Voima R100:n remontti / hehkujen kellutus

Home Foorumit Vahvistinrakentelu ja muu tee-se-itse Putkivahvistimet Voima R100:n remontti / hehkujen kellutus

Esillä 11 viestiä, 16 - 26 (kaikkiaan 26)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #90187
    T.S.
    Jäsen

    Onko sun VOIMAssa lokerokäämitty verkkomuuntaja?,( maallikoille selitys siis anodikäämit vierekkäin).Mulla ei VOIMA K 40-2 ole vaan tavallinen kaikki käämit saman paperin alla.Kuulemma EL84 isompi putki (tai 2 EL84 rinnan) vähenee kai  tarve korkea ei vaimennu paljoa,riittää kitaravahvariin,ei HiFi?.Lisäksi Päätemuuntaja on tavallinen 9-0-9V verkkomuuntaja verkkopuoli sis menossa ja matalajännitepuoli kajarille.Siinä kotimainenSTD  muuntaja missä al levyyn stanssattu jännitteet lyömäl.EF 67 luettelossa on vihjattu tätä muuntajaa Käykkä vahvarin PMksi.T.S.

    #90188
    hujanen
    Osallistuja

    Moro

    Eikös lokerokäämitty tarkoita sitä, rttä ensiö ja toisio ovat sähköturvallisuus mielessä erotettu omiin lokeroihin tukevalla väliseinällä. Ko menetelmää alettiin yleisesti käyttää vasta 70-luvun loppupuolella. Perus 220/9-0-9 verkkomuuntaja päätemuuntajana ei ole kovin häävi ratkaisu, yleensähän päätemuuntajan käämitykset on jaettu useaan kerrokseen ensiön ja toision kesken tiukemman kytkennän vuoksi.

    Jussi

    #90189
    maza
    Osallistuja

    No niin, paluu Voiman äärelle!

    Haasteena on nyt vahvistimen biasointi. Uusilla JJ:n putkilla (mätsätty nelikko) vahvistin nimittäin polttaa sulakkeen heti, kun vähänkin yrittää soitella. Arvioni on, että putket biasoituvat aivan liian kuumaksi speksatulla -32 voltin hilaetujännitteellä, joka kyllä oli ennen seuraavassa selostettuja operaatioita tasan tarkkaan kytkiksen mukainen.

    Pääteputkien todellinen anodijännite (anodi-katodi) on noin 750 volttia, joten perstuntumani sanoisi, että bias-jännitteen pitäisi olla huomattavasti negatiivisempi. Jos en väärin ole ymmärtänyt, nämä on ikäänkuin B-luokan koneita, eli anodivirran ei pitäisi kulkea lainkaan, kun laitteeseen ei syötetä signaalia? Vai minkälaisia biasointijärjestelyjä ja/tai niihin liittyviä modauksia olette näille tehneet? Jos tämä olisi “normaali” B-luokan kone, tyyliin Music Man RD65, tällä putkituksella ja jännitteillä pitäisi irrota kai lähemmäs parisataa wattia tehoa? Mitenhän tää nyt menee, olen vähän hukassa vastavaihesysteemin kanssa edelleen 🙂

    #90190
    maza
    Osallistuja

    No niin – homma selvisi.

    Yksi uusista EL34:sta joko on viallinen tai ei vaan kestä 750 volttia anodillaan ja menee oikkariin. Bias-puolelle sain viriteltyä about -50 volttia, jonka pitäisi olla riittävä säätövara kyllä. Kolmen putken läpi ei kulje virtaa tällä jännitteellä ollenkaan, mutta yhdessä se näyttää kasvavan hallitsemattomasti.

    N. -36 voltin jännitteellä (todennäköisesti alkuperäisten) Telefunken EL34:n läpi menee 0,2 mA, kaksi putkista on kuitenkin korvattu myöhemmillä Marshall-leimatuilla (todennäköisesti venäläisillä) putkilla, näiden osalta ollaan noin neljän milliampeerin lukemissa, mikä lienee siedettävä lukema. Jos en parempia tietoja saa, niin jahka löydän toimivan putkisetin tähän, taidan viritellä tuon tilanteeseen, missä virta juuri ja juuri kulkee, siis tyyliin yhteen milliampeeriin per putki.

    #90191
    T.S.
    Jäsen

    MUlla on ilmoitus jossa jouten 4 EI-merkkistäI entistä Jugoslaavia ilmeiseti ihan uutta ilman pakettia.Hki – Riihimäki-Kangasala -Ähtäri linjalle voin ottaa mukaan enskuun alussa 3-5 pvä jos sattuumatkalle ja kiinostaa laittaa edes samanmerkkiset kaikenlaista vaihdossa käy

    #90192
    artosalo
    Jäsen

    Ei pääteputkien biasointia noin voi suorittaa. Noin toimien olet hyvin todennäköisesti polttanut itse tuon yhden EL34:n.
    Biasoinnissa pitää mitata anodi- tai katodivirtaa ja biasjännitteellä säätää virta oikeaan arvoon.
    Asettamalla vain hilaetujännite -32 V:iin ei ole säädetty vielä yhtään mitään.
    Kytkiksessä oleva bias- eli hilaetujännitelukema ei ole muuta kuin ohjeellinen arvo.
    Se ei ole mikään “speksi” kuten skemassa mahdollisesti oleva ohjeellinen lepovirta-arvo olisi.
    Jos anodijännite on 750 V, niin EL34:n sallittu anodihäviö ylittyy jo 35 mA:n virralla.
    Tästä kun hilaetujännitettä muuttaa positiiviseen suuntaan pari volttia, niin tehohäviö voikin jo olla yli 40 Wattia.

