Vastavaihevahvistimen ohjaus

[tvahala]

vastavaiheisen raudat ovat seisoneet kohta kaksi vuotta pajan hyllyllä, kun ei ole löytynyt järkevää keinoa ohjata tuota päätettä. Vaan nyt tuli jonkinlainen ilmestys ;). Tällä menetelmällä ja n. 370 V jännitelähteellä pitäisi saada liki 700 Vpp ohjausta noille pääteputkille.

http://s183.photobucket.com/albums/x28/tvahala/?action=view&current=vastavaihe-1.jpg

Sissi, analysoipa tuota, olenko ajanut metsään jossain kohdassa?

(Piirretty vapaalla kädellä, ilman itsekritiikkiä)

[Sissi A3]

Sissi, analysoipa tuota, olenko ajanut metsään jossain kohdassa?

Kytkentä vaikuttaa toimivalta. Kaivoin kirjallisuutta tarkistaakseni kuristimen toiminnan anodikuormana eikä sieltä löytynyt esteitä sen käytölle. Myös jännitearvio vaikuttaa oikealta. Ongelmia tulee vain alapään toiston kanssa, sillä vaadittava kuristimen koko (henreinä) on melkoinen. Samoin saattaa olla jonkin verran vasteen tasaisuuden kanssa vaikeuksia johtuen kytkentäkondensaattoreista. Edellytyksenä kytkennän toiminnalle on triodien käyttö. Putkella pitäisi olla pieni sisäresistanssi ja suuri vahvistuskerroin.

Olen itsekin pohtinut vastavaihevahvistimen ohjaamisen ongelmia ja päätynyt ohjausmuuntajaan. Olen mielestäni nähnyt jossakin ohjausmuuntajia myynnissäkin. Nyt olen pohdiskellut olisiko vahvistin tehtävissä tavallisella putkitasasuuntaajalle tarkoitetulla verkkomuuntajalla. Anodien plussathan voisi yhdistää (tai sitten ei) jolloin voisi käyttää puoliaaltotasasuuntausta ja ottaa plussan käämin keskiotosta. Puoliaaltotasasuuntauksen suuremman rippelin voisi korvata suuremmilla konkilla. Plussalinjaan voisi sitten kytkeä kunnollisen kuristin kondensaattoriyhdistelmän. Pohdinta on vielä kesken.

Edit: Ei taida verkkomuuntaja toimia.

Mitä enemmän katsoin piirtämääsi kytkentäkaaviota, sen enemmän se alkoi näyttää tavalliselta vuorovaihevahvistimelta (päätemuuntajan keskiulosotto), jossa pääteputket on kytketty katodiseuraajiksi. Näin on Köykän vahvistimessa ollut alunperinkin. Kahden virtalähteen käytöllä putket on saatu ohjaamaan samaa käämiä.

[tvahala]

Ohjausputkeksi ajattelin laittaa vanhan juhdan 6SN7-putken (Ri 7700 ohm, mu 20), ja kuristimeksi Hammond 156C-kuristimen (150H). Alarajataajuus -3db olisi näillä 8Hz. Kytkentäkondensaattorit olisivat isot, luokkaa 3 mikrofaradia ja resonanssi näillä eväiilä tuo samat 8 Hz, jos en laskenut väärin. Esivahvistustahan tuo tarvitsee vielä ihan reilusti.

[vasu]

Kun tässä on vastavaihevahvistimista keskustelua niin esittelisin skeman jonka sain vuosia sitten kaverilta. Skema oli piirretty ruutupaperille lyijykynällä ja kopion kopion kautta aika suttuisessa kunnossa. Vähän kuitin tussilla selvennellä jälki käteen.
Kyseessä on vastavaihevahvistin yhdellä virtalähteellä. Itse on tuosta paljoa ymmärrä, mutta mitäs viisaammat tuosta on mieltä?
Siis tässä: http://s106.photobucket.com/albums/m266/Vasu313/?action=view&current=kykk.jpg

[tvahala]

Kun tässä on vastavaihevahvistimista keskustelua niin esittelisin skeman jonka sain vuosia sitten kaverilta. Skema oli piirretty ruutupaperille lyijykynällä ja kopion kopion kautta aika suttuisessa kunnossa. Vähän kuitin tussilla selvennellä jälki käteen.
Kyseessä on vastavaihevahvistin yhdellä virtalähteellä. Itse on tuosta paljoa ymmärrä, mutta mitäs viisaammat tuosta on mieltä?
Siis tässä: http://s106.photobucket.com/albums/m266/Vasu313/?action=view&current=kykk.jpg

Tuo ei periaatteessa ole vastavaihevahvistin puhtaimmassa muodossaan, vaan sekä anodi- että katodikäämeillä varustettu vuorovaihevahvistin. Virtatietä seuraamalla voi havaita tasavirran olevan jatkuvasti läsnä päätemuuntajassa. Tässä on herra Köykän maineikas artikkeli jossa kuvataan periaatteessa tuo sama vahvistin toiseksi viimeisellä sivulla:

http://www.geocities.com/mattinisula/koykka/k_ykk_6.tiff
http://www.geocities.com/mattinisula/koykka/k_ykk_7.tiff
http://www.geocities.com/mattinisula/koykka/k_ykk_8.tiff
http://www.geocities.com/mattinisula/koykka/k_ykk_9.tiff

Muistaisin, että Mcintoshin hienot vahvistimet perustuvat muunnokseen tuosta.

