Vahvistinongelmaa

[Hanu]

Terve

Tässä virittelen parallel/double single-ended -styrkkaria: päätteessä ksksi KT66:tta, jotka toimivat muuten rinnakkain, mutta katodivastukset ja -konkat on molemmille putkille omansa. Näin siksi, että pystyn esim puolittamaan tehon ottamalla toisen putken pois ja silti biasointi pysyy kunnossa. Ei vastakytkentää. Tähän liittyenyksi kysymys ja yksi ongelma:

Kysymys: Päätemuuntajalle 310 volttia, screenille kuta kuinkin saman verran. KT66 pitäisi katodibiasioida suositusten mukaan siten, että katodivastuksen yli mitattu jännite on 18 V. Nyt saan katodivastuksen yli 14 V kun katodivastuksen koko on 50 ohmia, eli virta ohmin lain mukaan n. 6 A (6,2 A). Miltä kuulostaa?

Ongelma on oskillointi silloin, kun molemmat pääteputket ovat paikoillaan. Yhdellä putkella toimii hienosti riippumatta siitä, kummassa paikassa putki on. Myöskään putkien välillä ei ole eroja, mutta auta armias, kun pistän molemmat putket paikoilleen, niin huuto alkaa. Ensimmäisenä tutkin etuasteen erotinkonkat ja tarkistelin tinaukset, mutta en löytänyt mitään outoa. Mistä kannattaisi lähteä ongelmaa ratkomaan? 

[niko]

Nyt saan katodivastuksen yli 14 V kun katodivastuksen koko on 50 ohmia, eli virta ohmin lain mukaan n. 6 A (6,2 A). Miltä kuulostaa?

tuohan lasketaan niin että 14/50=280mA. Putken datalehteä tutkiskelemalla pääset jyvälle virran oikeellisuudesta.
plate dissipation (anoditehohäviö) kandee myös laskea. laskukaava taitaa löytyä tuolta http://www.uraltone.com/blog/?page_id=23

oskillointi ongelmaan pureutuisin asentamalla ekaks säädettävän takaisinkytkennän.
sillä saa luultavasti toosan toimimaan. sitten voi aloittaa tuotekehityksen.

[Hanu]

Jonkun vanhan KT66:n datasheetin mukaan abslolute max cathode current = 200 mA, JJ:llä 150 mA, eli nuo putket pitäisi biasoida kylmemmiksi. Kuumina ne tosin käyvät ja hehkuvat hienosti, mutta sehän ei kerro totuutta. Kokeilin aluksi 330 ohmin vastuksella, jolloin katodijännite oli n. 50 V, silloinhan virta oli n. 150 mA ja tuossa vaiheessa jo jännitteen takia paukkuivat katodivastuksen ohituselkot.

Eli siis tarkistus: nyt siis tuolla 50 ohmin vastuksella ja 14 voltin jännitteellä pääteputki kuluttaa 280 mA virtaa. Uraltonen sivuilla olevan katodibiasoidun styrkkarin laskentakaavan mukaan KT66 saisi syödä 70%:lla 58 mA, kun anodijännite on 300 V? (max plate dissipation 25 W => 70% = 17.5 W. 17.5/300 = 0.058 eli 58 mA, eli kone käy h****tin kuumana! (on muuten hyvä soundi)). Siis johtopäätöksenä: isompi vastus tarvitaan, jolloin katodijännite nousee, mutta virat menevät alas ja putki ei sula. Silloin vain täytyy kasvattaa elkojen jännitteenkestoa. onhan näin? Kulostaa vaan hurjalta tuollainen korkea katodijännite

[artosalo]

….KT66 pitäisi katodibiasioida suositusten mukaan siten, että katodivastuksen yli mitattu jännite on 18 V….

Biasointi määritetään putken virran ja käyttöjännitteen perusteella. Tästä toimenpiteestä sitten aiheutuu jonkin suuruinen hilaetujännite tai jännite katodivastuksen yli. Biasointia ei suinkaan tehdä niin, että pitäisi pyrkiä johonkin tiettyyn hilaetujännitteeseen ja unohtaa kaikki muu.

Sinulla on nyt pääteputkillasi – mikäli ne eivät jo ole “kuolleet” – hirveä ylikuormitus.
Maksimi tehohäviö saisi valmistajan mukaan olla 25 W. Sinulla on yli 80 W. Ilmankos ne hehkuvat hienosti – anodeita myöten.
Tätä voisi verrata siihen kun lämmitelee Ladaansa pihalla täyskaasulla ja vaihde vapaalla. Ei sitä niin kovin montaa tuntia tarvitse tehdä  ;D.

Kun käyttöjännitteesi on n. 310 V, niin putken läpi saisi mennä korkeintaan n. 80 mA virta.
Katodivastuksen kokoa pitää siis kasvattaa. Aloita tarpeeksi suurella.

Kun saat putkien toimintapisteet kuntoon saattaa tuo kertomasi vika jo olla poistunut.

Jos ei, niin aloita lisäämällä 1…10k sarjavastukset pääteputkien ohjaushiloille.
Voit myös kokeilla 470…1k sarjavastuksia suojahiloille.