    Sekin on yleinen harhakäsitys, ettei joku putki “kestä” tiettyä jännitettä. Tarkkaan ottaen putki ei kestä suurta jännitettä jos anodivirta on liian suuri, eli tehohäviö on liian suuri. Pelkkä suuri jännite ei ole putkelle mikään ongelma.
    Esimerkiksi EL34:sta on käytetty tehdasvalmisteisissa vahvistimissa 1000 V anodijännitteellä ja on kestänyt hyvin, kunhan maksimitehoa ei ylitetä.

    #90193
    F-Jag
    Osallistuja

    Pitää oikein kysyä, miksi ihmeessä sitten käytetään noin korkeita anodijännitteitä, kun putkesta saatavan maksimitehon saa pienemmälläkin jännitteellä? (Kyselee putkinyypiö)

    #90194
    artosalo
    Jäsen

    Nyt on ehkä käsitteissä tullut sekaannusta.
    Pääteputkien maksimi anodihäviötehon saa aikaan pienelläkin käyttöjännitteellä, kunhan säätää lepovirran tarpeeksi suureksi. Pienellä käyttöjännitteellä ei kuitenkaan saa aikaan suurta lähtötehoa, koska suurella virralla putken yli jäävä jännitehäviö muodostaa suuren osan käytettävissä olevasta anodijännitteestä.
    Maksimi lähtöteho pääteputkista erityisesti pentodikytkennässä saavutetaan suurella käyttöjännitteellä, jolloin lepovirran on pakko olla pienehkö ja päätemuuntajan muodostaman impedanssin suuri.

    #90195
    T.S.
    Jäsen

    Eikös putkesta jo näy päällepäin että se on sökö?.Muistelisin että  kun opetettiin putki TV korjausta näytettiin PL 500joissa oli anodissa reikiä tai se oli ihan rypyssä kun silläei negat eutjännitettä ja edellisesn putken PCL805? käyttötinnitloppu ja PL 500 johti kokoajan kun negat  pulsit loppu .Voi ehkä sukake palaa ensin

    #90196
    maza
    Osallistuja

    Tämäkin tuli tässä välissä kuntoon. Ongelman syy oli, että V2:n long tail -vastus (12k) puuttui kokonaan (liekö tehtaan jäljiltä – tässä oli muutenkin vähän vedetty mutkia suoriksi siellä täällä skemaan verrattuna), joten ohjaus meni käytännössä vain toisen puolen pääteputkille! Ilmankos hieman särki… Anodijännitteeksi muodostui lopulta 745 volttia, ja sopiva n. 1 mA / putki -biasvirta irtosi noin -41 voltin esijännitteellä (JJ:n EL34-nelikko).

    #112751
    maza
    Osallistuja

    Palaan neljän vuoden takaiseen postaukseeni nyt vanhempana ja viisaampana. Soitin keväällä 2017 yhden keikan, jonka aikana Voimaan kytketyn Leslien bassoelementti kärähti ja sen jälkeen vahvistin makasi jälleen “tutkitaan paremmalla ajalla” -projektien joukossa. Kaivoin sen tässä pari päivää sitten esiin ja aloin tutkailla sitä taas. Lähtöteho oli vähäinen ja soundi säröytyi nopeammin kuin esim. tavanomaisella 15W putkarilla, joten jokin oli selvästi vialla.

    Ongelmien ja hämmennyksen taustalta selvisi sellaista, että ilmeisestikin tämä kyseinen R100 oli tehty vasta myöhemmässä vaiheessa, jolloin esim. Voima 405 oli jo tuotannossa. 405:ssa oli aiempiin verrattuna erilainen driveripuolen kytkentä DC-kytkentöineen, ja tässä hengessä oli valmistettu ilmeisesti myös R100. Ihmetellessäni puuttuvaa LTP-vastusta olin kyllä saanut edes jonkinlaisen ohjauksen myös päätteen toiselle puoliskolle, mutta se oli suuruudeltaan ehkä reilu puolet toisen puolen ohjauksesta. Tämähän johtui siitä, että ekan differentiaaliasteen (skemassa V1) toinen puoli oli kytkemättä seuraavalle. Kytkentäkonkan lisäämisen jälkeen tilanne muuttui merkittävästi, mutta rakentelin vastaisuuden varalle myös tuloasteen kokonaan kytkiksen mukaiseksi.

    Tämän jälkeen päätteelle meni täysin symmetrinen ja käytännössä särötön ohjaus. Ulostulossa kuitenkin näkyi ylimenosäröä, jonka syyksi paljastui liian kylmä bias. Säädin biaksen 10 milliampeeriin per putki (anoditehohäviö n. 7,6 W / putki anodijännitteen ollessa 760V) ja sen jälkeen ylimääräiset säröt poistuivat. Etusen hehkujen kellutuksen poistin jossain välissä, mutta palautin sen, koska rakentamani etuasteen takia hurinaa oli kovemmilla volyymeillä aika lailla, ja ne muuttuivat kellutuksen jälkeen marginaaliseksi.

    Ettäpä. Aika paljon on tullut tämän projektin kanssa opittua. Vielä kun olis tolle nyt kaikin puolin rempatulle ja hienosti toimivalle vahvistimelle jotain mielekästä käyttöäkin… 😀

    • Tätä vastausta muokkasi 3 kuukautta, 1 viikko sitten maza.
Esillä 11 viestiä, 16 - 26 (kaikkiaan 26)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.