Tone stack kysymys

[F-Jag]

Alla olevassa linkissä on jonkilainen ab763-kytkis, ja sen tone stackista kysymystä. Kytkentäkaaviosta ei homma oikein ilmene, mutta oikeasti normal-kanavan bassopotikan toinen pää on kytkemättä, kun taas sitten vibrato-kanavassa potikan “yläpää” ja liuku on kytketty yhteen. En nyt oikein osaa pähkäillä, millainen vaikutus tuolla erolla on? Joissain modeissa näkyy myös sellaista, että middlepotikallakin on kikkailtu samalla tavalla. Omassa BF SR-kloonissa bassopotikan “alapää” tulee suoraan middlen liu'ulle ja “yläpää” on kytkemättä. Tämä lienee yleisin toteutus.

http://www.thevintagesound.com/ffg/schem/vibroverb_ab763_schem.gif

Olen tässä jonkinlaista empiiristä tutkimusta tehnyt Fenderin tonestackin kanssa, ja tarkemmin asiaan kun on perehtynyt, niin vahvistimen kokonaissoundiin ainakin puhtaiden puolella pienetkin erot tone stackissa vaikuttavat melkoisesti. Näin ainakin siten, että samalla nappuloiden asennolla turha etsiä samaa soundia kahdesta vähänkään erilaisesta toteutuksesta.

[artosalo]

…Kytkentäkaaviosta ei homma oikein ilmene, mutta oikeasti normal-kanavan bassopotikan toinen pää on kytkemättä, kun taas sitten vibrato-kanavassa potikan “yläpää” ja liuku on kytketty yhteen.

Bass-potikka on Fenderin tone stackissa kytketty pelkästään “kaksipäisesti”, joten lopputulos on kummassakin tapauksessa sama.
Yläpään voi kytkeä tai jättää ilmaan eikä mikään sähköisessä toiminnassa muutu.

[F-Jag]

Mun SR:ssä on normaalikanava kytketty ilman yläpäätä. Mitenkä potikan säätö kuitenkin, jos liuku ja toinen pää kytketään yhteen, niin tuleeko silloin tämä tilanne: oletetaan että potikka on lineaarinen, ja liuku puolessa välissä. Mun mielestä siinä on silloin 250k ja 125k rinnakkain, kun taas jos kytketty pelkkään liukuun, niin vastus on sen 125k? Sitten jos vielä liuku on logaritminen, niin siinä on vielä oma soppansa. Minusta tuntuu, että jos joku hyvä bassosäätö on saatu ekassa tapauksessa nupin asennossa 3, niin toisessa tapauksessa se ei ole sama. Kauheen vaikeeta ;D

[Sancho]

Ei käy noin koska liuku ohittaa lopun vastuksesta, eli kytkentä on sama kummassakin tapauksessa. Potikan ollessa puolessa välissä, sinulla on periaatteessa kaksi vastusta sarjassa ja ylemmän vastuksen kanssa rinnan on 0 ohminen jumpperi. Tällöin ylemmästä (vastus+jumpperi) muodostuu 0 ohminen paketti.

Yläpään kytkemistä voidaan pitää parempana tapana, koska kun potikan liuku irtoaa vastusraidasta, niin kytkentä ei kuitenkaan aukea.

[F-Jag]

Ei käy noin koska liuku ohittaa lopun vastuksesta, eli kytkentä on sama kummassakin tapauksessa. Potikan ollessa puolessa välissä, sinulla on periaatteessa kaksi vastusta sarjassa ja ylemmän vastuksen kanssa rinnan on 0 ohminen jumpperi. Tällöin ylemmästä (vastus+jumpperi) muodostuu 0 ohminen paketti.

Yläpään kytkemistä voidaan pitää parempana tapana, koska kun potikan liuku irtoaa vastusraidasta, niin kytkentä ei kuitenkaan aukea.

Eh, oikein kun etsii syitä saman vahvistimen 2 eri kanavan soundieroille, niin taitaa ruveta tulemaan itselle ajatusvirheitä ;D Olis pitänyt ottaa irrallinen potikka ja yleismittari käteen.

[F-Jag]

Jatketaan tätä tonestack-juttua. Kysymys kuuluu, miten asiat muuttuvat, jos on voimassa seuraavat oletukset:

Normi 12AX7 puolikas ekana asteena, sitten tyypillinen Fender tonestack ja sitten toinen aste. Stackit identtiset, mutta ekassa tapauksessa seuraa 1 megan gain potikka, toisessa 500 k vastaava. Tapauksilla on selkeä soundiero siten, että 500k tapauksessa sointi on kirkkaampi, verrattuna 1 meg gain-potikan tapaukseen. Ikäänkuin koko tonestackin alue olisi jonkin verran siirtynyt ylöspäin. Kytkennät on tsekattu 1000 kertaa, ja komponenttiarvot ovat samat lukuun ottamatta tuota gain. Se mahdollisuus, että mid tai treble cap olisi viallinen on suljettu pois. Onko moinen siirtymä mahdollinen. Duncanin tonestack-kalkulaattori edellyttää jotain tiettyä seuraavalta asteelta.

Ja vielä sen verran, etteivät kytkentäkonkat tai katodikonkat ole vaikuttavia tekijöitä. Ne ovat riittävät kummassakin tapauksessa.