[Hanu]

Kiitos kommentista. Vielä Lada toimii, mutta parempi selvästi lopettaa se huudattaminen. Jotenkin tuntui vain luonnottomalta tuo 50 v katodilla. Sarjavastukset on jo, mutta vain ohjaushilolla ja ilmeisesti liian pienet. Täytyypä kasvattaa katodivastuksia ja ottaa yleismittari ja laskuri käsille ja etsiä sopiva yhdistelmä, ja palata sitten vasta niihin katodin konkkiin

[Hanu]

No ei ole helppoo  :'(  Jotta pääsisin edes 100 mA:han, niin minun pitää laittaa 1.5 K katodivastus, ja silloin katodijännite on reilut 140 V ja 5 W vastus alkaa jo kärytä. Tällöin myös anodijännite nousee 400 volttiin, jolloin virtaa saisi olla enää alle 40 mA. Eli ilmeisesti pitää pudottaa jännitteitä ja aloittaa sopivan katodivastuksen etsintä uudestaan…

[artosalo]

Nyt on kytkennässä jotakin pahasti pielessä.
Mutta ensin tuosta häviötehon määrittämisestä. Laskennassa pitää käyttää anodi-katodijännitettä, ei anodin ja maan välistä jännitettä.
Jos anodilla on 400 V ja katodilla 50 V, niin putken yli vaikuttaa 350 V. Tätä jännitettä pitää käyttää kun lasketaan anodihäviötä.

Katselin KT66:n datoja.
Kun anodi- ja suojahilajännite on 400 V ja hilaetujännite – 35 V, niin datojen mukaan putken anodivirta on n. 70 mA.

Näin ollen kytkennässäsi on jotakin pielessä, tai putket aivan kummallisia tai sököjä.

– Mikä on hilalta maihin menevän vastuksen koko ? (onhan se kytketty??)
– Miten ohjaushilan ympäristössä olevat komponentit on kytketty ?

Voitko laittaa kytkentäkaavion ?

[Hanu]

No jopas! Salo sanoi oikean avainsanan: tarkistin ohjaushilalta maihin menevän vastuksen: kun kosketin liitosta, niin vahvistin rutisi ja paukkui, eli kylmä juotos. Korjasin juotoksen, ja nyt saan 560 ohmin katodivastuksella katodijännitteeksi 32 V, eli 57 mA: nyt aletaan olla oikeissa lukemissa ja homma jatkuu.

Se virittelemäni vahvistin on yhdistelmä kahdesta. Etuaste on tehty täältä:
http://home.planet.nl/~ooije375/vamp/imgs/schem-vamp-6sl7.png

ja pääteaste on täältä:
http://music-electronics-forum.com/t20178/  Ensimmäisen viestin thumbnailista löytyy kytkentäkaavio: en vain ole tehnyt säädettävää katodivastusta, kuten linkissä neuvotaan ja olen tuplannut päätteen

Kuinka paljon ohjaushilalta maahan menevän vastuksen koolla voi vaikuttaa? oheisessa pääteasteohjeessa hilalta maahan menee 1 M. Entä jos vastusta pienentää? Näinhän tyypillisesti on näköjään tehty jos etuasteen ja päätteen välissä on master volume, jolloin rakenteessa on esim 500 K pot ja kiinteä 500 K vastus. Tällöinhän maahan menevä kokonaisvastus vaihtelee

[uusiipe]

Datalehden mukaan maksimi hila-maa-vastuksen koko katodibiasoidussa on 1M. Huomaathan, että hila-maavastukselta pitää lähteä erilliset  1k hilajarruvastukset molemmille putkille.

[artosalo]

Kuinka paljon ohjaushilalta maahan menevän vastuksen koolla voi vaikuttaa? oheisessa pääteasteohjeessa hilalta maahan menee 1 M. Entä jos vastusta pienentää? Näinhän tyypillisesti on näköjään tehty jos etuasteen ja päätteen välissä on master volume, jolloin rakenteessa on esim 500 K pot ja kiinteä 500 K vastus.

Mihin haluaisit hilavastuksella vaikuttaa ? Se on edeltävän asteen kuormana, mutta yleensä merkityksettömän pieni kuorma.
KT66:n speksien mukaan maksimi hilavastuksen arvo katodibiasoidulle putkelle on 500k.
Kun sinulla on kaksi putkea rinnan, niin hilavastuksen arvo saisi olla korkeintaan 250k.
Voisit laittaa kummallekin putkelle oman 470k.

Linkkisi mukaisessa pääteasteessa ei ollut lainkaan katodivastuksen ohittavaa elkoa.
Jos se puuttuu, niin pääteasteen vahvistus jää pieneksi ja lähtöimpedanssi kasvaa, eli vain huonoja seurauksia.

[Hanu]

OK, teen nuo hilavastukset kommenttienne mukaan. Katodivastuksen ohituselkot on: vehje soi yllättävän kirkkaasti, ja 100 uF:n elkot pääteasteella vasta rauhoittivat tilannetta (samoin kuin 47 uF:n erotuskonkat). Jonkun mielestä vehje saattaa korostaa liikaakin bassopäätä nyt, mutta itse pidän soundista. Kiitos uusiipe tuosta hilajarruvastushavainnosta: täytyypä tehdä moinen muutos. Nyt sain paketin kokoon: periaatteessa voisin jopa vähän pienentää katodivastuksia, mutta antaa olla nyt noin. Katodilla -28 v ja 560 ohm, eli 50 mA. Anodijännite 330 V. Hurinat vähenivät huomattavasti ja oskillointikin väheni merkittävästi, muttei poistunut ihan kokonaan: tein styrkkarin vanhaan pöytäkelloon, joten layout on vähän haasteellinen: periaatteesta täytyy tutkia ongelman aiheuttaja. Nyt saa jo nuppeja auki sen verran hyvin, että korvat soi ja vanha kuulovaurio kiittää.  

[Faylon]

Diggaan. Älä soita loisteputkilamppujen alla niinkö minä.

[Julkaisija]

Artikkelit