Vaiheenkääntäjästä

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #69287
    albert
    Osallistuja

    Olisiko tietoa, olen tässä ihmetellyt että miksi osassa vahvistimista / skeemoista tuossa balance load/concertina -mallissa tuo out+ lähtö on tuon esimerkkikuvan mukaan 1k vastuksen alla ja toisissa (esim fender 5e3 jne) putken kannalle eli vastuksen yläpuolelle?

    http://sound.westhost.com/valves/analysis-f6.gif

    #89392
    RG
    Osallistuja

    albert: “Olisiko tietoa, olen tässä ihmetellyt että miksi osassa vahvistimista / skeemoista tuossa balance load/concertina -mallissa tuo out+ lähtö on tuon esimerkkikuvan mukaan 1k vastuksen alla ja toisissa (esim fender 5e3 jne) putken kannalle eli vastuksen yläpuolelle?

    http://sound.westhost.com/valves/analysis-f6.gif

    Yleensä tuo “kengurukytkentä” [Wiio 1952 käyttämä ilmaisu] piirretään ja toteutetaan selkeyden vuoksi juuri kuvassa olevaan muotoon ja lähtöjä seuraa vielä kytkentäkondensaattorit. Koska piirin “staattinen” katodivastus, eli tuo 1k jolla hilaetujännite muodostuu on ohitettu kondensaattorilla, ei ole äänitaajuuden kannalta merkitystä, otetaanko se vastuksen ylä- vai alapuolelta, koska sen vaihtojänniteosuus on joka tapauksessa sama. Tasajännitettä siinä esiintyy joka tapauksessa. Jos virta on esim. 1,2 mA, niin kummassakin 82k vastuksessa häviää n. 100 V (98,4V), eli out+ on tasajännitteen osalta n. 100 V plussan puolella ja out- vastaavasti siinä B+ -100.

    Eli, kummalta puolelta out+ on otettu, vaikuttaa ainoastaan voltin verran ei-kääntävän lähdön tasajänniteosuuteen, joka kuitenkin jää sitä seuraavalta asteelta piiloon kytkentäkonkan ansiosta.

    Tämä on siis yleinen käytäntö. Ja, mikäli kyseessä olisi HiFi-vahvistin, en yksin luottaisi elektrolyyttikondensaattorin diskanttiominaisuuksiin, vaan lisäisin varmuuden vuoksi sen rinnalle pienen muovi- tai keramiikkakonkan.

    t. /Robert

    #89393
    artosalo
    Jäsen

    RG jo kertoikin vastauksen alkuperäiseen kysymykseen. Lisään tähän hiukan Cathodyne-asiaa yleiseltä kannalta.

    Cathodyne (Concertina ym…) vaiheenkääntäjän toimintapiste (bias) asetetaan pääasiassa kahdella eri tavalla.

    Alla olevassa kuvassa oikeanpuoleinen (b) on ns. suoraankytketty- tai DC-kytketty cathodyne.
    Sen toimintapiste asettuu edeltävän asteen anodijännitteen mukaan, koska 1. asteen anodi on kytketty suoraan ilman kondensaattoria cathodyneasteen hilalle.

    Vasemmanpuoleinen (a) on epäsuorasti- tai AC-kytketty cathodyne.
    Siinä 1. asteen anodilla oleva kondensaattori C estää tasajännitteen pääsyn cathodyneputken hilalle, mutta päästää vaihtojännitteen lävitseen.
    Tästä seuraa, että cathodyneputken toimintapiste pitää, tai paremminkin voidaan määrätä vastuksen Rb avulla.

    Tämä mahdollisuus määrätä cathodyneasteen toimintapiste vapaasti edellisestä asteesta riippumatta on AC-kytketyn version suurin etu.
    Erityisesti HiFi-vahvistimissa pyritään kumpikin aste biasoimaan erikseen optimiin, jolloin särö on pienin.

