Suunnitteilla Push-Pull stereopääte, kaivataan ideoita ja kritiikkiä

[Niskanen]

Jepulis,

Eli aiemmin oli mielessä single-ended kone, mutta nyt alkaa näyttää, että tammikuun puolella voisi pistää tilauksen menemään push-pull stereovahvistimen osia varten.

Suunnitelmat ovat vielä aika pahasti vaiheessa, mutta seuraaviin ominaisuuksiin saa ja toivonkin porukan vapaasti ottavan kantaa.
-ei ole tarkoitus kopioida suoraan olemassa olevaa kytkentää (Kuuselan kirja löytyy digitaalissessa muodossa koneelta avuksi)
-hintakatto siinä 600e tienoilla
-sijoituspaikka kerrostalo, n. 20-25 neliön huone
-kajarit vielä mietinnän alla, mutta kotimaista tuotantoa varmaan tulee ensi vuonna kotiin. Herkkyys siinä 88-90 dB
-hammondin pääteraudat, esim 1645:set voisivat olla kohdillaan
-2x6L6GC/kanava
-ehkä mahdollisuus valita kytkimellä ultralineaari/triodikytkennän väliltä, sillä molempia tekisi mieli kokeilla.
-anodijännite varmaan noin 450V-480V hujakoille (hoituisi hyvin Uraltone TV17 verkkomuuntajalla)
-pelkkä volumesäätö etulevyyn ALPS-potikalla tai askelvaimentimella
-yhdet tai kahdet RCA-sisäänmenot piisaavat, jakajia saa kyllä kaupasta, ja sellainen löytyy jo ennestään

Täysin auki on vielä seuraavat asiat:
-mistä kotelo? Pitäisikö vääntää/väännättää alumiinista muutamalla ruuvilla kasattava suojaava peite varsinaisen vahvistinrungon ja putkien suojaksi. Putkia ja muuntajia en halua (köh, siis muija ei halua) suoraan näkyville. Kullankeltaiseksi anodisoitu voisi olla komea näky. Vrt. nimimerkkini alla näkyvät Echolette kaikulaitteet.
-suunnitellakko piirilevy vai naputtelenko kiltisti turretnastat lasikuitulevyyn
-katodibiasointi vai fixed bias
-mitkä putket etuasteeseen? 6SN7 näkyy olevan monessa paikkaa, mutta liekö se niin justiinsa meikäläiselle
-kaksi virtakytkintä, vai pitäisiköhän kokeilla viivepiiriä anodijännitteen kytkemiseen

Aiempaa kokemusta ei ole hifipuolen putkivahvistimista, paitsi hifimessuilla muiden levyillä ja oudoilla kajareilla taustamelussa kuultuna. Mahdollisimman epäideaalisissa olosuhteissa siis.

Jos luitte tähän asti, niin nyt on aika kirjoittaa omia näkemyksiä, muiden mielipiteistä kun saa aina jotain hyödyllistä irti! Jos saataisiin porukalla jalostettua meikäläiselle kunnon kone.

[villeristi]

Anteeksi OT, mutta olisko mahdollista saada tämä digikirja “lainaksi”…?

[Sissi A3]

Olet tekemässä HIFI-vahvistinta vihamieliseen ympäristöön. Kerrostalot (oletus kivitalo) ovat akustisesti kovia. Voisit yllättää vaimosi ja hankkia ääntä vaimentavia tekstiileitä seinille. Huoneen kovuus vaikuttaa myös tehontarpeeseen. Triodikytkennässä ehdottamallasi anodijännitteellä vahvistinteho saattaisi olla kohdallaan ja ultralineaarisessa kytkennässä olisi jo ekstraa.

Itse suosin vuorovaihekytkentöjä siitä syystä, että niissä toiset (parilliset tai parittomat) harmooniset komponentit kumoutuvat. Ovat tietysti selvästi monimutkaisempia kuin SE päätteet.

Miksi edes volumesäätöä päätevahvistimeen. Mielestäni esivahvistin olisi paikallaan. Silloin voisi olosuhteiden muuttuessa korvata vain päätteen. Tuloherkkyydeksi 0,5 tai 1 voltti, jolloin häiriöidenkin pitäisi pysyä kurissa.

Itse olen suosinut fixed biasia. Sillä saa samalla anodijännitteellä hivenen isomman lähtötehon. Tosin ero on siksi pieni, ettei sillä liene käytännön merkitystä korvan ominaisuuksista johtuen. Lisäksi fixed biasilla on ehkä helpompi sovittaa toimintapisteet.

En tunne ajattelemasi päätemuuntajan ominaisuuksia. Arvaisin sen olevan kohtuuhintainen kokonaisbudjetin ollessa 600 euroa, jolloin muuntajan teknisten ominaisuuksien takia vastakytkentä lienee paikallaan. Vastakytkentä on syytä rajoittaa 20 dB:iin sillä suuremman vastakytkennän mukana alkavat dynaamiset ilmiöt tulla kuuluviksi (riippuen vahvistimen nopeudesta).

