Tehdäänpäs triodi

[ceesami]

Bongasin toiselta forumilta varsin mielenkiintoisen videonpätkän, olkaapas hyvät:
http://dailymotion.alice.it/video/x3wrzo_fabrication-dune-lampe-triode_tech

[Tubeman]

Joo,olipas ukolla vermeet.. hyvin homma sujui. Tässä sen kotisivu,radioamatööri kuten moni putkipuolen keksijä on ollut.

http://paillard.claude.free.fr/

[vasu]

Upeaa!

[Hallen]

Hyvä pätkä, alkaa hahmottumaan miksi putkista joutuu toisinaan maksamaan
reilumminkin.

[Nimetön]

No jopas oli… Mitähän tuommosen tilaaminen herralta kustantaisi? Tuskin ihan ulkoskantohinnalla irtoaa. Ainoa mikä tuossa vähän hänkräsi oli tuo ranskalaisen erotiikkaelokuvan musiikki. ;D

[jasu]

Ilo oli video katsella, näin silmää lämmitti kaikkeen vanhaan teknologiaan hurahtanutta elektroniikkainssiä… Ja pakko oli heti linkittää samainen video sähköinsinööriveljelle sekä muusikkoveljelle (joka putkivahvistimilla soittaa tykkää kovasti).

Niin kaunista katseltavaa. Ja taas tämä nähty opetti ettei kaikkea tarvitse mennä kaupasta itse ostamaan, jotain voi vaivautua myös harrastuksenomaisesti valmistamaan. Tosin tämä on jo sitä “ääripään harrastamista”, mutta ei kuitenkaan mitään mahdotonta avaruusteknologiaa kuten videon loppupätkällä nähtiin..?

[Tubeman]

Ukkelin putkethan oli mallia “E.M Tigerstedt” ,taisi olla suorahehkutteinen ihan.Pentodin tekoa olisi kiva nähdä,se vinkkeliputki taisi olla
ns.Braunin katodisädeputki.?

Mietin videota katsellessa onkohan ne tekovermeet omatekoisia,alipainepumppu oli hieno,näytti laivakoneelta .

[jusmu]

!!!

[okabass]

MOI

Hieno pätkä. Taitaa olla ainoita yksityisiä valmistajia. Nykyään, kun kaikki on tehdastekoista, on mahtavaa nähdä tuollaista käsityötä.
Kelloseppäkoulun käyneenä olisin sitä mieltä, että joitain osia esim. hilakierukka olisi mahdollista tehdä vielä hienommin. Samoin elektrodien välimatka voisi olla pienempi, jolloin putkesta tulisi ominaisuuksiltaan “parempi”. Mutta kokonaisuutena -itsetehtyine laitteineen ja rakennusproseseineen- kova juttu.
Hulluja nuo saksalaiset.

[Tubeman]

MOI

Hieno pätkä. Taitaa olla ainoita yksityisiä valmistajia. Nykyään, kun kaikki on tehdastekoista, on mahtavaa nähdä tuollaista käsityötä.
Kelloseppäkoulun käyneenä olisin sitä mieltä, että joitain osia esim. hilakierukka olisi mahdollista tehdä vielä hienommin. Samoin elektrodien välimatka voisi olla pienempi, jolloin putkesta tulisi ominaisuuksiltaan “parempi”. Mutta kokonaisuutena -itsetehtyine laitteineen ja rakennusproseseineen- kova juttu.
Hulluja nuo saksalaiset.

Katselin pistehitsilaitteen runkoa,lienee aika iäkäs,käsinvalettu varmaan,hiekkamuottiin.Rungossa “Paris” . Saattaa olla ettei laite ole alkuaan ollut pistehitsikone,vaan esim suutarin työväline?

[okabass]

MOI

Hieno pätkä. Taitaa olla ainoita yksityisiä valmistajia. Nykyään, kun kaikki on tehdastekoista, on mahtavaa nähdä tuollaista käsityötä.
Kelloseppäkoulun käyneenä olisin sitä mieltä, että joitain osia esim. hilakierukka olisi mahdollista tehdä vielä hienommin. Samoin elektrodien välimatka voisi olla pienempi, jolloin putkesta tulisi ominaisuuksiltaan “parempi”. Mutta kokonaisuutena -itsetehtyine laitteineen ja rakennusproseseineen- kova juttu.
Hulluja nuo saksalaiset.