    Kuvassa (a) on vielä se huomioitavaa, että cathodyneasteen vastukset Rk ja Rb ovat yhdessä yhtä suuret, kuin anodivastus R.
    Tämä johtuu siitä, että vastusta Rb ei ole ohitettu kondensaattorilla.
    Mikäli vastus Rb olisi ohitettu kondensaattorilla, pitäisi vastuksen Rk olla yhtä suuri kuin anodivastus R, jolloin Rb:n arvoa voi muuttaa ilman, että se vaikuttaisi lähtöjännitteiden keskinäiseen suuruuteen.
    Vastuksen Rg arvolla ei ole juurikaan merkitystä asteen toiminnan kannalta. Sen koko voi olla välillä 100k…1M.

    art109a.jpg

    #89394
    albert
    Osallistuja

    Kiitos!

    Tuossa laitteessa jonka yhteydessä tätä asiaa mietin on hiilimassavastukset, eli aika todennäköisesti ovat enemmän kuin tuon 1k verran erikokoiset jokatapauksessa, en ole niitä nyt vielä mitannut.

    Sitä jäin sitten vielä pohtimaan, että mitä se sitten aiheuttaa jos ja kun Rk+Rb vs R ovat erikokoiset? Ja paljonko arvot saisivat heittää?

    #89395
    hujanen
    Osallistuja

    Moro!

    Kun anodi- ja katodivastukset ovat yhtäsuuret, saa molemmat pääteputket yhtäsuuren ohjauksen.
    Jos vastukset on erisuuret, aiheutuu siitä epätasapaino pääteputkille, ja eitoivottua säröä.

    Jussi

    #89396
    artosalo
    Jäsen

    Kun anodi- ja katodivastukset ovat yhtäsuuret, saa molemmat pääteputket yhtäsuuren ohjauksen…

    Juuri näin, ja vielä sillä edellytyksellä, että pääteputkien hilavastukset ovat saman suuruiset.
    Cathodynevaiheenkääntäjän lähtöjännitteet ovat yhtä suuret vain ja ainoastaan, kun kummankin lähdön kuorma on saman suuruinen.

    Mutta ei tämäkään tilanne vielä takaa optimisäröjä !
    Pääteputkien jyrkkysero vaikuttaa suoraan niiden vahvistukseen, jolloin ohjausjännitteittenkin pitäisi olla erisuuret.
    Tästä syystä HiFi-vahvistimissa näkee usein cathodynekytkentöjä, joissa osa anodi- tai katodivastuksesta muodostuu säädettävästä vastuksesta.

    #89397
    RG
    Osallistuja

    Salo: “Pääteputkien jyrkkysero vaikuttaa suoraan niiden vahvistukseen, jolloin ohjausjännitteittenkin pitäisi olla erisuuret.
    Tästä syystä HiFi-vahvistimissa näkee usein cathodynekytkentöjä, joissa osa anodi- tai katodivastuksesta muodostuu säädettävästä vastuksesta.”

    Kun aikoinaan, “köyhänä opiskelijana” ei tuntunut mielekkäältä hankkia pääteputkista sovitettuja kaksikoita tai neliköitä, käytin tavallisia NOS-putkia, mitä sattui nurkista löytymään. Oheisessa skemassa olen käyttänyt paitsi säädettävää biasointia katodivastuksilla, myös säädettävää ohjausta, eli vaiheenkääntäjän perässä oli kummallekin pääteputkelle ohjausaste, missä anodivastuksen muodosti potikka. Haittana, että potikan liu'un läpi kulkee tasavirta ja että säädössä piti käyttää eristettyä meisseliä, ettei anodijännite tullut sormille! Myöhemmin muutin kytkentää erilaiseksi, mutta päivitetty skema makaa jollakin Commodore Amigan korpulla. (Esitetty kuva on skannattu matriisikirjoittimen tulosteesta.) Huomattakoon myös, että vaiheenkääntäjässä ei ole erillistä bias-vastusta, vaan kummallakin puolella on puolitoistakiloinen. Tämä ei siis tarjoaisi riittävästi head roomia kitaravahvistimessa.

    t. /Robert

    hifi_el84.png

    #89398
    artosalo
    Jäsen

    …Huomattakoon myös, että vaiheenkääntäjässä ei ole erillistä bias-vastusta, vaan kummallakin puolella on puolitoistakiloinen.

