Tung Sol 6V6GT

[hapo]

Tällä hetkellä Marshall plexi cloonissa on EL34 pääteputket. Voiko vaihtaa 6V6 putket tilalla. Kestääkö putket?

[alsu]

Eikös nuo muuten kyllä mutta anodijännitteiden osalta tuo on hivenen alemmassa sarjassa, ollen

http://www.r-type.org/pdfs/6v6gt.pdf

mukaan n. 250-285 V. Kannattaa tutkailla josko joltain palstalta tms. löytys kokemusta tuommosen muutostyön suoriutumisesta.

[artosalo]

6V6:n tehonkesto on puolet siitä mitä EL34:n.
Suoraan näitä ei voi mitenkään vaihtaa keskenään, vaan anodijännitettä pitäisi laskea ja biasoida anodivirta oikealle tasolle.

EL34 on pentodi ja 6V6 taas on ns. beam tetrodi. Vastaavanlainen rakenne on myös 6L6-tyyppisissä putkissa.
Jos haluat erityyppistä soundia, niin kokeile jotakin muuta samaan 6L6/6V6-sukuhaaraan kuuluvaa putkea, esim. 6L6GC, 5881, 6P3S jne.

[harryk]

::) Olen ajanut mm. JJ:n 6V6GT-putkia n. 450 V anodijännitteellä ilman ongelmia. Täytyy vaan säätää niiden bias kohdalleen. Vanhojen Fender Deluxe Reverbien 6V6GT-pääteputkilla keikkuu skeman mukaan 420 V ja hyvin ne ovat pelanneet vuosikausia myös muilla kuin JJ.n putkilla. En tiedä paljonko sinulla on omassa vahvarissasi päätteen anodijännitteet, mutta jos ne ovat max. 450 V, uskoisin 6V6GT-putkien pelittävän jos bias-jännitteen säätövara riittää. Mittasin kerran yhdestä Seymour Duncanin tekemästä EL84-vahvarista pääteputkilta liki 500 V anodijännitteet kun datalehdet antavat maksimiksi muistaakseni n. 300 V. Laite oli pakko biasoida tosi kylmäksi, jotta putket eivät olisi hajonneet.

[Votti]

Tietääkseni JJ:n 6V6S kestää kovempia jännitteitä mutta en ole tietoinen että JJ:llä olisi GT malleja. JJ:n 6V6S ja TS:n 6V6GT lienevät sisäiseltä geometrialtaan erilaisia, ainakin platet näyttää erilaisilta.

Vähän epäilyttää ylittää putken maksimijännitettä ainakaan kovin paljoa. Luulisin että putken sisukset ja niiden etäisyydet toisistaan on suunniteltu silmälläpitäen tiettyä maksimijännitettä jonka ylitys saattaa johtaa vekkuleihin efekteihin esim. ns runaway efektiin. Plate dissipationin pitäminen sallituissa rajoissa varmaan auttaa johonkin asti mutta riippuu sitten putkesta kuinka paljon ylijännitettä se sietää.

Itselläni moinen Tungsolin 6V6GT “lähti lapasesta” jo 390 voltissa vaikka max dissipationin ei periaatteessa olisi pitänyt ylittyä. Virrat pois ja hetken jäähdyttelyn jälkeen putki pelasi taas normaalisti mutta otin GT:t pois ettei hajoa. Tämä saattoi johtua biasin ryömimisestä kovemmalla soitettaessa koska bias oli säädetty aika rajoille. Voihan olla että käytettäessa speksattua kovempia jännitteitä maksimi virta pitää säätää suhteessa pienemmäksi kuin mitä maksimi dissipaatio antaisi myöten ettei tämmöistä sisäistä läpilyöntiä pääse tapahtumaan.

Mutta ainahan voi kokeilla. Kannattaa vaan olla nopeana virtakytkimen kanssa jos anodi helähtää keltaiseksi ja jos ei näe niin kyllä sen äänestä kuulee kun näin käy.  ;D

-V-

[artosalo]

Kyllähän putket kestävät suuriakin jännitteitä ja niitä voi kokeilla suurissakin rajoissa kun vaan ymmärtää yhtälön P = U x I.
Jos putki tällaisessa testissä käy liian kuumana, ei syy ole liian suuressa jännitteessä vaan liian suuressa virrassa.

Väistämätön seuraus esim. 6V6:n kohdalla käytettäessä sitä yli 400 V jännitteillä on se, että päätemuuntajan pitäisi olla jotakin 12k…15 k-ohmia. Muuten ollaan kaukana pääteasteen optimaalisesta kuormitusimpedanssista.

Mittailin juuri yhtä protoani jossa oli neukku 6V6:t, eli 6P6S-putket ja totesin optimi kuormitusimpedanssin olevan 350 V käyttöjännitteellä
n. 10 k-ohmia.

