Voima kytkikset

[juha_k]

Mielenkiintoinen kytkentähän tuo on ja etunsa sillä on, mahdollista saada pieni särö ilman asteiden yli menevää vastakytkentää.
Pieni lähtöimpedanssi helpottaa päätemuntajan suunnittelua kuten mainittu.

Aikoinaan tuota ylimainostettiin ja siitä esitettiin perättömiä väitteitä ja puolitotuuksia mm:
Pääteputket voivat olla sovittamattomat. Päätemuuntaja voi olla yksinkertainen ja halpa.

DIY-henkilölle päänvaivaa aiheuttaa erikoisen verkkomuuntajan tarve oikeaoppisen circlotronin tapauksessa,
yhden virtalähteen versiossa taas todella erikoinen päätemuuntaja.

Minulla on rakennettuna Hifilehdessä esitelty Projekti Köykkä, jossa tällähetkellä on päätemuuntajina muuntosuhteeltaan sopivat toroidi-verkkomuuntajat.
Alunperin siinä oli Hifilehden ohjeien mukaan sähkölaitekorjaamossa käämityt muuntajat joiden diskanttivastetta ei saatu hyväksi(no, eipä se kaksinen verkkomuuntajissakaan ole, mutta ei huonompikaa kuin ensimmäisessä yrityksessä).

Joku rakentelija laittoi järeät Hammondin single end-muuntajat köykkäläiseensä ja sai hyvän vahvistimen.

[bok]

Näissä Köykän ortoperspekta laitteissa M-kanavan päätemuuntaja on ihan hyvälaatuinen. OP3:ssa taajuusvasteen yläraja on n. 27 kHz (-3db), MS-3k:ssa liki 50kHz. Myös alataajuudet (20Hz) toistuvat ilman vääristymiä (eli ei saturaatiota).

Köykkä käytti tietääkseni suurimmassa osassa ortoperspekta-laitteitaan tuota 1959 patentoimaansa vuorovaihekytkentää (eli tuo yhden teholähteen “circlotron”). Liekö syynä kustannustekijät. Joidenkin mielestä vahvistimen äänestä 90% on teholähdettä. Jos niitä on vieläpä 2 kuten vastavaihekytkennässä, tehtävä ei ainakaan helpotu kustannusmielessä.

Tuossa tubecad.com blogissa John Broskie esittää kahden päätemuuntajan käyttöä (toinen anodeilla ja toinen katodeilla) yhden teholähteen “circlotronissa”. Eipä tuokaan kustannusmielessä kuulosta järkevältä, mutta sitä on ainakin helppo kokeilla, jos hyllystä löytyy 2 sopivaa päätemuuntajaa.

[Sissi A3]

Nostetaan tämäkin aihe. Haen Köykän Voima vahvistimien kytkentäkaavioita. Täälä hetkellä minulla on seuraavat kaaviot

Funktechnik 7 1953 julkaistu kytkentäkaavio
TM 10 1955 kytkentäkaavio
TM 3 1956 kytkentäkaavio
A2 – 20 Uusi radiokirja
K
P
205
405
455
R-100
R-200
A-4-20W
OP 3

Kaikki kytkentäkaaviot kiinnostavat. Olen piirtänyt kaavioita uusiksi. Edellä olevista vahvistimista kaikkien kytkentäkaaviot on piirretty. OP 3:n kanssa on ongelmia. Alkuperäiskytkentäkaavioista ei ilmene kaikki kytkennät. Mikäli sinulla on tietoa, jolla voi täydentää kytkentäkaaviota, otetaan tiedot kiitollisuudella vastaan. Kaavio löytyy tuolta

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/HIFI_vahvistimet/kaupalliset_vahvistimet/Voima-radio/OP_3/Voima_OP_3_kk.htm

Epäselvissä kohdissa on käytetty punaista.

[skyto]

Onko M-päätteen tarkoitus olla kelluva? Omassa tuotteessa ECC85:n ja ECC82:n välillä on bussi, johon kaikki M-päätteen maat liittyvät, mukaan lukien päätemuuntajan maa. Mutta tangosta ei lähde minnekään yhtään tarkoituksellista maakaapelia.

Yksi “vahingossa” tehty yhteys oli, siis sellainen joka ei vaikuta suunnitellulta. Signaalikaapelin suojaukset oli juotettu molemmista päistä, bussiin ja diskanttipotikkaan/S-stereomonosäätimeen. Viimeksi mainitusta ketjutettu edelleen volumen molempiin kerroksiin, josta yhteys M-säädön ECC808:n maiden kautta keskuspisteeseen.

Kun kaapelin suojauksen katkaisi bussin päästä, maayhteys oli poissa.
S-päätteen EL84 ja ECC85:n puolikas on mukana samassa maassa.

Edittiä jälleen, paremmin tarkasteltuna:
Näitä niin sanottujen signaalikaapeleiden suojauksia olikin käytetty useammin maayhteyksien jatkoihin kuin suojaukseen. Tässä tapauksessa sekä M- ja S-päätteiden maat kulkevat signaalipiuhan ympärillä. Käytetty siis samalla maakaapelina potentiometreissä.

Editedit: tällaisen rimpulapiuhan varassa oman rakkineen pääteasteiden maat ovat ohuimmillaan, kuvassa S mono-stereo / volume -säätimien maayhteys. Punainen maalarinteipillä merkattu. Jos joku onnellinen sattuu aukaisemaan OP:nsa, tuon piuhan mahdollinen yhteys ECC85-82 välin maahan olisi kiintoisa tieto.

[HJH]

Nostetaanpa vanhaa aihetta hieman ylös. Ykkössivulla nimimerkki “bok” kirjoitti, että hänellä olisi tietoa Larsholtin virittimistä. Minulla on ongelmia tuollaisen kanssa kun omassa Voima OP-3:ssa asemat tahtovat ryömiä kun laite lämpiää. Lieneekö ominaisuus vai vika, mutta toisessa samanlaisessa laitteessa asemat eivät ryömi. Eli mistä kannattaisi etsiä vikaa ja löytyykö näitä tietoja vielä jaettavaksi muillekkin ?

[Julkaisija]

Artikkelit