    Tuon vaiheenkääntäjän maksimi lähtötaso on jotakin 2 Vrms ja särö 2 % luokkaa… ???
    Oikein biasoituna ja tyypillisellä kuormalla (2 x 47k) lähtöjä saisi yli 20 Vrms ja pienellä säröllä.

    #89399
    RG
    Osallistuja

    Salo: “Tuon vaiheenkääntäjän maksimi lähtötaso on jotakin 2 Vrms ja särö 2 % luokkaa… Huh”

    Aivan, mutta tämä aste on aikoinaan palvellut kytkennässä, missä vaiheenkääntäjän lähtöjännite oli alle 0.5 Vrms. Sen perässä oli n. 19-kertainen vahvistus ohjaamaan pääteputkia ja edellisen asteen vahvistus samaa luokkaa, että sai riittävästi herkkyttää.

    “Oikein biasoituna ja tyypillisellä kuormalla (2 x 47k) lähtöjä saisi yli 20 Vrms ja pienellä säröllä.”

    En tietenkään väitä vastaan.  Näinhän se kuuluu tehdä ja se riittäisi mainiosti ohjaamaan noita pääteputkia suoraan. (EL84:n särö nousee kaiketi avoimessa ohjauksessa jo lähemmäs 4%:iin 10 Vrms ohjauksella.)

    Legendaarisen Williams-vahvistimen innoittamana [josta luin mm Jean Hiragan kirjasta], halusin kokeilla, onko erilaisilla takaisinkytkennöillä korvin kuultavia eroja. Siksi kytkennässä on sekä sisempi, että ulompi silmukka. Muistaakseni kokonaissärö jäi reilusti alle puolen prosentin, mutta voin toki olla väärässä. Kaivoin laitteen pari päivää sitten laatikosta ja pitää tehdä vähän mittauksia, niin katsotaan voiko vielä puhua hifistä, vai pitäisikö vaihtaa vaiheenkääntäjän kuorma ja modata kitaravahvistimeksi.  ;D

    t. /Robert

    #89400
    artosalo
    Jäsen

    Olen tutkinut monenlaisia konstruktioita sekä simuloimalla, että rakentamalla toimivia laitteita.
    Jotenkin pidän yksinkertaisista rakenteista edellyttäen, että niiden suorituskyky on moitteeton.
    Tällä hetkellä mielestäni yksi parhaista vuorovaihevahvistimen etupäistä on 6F12P triodipentodilla toteutettu
    jännitevahvistin-cathodyne.  Tätä kytkentää on käytetty mm. Dynacon vahvistimissa, mutta putkena oli 6AN8.
    Venäläinen 6F12P on ominaisuuksiltaan ylivoimainen 6AN8:iin verrattuna, mutta vielä hyvin saatavissa ja edullinen.
    Alla olevan skeman arvoilla saa vaiheenkääntäjästä  n. 50 Vrms ohjausjännitteen ns. puhtaana.
    Vahvistusta etupäässä on yli 50 dB, joten yksi etupään putki riittää linjatasolla toimivaan päätevahvistimeen.

    [img]http://kuva.termiitti.com/image/34691.GIF[/img]

    http://www.dropbox.com/s/o6i7ofcfexpwlou/EL34_6F12P_PP.GIF

    Näitten kokeilujen yhteydessä suunnittelin myös alla näkyvät piirikortit.
    Vasemmassa on kahdella 6F12P:llä toteutettu stereo-etupää ja oikealla koko vahvistimen powerkortti.

    [img]http://kuva.termiitti.com/image/34692.JPG[/img]

    #89401
    RG
    Osallistuja

    Salo:”Tätä kytkentää on käytetty mm. Dynacon vahvistimissa, mutta putkena oli 6AN8.
    Venäläinen 6F12P on ominaisuuksiltaan ylivoimainen 6AN8:iin verrattuna, mutta vielä hyvin saatavissa ja edullinen.”