[RG]

F-Jag: “Tapauksilla on selkeä soundiero siten, että 500k tapauksessa sointi on kirkkaampi, verrattuna 1 meg gain-potikan tapaukseen. Ikäänkuin koko tonestackin alue olisi jonkin verran siirtynyt ylöspäin.”

Kyseessä on kytkentäkondensaattorin ja sitä seuraavan kuorman yhteisvaikutus. Jos tämä mitoitus on juuri kriittisellä rajalla, niin kuorman muuttuminen 1 M -> 500k leikkaa bassoja oktaavia alempaa, jolloin lopputulos on diskanttivoittoisempi.

t. /Robert

[F-Jag]

Kyseessä on kytkentäkondensaattorin ja sitä seuraavan kuorman yhteisvaikutus. Jos tämä mitoitus on juuri kriittisellä rajalla, niin kuorman muuttuminen 1 M -> 500k leikkaa bassoja oktaavia alempaa, jolloin lopputulos on diskanttivoittoisempi.

t. /Robert

Näyttäisi nyt siltä, että pitäisi roplata tuosta pikku putkikoneestani tonestackin ns. slope-vastusta takaisin alemmaksi. Alunperin siinä oli 56k, ja muutin sen 100k, kun yritin ihan tismalleen Fenderin kytkentää. Vertailu Super Reverbiin on nimittäin nyt selkeä. Superissa ei ole pikkukoneen diskanttisuutta.

[artosalo]

Siis 12AX7 –  tonestack – toinen 12AX7 – volumepotikka (1M ja 500k).

Oleellista olisi nyt tietää mitä on volumepotikan jälkeen ?

[RG]

Salo: “Siis 12AX7 –  tonestack – toinen 12AX7 – volumepotikka (1M ja 500k)”

Kunpa olisikin, mutta Clarence Leonidas F. päättikin kytkeä kaikki potikat triodipuoliskojen väliin.

Mutta, jos toisessa inputissa on 1M ja 500k, niin onko kyseessä yksittäinen laiteyksilö vai malli?
En ole kaikkia kuvia kolunnut, mutta allaoleva kuva on AB673:n skemasta,
jossa molempien potikoiden merkintä on 1M:

t. /Robert

PS. Olen itse rakentamassa pientä AB673-inspiroitua etuastetta kaikkine efekteineen, mutta päätin laittaa siihen Tone Stack-bypassin ja erillisen insert-jackin (parempaan paikkaan), jotta voi halutessaan valita suoran ja Fender-toiston välillä.

[F-Jag]

Siis 12AX7 –  tonestack – toinen 12AX7 – volumepotikka (1M ja 500k).

Oleellista olisi nyt tietää mitä on volumepotikan jälkeen ?

Hei. Toinen tapaus on siis tuo AB763, josta RG laittoi kuvan. Toisessa tapauksessa tilanne on vastaava, eli mennään suoraan hilalle, mutta voimakkuussäätönä on siinä 500K. Toinen aste ajaa suoraan katodiseuraajaa ja sitten pääte. Mitään toistoa rajoittavaa ei ole. AB763 tuntui sulkevan paremmin diskanttia samalla tonestackilla, kun treblen laittaa kokonaan kiinni.

Päätin muokata pikkuvahvarini tonestackia niin, että diskanttikonkkana on 500 pF, middlessä .022 uF ja bassossa .1 uF. Potikat: bass 250k log, mid 50k lin, ja treble 250k log. Jatsikitaran kanssa säätelin, ja asetukset basso 2, mid 2,5 ja treble 1,5 antoivat aika mukavan soundin. Noista numeroista sen verran, että Fenderin nupit tuossa pikkuvahvistimessa, ja niiden pienin arvo on 1 eikä 0. Tonestack kalkulaattorin käyrästä katsellen noiden asetusten vaste on suora 50-200 Hz, josta loiva 7dB lasku 1200 Hz:iin, ja loppu tasaista. Bassovaste laskee 50:stä 20:een vain noin desibelin. Näillä mennään nyt tuolla PA-elementillä.

Edit: niin ja slope-vastus vaihdettu 100k > 47k, vaikka ei se taida juuri mitään vaikuttaa.

[F-Jag]

Jos lähdetään purkamaan enemmän tuota Fender-soundia, jota toisinaan moititaan kireäksi, niin tonestackissa on se “ongelma”, ettei diskanttia voi oikeastaan leikata muuten, kuin kääntämällä myös middle täysin kiinni. Fenderin sävynsäätö on historiallista perua vuosikymmenten takaa, ja vahvistin oikeastaan sitten tarvitsisi myös sen aikuiset kaiuttimet. Nykyaikaisilla keraamisilla herkkyys ja toistoalue on parempi, joten ei mikään ihme, että se soundi ei ole niin kuin silloin ennen. Omassa -72 SF Vibroluxissa sai kiertää sekä bassoa että diskanttia ihan reippaasti. Ne Oxford-kajarit kun eivät oikein tulleet muuten mukaan. Ja totean taas kerran, että sen vahvarin myyminen aikoinaan oli suuri munaus. SF Vibroluxeista pyydetään hurjia hintoja nykyään, jopa yli 3000 taalaa.

[Julkaisija]

Artikkelit