[Sissi A3]

Kun tässä on vastavaihevahvistimista keskustelua niin esittelisin skeman jonka sain vuosia sitten kaverilta. Skema oli piirretty ruutupaperille lyijykynällä ja kopion kopion kautta aika suttuisessa kunnossa. Vähän kuitin tussilla selvennellä jälki käteen.
Kyseessä on vastavaihevahvistin yhdellä virtalähteellä. Itse on tuosta paljoa ymmärrä, mutta mitäs viisaammat tuosta on mieltä?
Siis tässä: http://s106.photobucket.com/albums/m266/Vasu313/?action=view&current=kykk.jpg

Tuo ei periaatteessa ole vastavaihevahvistin puhtaimmassa muodossaan, vaan sekä anodi- että katodikäämeillä varustettu vuorovaihevahvistin. Virtatietä seuraamalla voi havaita tasavirran olevan jatkuvasti läsnä päätemuuntajassa. Tässä on herra Köykän maineikas artikkeli jossa kuvataan periaatteessa tuo sama vahvistin toiseksi viimeisellä sivulla:

Olen samaa mieltä, että kysymyksessä ei ole vastavaihevahvistin vaan normaali vuorovaihevahvistin, jossa ulostulo on järjestetty hiukan konstikkaasti. Vastavaihevahvistin määriteltiin niin, että pääteputket olivat vastakkaisessa vaiheessa rinnan. Silloin voitiin päätemuuntajan yhtä käämiä ohjata sen kummastakin päästä vastakkaisessa vaiheessa yhtäaikaa eikä samasta päästä.

Muistaisin, että Mcintoshin hienot vahvistimet perustuvat muunnokseen tuosta.

Lisäsin sivuilleni yhden esimerkin McIntosin vahvistimesta osoitteeseen

http://www.hovirinta.net/Salora/alasivut/McIntosh/McIntosh.htm

Muistuttaa varsin paljon Köykän ratkaisua. McIntos käyttää nimitystä vuorovaihevahvistin.

[jusmu]

Hieman OT. Siitähän on painittu monesti, että kukas sen ensimmäisen vastavaihe waffistimen sitten oikein teki. Siinä ne ovat 50-l alkupuolella kaikki kolme ehdokasta, joista yksi siis oli Köykän. Yksi tais olla patentoitu Italiassa ja yksi jossain huitsin kuikassa. Näin muistelisin

[vasu]

Tuommoinen löyty missä on periaate kolmesta eri Köykän käyttämästä pääte ratkaisusta. http://www.geocities.com/mattinisula/koykka/k_ykk_3.gif

[juha_k]

Sissi A3:

Voisitko hieman valistaa tyhmempää tuosta vastavaihevahvistimen ohjausongelmasta?
Ilmeisesti pääteputkien kytkennästä seuraa että ne eivät vahvista jännitettä
ja vaativat siten kovan ohjausjännitteen?

Köykän kytkennöissähän pääteputkia ohjattiin aika tavanomaiseen tapaan, samoin mm. Telesten vastavaihekytkentää hyödyntävissä keskusradiovahvistimissa.

Telesten kytkentä lienee ollut esikuva Eino Kotkavalkaman Hifilehdessä julkaistulle
“köykkäläiselle” vahvistimelle, kovin ovat kaaviot samannäköisiä 110W Telestessä ja Kotkavalkaman Projekti Köykässä.

[Sissi A3]

Voisitko hieman valistaa tyhmempää tuosta vastavaihevahvistimen ohjausongelmasta?
Ilmeisesti pääteputkien kytkennästä seuraa että ne eivät vahvista jännitettä
ja vaativat siten kovan ohjausjännitteen?

Ohjaamisen vaikeus johtuu kahdesta seikasta. Ensimmäinen on tosiaan se, että pääteputket toimivat vain virtavahvistimina, katodiseuraajina. Tällöin edelliseltä asteelta on saatava lähes pääteputkien anodijännitteen suuruinen signaali kaksinkertaisena. Käyttämällä ohjainasteessa AB-luokan vuorovaihekytkentää, voitaneen ohjaustarvetta vähentää. Ohjainasteessa tarvittava anodin syöttöjännitteen Vb tulee olla kahdesta ja puolesta kolminkertainen pääteasteen anodijännitteeseen nähden jotta pääteaste saadaan ohjattua täyteen.