Noista maksimi käyttöjännitteistä vielä sen verran, että monilla on se virheellinen käsitys, että putkien max. jänniterajat olisivat samalla tavalla ehdottomia kuin puolijohteilla, mutta näin ei asia ole.
Toistan taas jo aiemmin esittämäni esimerkin: vanhassa 6L6:ssa oli annettu 400 V max. anodijännite, mutta aivan samoilla sisuskaluilla tehdyssä 807:ssa tuo jännite oli 750 V.

[Sissi A3]

Noista maksimi käyttöjännitteistä vielä sen verran, että monilla on se virheellinen käsitys, että putkien max. jänniterajat olisivat samalla tavalla ehdottomia kuin puolijohteilla, mutta näin ei asia ole.
Toistan taas jo aiemmin esittämäni esimerkin: vanhassa 6L6:ssa oli annettu 400 V max. anodijännite, mutta aivan samoilla sisuskaluilla tehdyssä 807:ssa tuo jännite oli 750 V.

Osaatko sanoa ovatko nuo putket myös materiaalitasolla samanlaisia? Putken maksimi anodijännitteen määräävät sähköiset voimat niin, ettei anodijännite ala irroittaa katodimateriaalia. Spesifioidun anodijännitteen ylitys alkaa lyhentää putken elinikää vaikka mitään muuta spesifikaatiota ei ylitettäisi. Harvemmin vastaan tulevat putkien mekaaniset mitat vaikka poikkeuksiakin löytyy (esim. ECC88).

Maksimispesifikaatioita löytyy kolmenlaisia: design centre values, design maximum values ja absolute maximum values, joista jokainen antaa erilaisen arvon. Nopealla tarkastelulla en löytänyt 6L6 putkelle maksimi-arvoja. Voidaan kuitenkin helposti päätellä, että datoissa esiintyvät arvot ovat design centre values mukaisia arvoja. 807 putkelle löytyi selkeästi absolute maximun values arvot.

[touho]

Olen alkuperäisen kysymyksen mukaisesti joskus kokeillut DIY -jutuissani “alamittaisia” putkia soundin muokkaamiseksi (aitoihin peleihin en kyllä kokeile). Mieltämättä tuota P= U * I tarinaa olen pelkästään soundin ohjaamana biasoinut pääteasteen kuumaksi ja yllättynyt sitten siitä, kuinka nopeasti putket menivät vaihtoon. Mitä siis haluan sanoa: Noiden alamittaisten putkien ja niille tyypillisiä käyttöjännitteitä suurempien jännitteiden kanssa touhutessa pitää olla biasoinnin kanssa aivan tolkuttoman tarkkana, sillä näissä tapauksissa powerissa riittää tehoa ja sen seurauksena putkien käyttöikä voi olla uskomattoman lyhyt. Jos tällaisia kokeiluja tekee, pitää siis ihan oikeasti mitata ja laskea P =U*I ja verrata speksiin. 
t. Touho

[BlueNote]

Aika monissa kaupallisissa vahvistimissa noita anodijännitteitä ylitetään aika reippaastikin. Enemmän mua arveluttaa se, että samalla tulee vastaan myös sitä, että myös anodin tehohäviö ylitetään esim 30%. Monissa EL84 käyttävissä vahvistimissa tämä tulee vastaan. Ilmeisesti vahvistimesta halutaan mahdollisimman paljon tehoa mahdollisimman pienellä putkimäärällä. VHT:n stereopäätteissä tuo ylimääräinen tehohäviö kompensoidaan tuulettimilla..

[vasu]

Korvakuulolla biasointiin ei kannata lähteä. Maksimi anoditehohäviötä joka on 12W 6V6GT putkella ei saisi ylittää jos ollaan suurinpiirtein vakuuttuneita , että vahvistin toimii.
Anodijännitteissä onkin sitten isompi haitari kuten aiemmin mainittiin.
Itselläni on Princeton Reverb kloonissa anodijännite 407V ja tehohäviö 9.5 W / 6V6GT (Sylvania). Putken spekseissä seisoo kylmästi: Maximum plate voltage 315 volts.
Deluxe (5E3) kloonissa 309 – 19 = 290V X 36mA = 10,4W 

[Faylon]

Eiköhän tuo max plate ole yhdelle pytkelle. Taulukossa. Kaks parina menee erillälailla. Mulla 5e3 374 volttia. Katodivastus 360 ohm/24 volttia.= 66,66ma/2 =33,3ma. Suojahilavastuksen 470 ohm yli 1,22 v=2,6ma.
33,3-2,6= 30,7.
374-24= 350.  X 0.03 =10,5-13.

[Julkaisija]

Artikkelit