Katselin pistehitsilaitteen runkoa,lienee aika iäkäs,käsinvalettu varmaan,hiekkamuottiin.Rungossa “Paris” . Saattaa olla ettei laite ole alkuaan ollut pistehitsikone,vaan esim suutarin työväline?

MOI

Paljon mahdollista. Tosin ei hiekkaanvalu ole välttämättä aatamin aikuista. Esimerkiksi UPO:lla valettiin valurautaa hiekkaan vielä 80-luvun alussa. Muistelen  pistehitsauskoneesta, että elektrodit olivat messingin värisiä: kuparihan on varsin pehmeää, ja kuluu nopeasti. Tuossa oli paljon muutakin, jotka olivat Pelle Pelottoman verstaalta käsin. Mutta ei voi kuin hattua nostaa päästä käsin Mösjöölle.

[Tubeman]

Sama täällä.reuhka nousee tosi korkealle!

Pistehitsi koneesta vielä,ainakin ne pienimmät joita olen livenä nähnyt,on ollut messinkisiä elektrodit,kupari on tosin pehmeämpi vaan nuo putken sisuskalut ehkä onnistuu patemmin kuparilla,virrat ei ole  suuria taatusti noilla aine vahvuuksilla.

[okabass]

Sama täällä.reuhka nousee tosi korkealle!

Pistehitsi koneesta vielä,ainakin ne pienimmät joita olen livenä nähnyt,on ollut messinkisiä elektrodit,kupari on tosin pehmeämpi vaan nuo putken sisuskalut ehkä onnistuu patemmin kuparilla,virrat ei ole  suuria taatusti noilla aine vahvuuksilla.

MOI

Tuli tuosta pistehitsistä mieleen, että voisi toimia ihan ok vanhalla auton akulla tai akunlaturilla. Eli messinkiset tai kupariset kärjet johonkin pylväsporakonetelineeseen. Kenties jokin sopiva virranrajoitin vaadittaisiin. Tuollainen saattaisi olla jossain rakentelussa hyvä laite.

Muistelen vaan kun pikkupoikana oli “auttamassa” autonkorjauksessa, ja pudotin lenkkiavaimen plusnavan ja rungon väliin. Lenkkiavaimeen paloi siinä sekunnin murto-osassa selvä jälki, vaikka se oli jotain arjalaista überkruppinterästä.

[hellhound]

Kaverilla on ilmastointialan liike ja nykyinen halli on myynnissä…kyselin sitten, että onko mitään työkaluja tarjolla…Kaksi pistehitsiä olis. Tarviitko?..No…koko homma hyytyi siihen, että toinen ottaa verkosta yli 30A ja toinen 80A…  ;D  Palaisi naapurinkin sulakkeet myötätunnosta…

[Tubeman]

Sama täällä.reuhka nousee tosi korkealle!

Pistehitsi koneesta vielä,ainakin ne pienimmät joita olen livenä nähnyt,on ollut messinkisiä elektrodit,kupari on tosin pehmeämpi vaan nuo putken sisuskalut ehkä onnistuu patemmin kuparilla,virrat ei ole  suuria taatusti noilla aine vahvuuksilla.

MOI

Tuli tuosta pistehitsistä mieleen, että voisi toimia ihan ok vanhalla auton akulla tai akunlaturilla. Eli messinkiset tai kupariset kärjet johonkin pylväsporakonetelineeseen. Kenties jokin sopivavirranrajoitin vaadittaisiin. Tuollainen saattaisi olla jossain rakentelussa hyvä laite.

Muistelen vaan kun pikkupoikana oli “auttamassa” autonkorjauksessa, ja pudotin lenkkiavaimen plusnavan ja rungon väliin. Lenkkiavaimeen paloi siinä sekunnin murto-osassa selvä jälki, vaikka se oli jotain arjalaista überkruppinterästä.

Pistehitsikoneissa taitaa olla jokin ajastin joka määrää hitsaustapahtuman keston?

[Julkaisija]

Artikkelit