Verkkomuuntajan tehosta

[Hanu]

Terve

Kysymys verkkomuuntajan tehosta:

Miten muuntajan kannattaisi mitoittaa ottaen huomioon vahvistimen tehonkulutuksen (muuten kuin “reilusti”). Ajattelin styrkkaria, jossa olisi yksi etuasteputki ja parallel SE -pääte, jossa kaksi 6L6:tta. Tasuriputkena 5AR4. Rittäisikö muuntajaksi sellainen, jossa toisiossa 315-0-315, joista molemmissa puolissa 120mA? Minun laskelmien mukaan riittää, mutta mitä sanotte te?
Joskus hämmästelin Weberin Princeton/tremolux-muuntajaa, jossa vastaavanlainen CT-toisio, ja tehoja 80 mA kummallakin puolella ja oli weberin mukaan riittävä ajamaan kahta 6V6:tta push-pullina kun tasuriputkena 5Y3, joka antaa oleellisesti vähemmän virtaa ulos kuin 5AR4.
Entä, jos käyttää diodisiltaa tasuriputken sijasta: miten silloin tuollainen muuntaja kytketään: toision CT toiseen inputtiin ja käämin toinen pää toiseen ´(silloinhan puolet tehosta jäisi käyttämättä) vai CT maahan ja molemmat päät toiseen? Viimeksi mainitussa tapauksesssa tarvittaisiin varmaan diodit kumpaankin linjaan ennnekuin ne yhdistyvät?

[Sissi A3]

Muuntajan kuormitus on tapauskohtainen, mutta melko tarkan arvion saa olettamalla virranottokulman 60 asteeksi. Tälläin 2/3 ajasta vahvistinta syötetään suotokondensaattorista ja kolmasosan ajasta muuntajan käämista ladaten samalla suotokondensaattoria. Käämin puoliskoa kuormitetaan tällöin kuudesosan ajasta. Tänä kuudesosana käämin virta on summa vahvistimen virrasta ja kondensaattorin latausvirrasta. Koska puoliskon kannalta kondensaattorin latausaika on puolet kuormitusajasta, täytyy latausvirran olla kaksinkertainen vahvistimen kuormitusvirtaan nähden ja yhteensä kolminkertainen yhden kuudesosan ajan kokonaisajasta. Näin kääminpuoliskon virran teholliarvoksi saadaan puolet vahvistimen ottamasta tasavirrasta. Sama tapahtuu toisella kääminpuoliskolla ja puoliskojen yhteenlaskettu virta on sama kuin vahvistimen kuormittava DC. Tämän perusteella Princetonin muuntaja riittää vahvistimille, joiden yhteinen virta on 160 mA.

Edellä oleva tarkastelu perustuu muuntajaa lämmittävään tehoon, jossa suotokondensaattori ikäänkuin eröttaa muuntajan ja vahvistimen toisistaan. Keskiulosotolliseen muuntajaan ei diodisilta sovi. Kahden erillisen diodin käyttö käy.

[Hanu]

Kiitos! Olipa hyvin selitetty.

Joo, tutkin illalla vahvistinten kytkentäkaavioita ja tajusin, miten keskiulosotollinen tasasuunnataan. Useiissa ratkaisuissa on näköjään käytetty yhtä dioidia (esim UF5408 tai UF4007) per kääminpuolisko, mutta esim yhdessä Rickenbackerissa kahta diodia sarjassa ja esim Marshallin Super Tremissä, Fender Vibrasonicissa ja Twin reverbissä kolmea diodia sarjassa. Onko tämä vain varmuuden maksimointia? Katselin, että Marshallilla on diodisillallisia keskiulosotollisia virityksiäkin, jossa CT on ripustettu maan ja B+:n väliin siten, että se on erotettu kummastakin Elkolla (Marsun satanen 1959 ja 1992)

Nuorena kollina minulla oli Akain 1010-viritinvahvistin, jossa oli sisäänrakennettu valoshow: kun käänsi volumea lujemmalle, alkoivat vehkeen lamput sykkiä musiikin kanssa samaan tahtiin, kun muuntaja ja/tai konkat eivät oikein pysyneet tehonkulutuksen perässä

[Votti]

Olisiko tästä mitään lisäapua: http://www.duncanamps.com/psud2/index.html

Tässä kannattaa laittaa muuntajan arvot hyvin kohdilleen että saa oikeita tuloksia. Sisäinen resistanssihan on se olennainen tekijä.

-V-

[Sissi A3]

Olisiko tästä mitään lisäapua: http://www.duncanamps.com/psud2/index.html

Tässä kannattaa laittaa muuntajan arvot hyvin kohdilleen että saa oikeita tuloksia. Sisäinen resistanssihan on se olennainen tekijä.

Tuolla voi simuloida yksittäisiä käämejä mutta ei koko poweria. Muut käämit tekevät virhettä tulokseen. Koko powerin voi simuloida kerralla LTSpicella. Seuraavassa ECC88 vastavaiheisen kuulokevahvistimen powerin simulointi

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/putket/E/ECC88/vasta/ECC88x4_ppp_pow_sim.htm

Noiden simulaatioitten perusteella teetin muuntajat (takimmainen verkkomuuntaja)

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/putket/E/ECC88/vasta/Shine_vol_2_otl.htm

Virheet simulointituloksiin nähden olivat parin prosentin luokkaa. Virheet johtuivat eroista simuloinnissa käytettyjen käämiresistanssien ja muuntajan resistanssien välillä.

[Julkaisija]

Artikkelit