Toinen ongelma tulee siitä, että putken ohjausjännitteen tulee olla katodin ja hilan välillä. Hiloille saadaan ohjaus ihan mukavasta mutta ei katodille. Ohjainasteen tulee olla symmetrinen kummankin pääteputken anodijännitteen maahan nähden. Käytännössä pääteasteelle on muodostettu keinotekoinen symmetrinen maapiste kytkemällä päätemuuntajan rinnalle kahden vastuksen sarjakytkentä, jonka keskipistettä käytetään sitten toisena ohjauspisteenä. Nykyään näkee käytettävän keskiulosotolla varustettua päätemuuntajaa. Joka tapauksessa ohjauksen symmetria kärsii. Jossakin vaiheessa joudutaan siirtymään yhden virtalähteen asteista kahden virtalähteen asteeseen ja tämän tekeminen on hyvin ongelmallista. Näissä asteissa näkee hyvinkin monimutkaisia järjestelyjä. Oikeasteen pitäisi lähteä jo koko vahvistimen tulossa vuorovaiheisena vahvistimena.

Ohjainmuuntajan käyttö tekee asian varsin yksinkertaiseksi. Suuria anodijännitteitä ei tarvita. Vaiheelta käännetyt ohjausjännitteet saadaan suoraan pääteputkien hilojen ja katodien välille ja pääteputkista saadaan jännitevahvistusta.

[juha_k]

Kiitos paljon!
Niin se tyhmyys vähenee, ehkä 🙂

Eli onko niin että Hifilehden Projekti Köykän pääteputket eivät saa täyttä ohjausta?

18W EL34-päätteestä ei kuulosta tosiaan paljolta, tosin anodijännitteetkään ei ole kovin korkeat tuossa.

Nyt myös selvisi miksi päätemuuntajan anodissa on pyritty tekemään mahdollisimman symmetriseksi resistanssiltaan, Telestessäkin jossa käytettiin säästömuuntajaa, oli
käämi tehty monesta ristiinrastiin kytketystä osasta.

Telesten 110W(4xEL34) laitteessa anodijännitteet muuten ovat hiuksia nostattavat 650V.

[Tubeman]

Kiitos paljon!

Telesten 110W(4xEL34) laitteessa anodijännitteet muuten ovat hiuksia nostattavat 650V.

Joo,kyllä tuollainen 650V on jo sitä luokkaa että varovaisuus ei ole pelkuruutta vaan viisautta..  😉

Kun katselet töllöä (perinteinen kuvaputkitöllö) ,niin silloin edessäsi on varsinainen suurjännitevekotin,kuvaputken kiihdytysjännite on luokkaa 25kV. ja näitähän riittäisi kaikenlaisia muitakin.

[Sissi A3]

Eli onko niin että Hifilehden Projekti Köykän pääteputket eivät saa täyttä ohjausta?

En tunne HIFI-lehden vahvistimen kytkentää, mutta varsin usein vastavaihevahvistimen yhteydessä on raportoitu jonkinlaisista ohjausongelmista. Olettaisin tilanteen olevan saman myös HIFI-lehden vahvistimessa. Arvioisin, että tvahalan ratkaisulla sen tyyppisiä ongelmia ei esiinny.

[tvahala]

Suunnitelmaani tuli pieniä muutoksia kun huomasin että kuristimien alemmilla taajuuksilla putoava impedanssi vaikuttaa ohjainputken puoliskojen
kuormaan siten, että se sotkee tuon vakiovirtageneraattorin toiminnan tuolla alarekisterissä. Joten, tuo vakiovirralla symmetroitu vaihekäännin siirtyy resistiivisillä kuormilla varustetuksi esivahvistimeksi, ja noille ohjainputken puoliskoille tulee omat katodivastukset joille tuodaan vastakytkentä pääteputkien katodeilta. Pääteputkiksi tulee triodit (KT77 triodikytkettyinä) jotka vaativat alhaisemman ohjaustason kuin perinteinen pentodivastavaiheinen. Tehoa saadaan ulos 18-19 W (365 Vp, 1k kuorma ja 420 Vpp ohjaus), eli sama taso kuin pentodikytketystä versiosta, mutta tällä järjestelyllä leikkaa ensin pääte, eikä ohjausaste kuten tuossa Hifilehden versiossa.

[vasu]

Täytyy muistaa että Hifi-lehden (Kotkavalkama) “Köykkä” vahvistimen teho oli ilmoitettu ja se on 18W, määrättyjen säröarvojen rajoissa. Samoilla putkilla saadaan n. puolet enemmän tehoa joillakin muilla kytkennöillä.
Onko kyseinen vastavaihevahvistin ääneltään parempi kuin vaikkapa Williamson tai Mullardin klassiset vahvistimet?
Itse en vahvistin tehoa tarvitse kuin korkeintaan muutaman watin ja kun oletetaan että tuo 18W olisi riittävästi.

[Julkaisija]

Artikkelit