    Hieno homma — Keep it Simple -periaate on aina arvossaan! Tuossa on tosiaan tunnistettavissa Mark II:n kytkentä parannetussa muodossa ja tekee mieli jossain vaiheessa soveltaa, kun tässä vanhaa putkiharrastusta tuli lämmitettyä uudelleen. Komerosta löytyykin pari väsynyttä EL34-pohjaista runkoa odottamassa “toimenpiteitä”. Kysyisin vielä tuosta vaiheenkääntäjän yläpään potikasta, onko siinä ollut havaittavissa rahinaa (paitsi mahdollisesti säädettäessa), kun siinä näyttäisi ainakin osa tasavirrasta kulkevan liu'un läpi? Kysyn siksi, kun on joskus tullut itse mentyä metsään, vaikka ongelman teoriassa tiedostaa.

    Mainitset erityisesti venäläisen 6F12P-mallin. Poikkeaako se oleellisesti esim. Philipsin ECF80:sta, mitä saattaisi kotona löytyäkin?

    #89402
    artosalo
    Jäsen

    Olen käyttänyt käytännöllisesti katsoen kaikissa konstruktioissani säädettävää anodivastusta vaiheenkääntäjän anodilla, sekä cathodyneissä että LTP:eissa enkä ole havainnut rahinoita.

    6F12P lienee viimeisiä putkikonstruktioita ja on senkin vuoksi pari vuosikymmentä ECF80:stä modernimpi.
    6F12P:n kummankin puolikkaan jyrkkyys on 19 mA/V ja triodin mu on 100, kun ECF80:n vastaavat arvo on triodille on 5 mA/V ja mu = 20.
    ECF80:n pentodin jyrkkyys on n. 6 mA/V.

    Tottakai ECF80:lläkin saa aikaan varsin hyvän etupään, mutta optimikomponenttiarvoista en osaa sanoa mitään.
    Mutta nehän löytyvät kyllä kokeilemallakin aika nopeasti.

    Esim. täältä saa 6F12P:tä vain pari euroa/kpl.
    http://www.ebay.com/itm/6F12P-HF-WIDE-BAND-TRIODE-PENTODE-Tubes-NOS-1991-10pc-/141273788812?pt=Vintage_Electronics_R2&hash=item20e492f18c

    #89403
    RG
    Osallistuja

    Salo: “6F12P lienee viimeisiä putkikonstruktioita ja on senkin vuoksi pari vuosikymmentä ECF80:stä modernimpi […]”

    Kiitos! Olisi pitänyt olla tarkempi lähdekritiikin suhteen, eikä pitää kaikkea uskottavana mitä Google tuo näytölle.
    Hetken jo uskoin, että 6F12P on vastaava konstruktio kuin eurooppalainen merkintä ECF80…
    http://www.elektrohobby.de/en/6F12P-ECF80-Triode/Pentode.html

    Mutta, kun edes nastajärjestys ei ollut sama, niin tuli jo tänka på; pitänee laittaa saksalaisille noottia!

    Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin: tuli siis hetken mielijohteesta, tai oikeammin viisaan putkimiehen innoittamana, tilattua muutama Электронная лампа Ukrainasta. Jää ihmeteltäväksi, juuttuvatko Ykspihlajan sataman vai H:ki-Vantaan lentotullin takavarikkoon.

    Sillä välin pitää pohtia, hankkisiko kohtuuhintaiset ultralineaarimuuntajat UralTonelta, käämisikö vanhoja rautoja uudelleen vai löytyisikö jokin vippaskonsti mitä ei ole vielä tullut kokeiltua.

    t. /Robert

    #89404
    artosalo
    Jäsen

    6F12P:n datat löytyvät täältä: http://www.mif.pg.gda.pl/homepages/frank/sheets/112/6/6F12P.pdf

    Olen tilaillut erilaisia komponentteja ebayn kautta jo vuosien ajan, enkä muista milloin jotakin ongelmaa olisi ollut.
    Tämä koskee myös venäläisiä ja ukrainalaisia myyjiä. Tullikaan ei ole näistä ollut kiinnostunut.
    Vain silloin kun tilaa Kiinasta tavaraa kuriirin (UPS/DHL etc.) välityksellä joutuu “tullauksen uhriksi” mutta silloinkin
    vain ALV menee maksuun ilman muita kuluja.

    Uraltone myy Indelin TGL40 vuorovaihemuuntajaa, joka on erittäin hyvä laadultaan ja sopii hyvin EL34 putkille.

Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.