Itse suosin piirilevyä. Yritän saada kytkennät mahdollisimman pieneen tilaan jolloin erilaiset hajakomponentit ja ilmiöt minimoituvat. Tämä tarkoittaa myös mahdollisimman pieniä komponentteja (laadusta tinkimättä) ja pintaliitoskomponentteja siellä missä se on mahdollista. Mitä nopeammaksi saat vahvistimen sitä paremmin se yleensä toimii ja silloin pienellä koolla on merkitystä (aikanaan suunnitteleminieni HIFI STEREO 6600 vahvistimien 3 dB:n ylärajataajuus oli n. 1,5 MHz). Kitaravahvistimien ylärajataajuudet ovat selkeästi alempana kuin HIFI-vahvistimilla ja vastakytkentää käytetään muihin tarkoituksiin jolloin niillä rakenteen koolla ei ole samanlaista merkitystä.

Eri putkista en osaa sanoa mitään. Valitsen ne yleensä spesifikaatioitten mukaan niin, että sopivat kytkentään.

[uraltone]

Mielenkiintoinen aihe! Yksinkertaisuus on valttia minun mielestäni. Itse lähtisin tekemään ekaa hi-fi laitetta hyviksi todettujen kytkentöjen pohjalta. Tässä pari hyvää ja todella klassista ideaa:
http://www.triodeel.com/hf5060s.gif
http://www.drtube.com/schematics/jolida/sj-502a.gif

Vastaavalla topologialla on tehty lukuisia vahvistimia, joten voisi ajatella ettei kytkentä ole ihan huono ;D Eli eka aste kytketään DC-kytkettynä simppelille vaiheenkääntäjälle jonka jälkeen tulee ultra lineaari kytketty pääteputkipari. Ekana asteena eri suunnittelijat ovat käyttäneet hieman eri kytkentöjä. Kannattaa katsella edellä mainittujen lisäksi vanhoja Mullard kytkiksiä, kaippa nekin löytyy netin syövereistä. Yleensäkkin kannattaa tutkia mahdollisimman paljon eri valmistajien kaavioita, niistä kuitenkin oppii parhaiten.

Toisin kuin Sissi A3, itse tykkään tehdä kytkennät mahdollisimman väljästi eli suureen tilaan. Pintaliitoskomponentteja en putkivahvistimiin laittaisin, mutta nämä ovat näkemys, ja ainakin minun kohdallani myös fiilis, eroja!

Tuosta korkeasta ylärajataajuudestakin väitellään aina välillä. Jotkut ovat sitä mieltä että reilu 20 kHz riittää, toisten mielestä mitä korkeampi sitä parempi.

Mittareista on hyötyä mutta ennen kaikkea kannattaa kuunella miltä vahvistin kuulostaa. Itsellä on parhaillaan soimassa “12W” push-pull putkipääte jonka mitattu särö on luokkaa 2.5% 8W teholla, ja ihan pienillä tehoillakin 0,6%. Taajuuskaista alkaa laskemaan reilusti 25 kHz kohdalla ja vahvistin kuulostaa oikein hyvältä! Ja on todellakin tehty budjettiosista 😉

Yksi mielenkiintoinen lähtökohta on hankkia 50-60-luvun huonokuntoista putkihifiä ebay:stä ja kunnostaa laitteet viimoisen päälle. Eicoja yms kai saa aika halvalla ja niissä pitäisi olla todella hyvät muuntajat. Toisaalta tässä ei pääse toteuttamaan suunnittelullisia intohimoja (hauskin osa projektista?).

Niin ja valitsisin mahdollisimman isot Hammondit ; hyöty voi olla hintaeroa suurempi.

Mikko

[vasu]

Kaunis schema tuossa Jolindassa, mikä selkeys ja symmetrisyys, kuin putkivahvistin miehen päiväunissa.
Pintaliitoskomponentit putkivahvistimessa? Ei ikinä! Ei, Ei, Ei!
Jolinda olis kyllä harkinnan arvoinen, pakko soidakkin hyvin.

[Sissi A3]

Toisin kuin Sissi A3, itse tykkään tehdä kytkennät mahdollisimman väljästi eli suureen tilaan. Pintaliitoskomponentteja en putkivahvistimiin laittaisin, mutta nämä ovat näkemys, ja ainakin minun kohdallani myös fiilis, eroja!

Nämä ovat tietysti suunnittelufilosofioihin liittyviä näkemyseroja. Itse pyrin mahdollisimman nopeisiin vahvistimiin ja silloin kaikki ylimääräinen hajainduktanssi ja kapasitanssi on saatava pois. Tätä taustaa vasten on kaikki johdot saatava mahdollisimman lyhyiksi ja komponentit pieniksi. Vahvistin tulisi rakentaa rf-tekniikan suunnittelufilosofioita noudattaen.

Tuosta korkeasta ylärajataajuudestakin väitellään aina välillä. Jotkut ovat sitä mieltä että reilu 20 kHz riittää, toisten mielestä mitä korkeampi sitä parempi.

Tämä riippuu mielestäni pitkälti vahvistimen rakenteesta. Vastakytkemättömälle vahvistimelle riittää 20 kHz ylärajataajuudeksi. Sen sijaan vastakytketyssä vahvistimessa nopeus on valttia. Vastakytkentä pienentää vahvistimen tulosignaalia ja jos vahvistin on hidas, vastakytkentä ei ehdi toimia tarkoitetulla tavalla korkeilla taajuuksilla. Seurauksena on dynaamisten säröjen kasvu.

Sain tästä aikanaan varsin konkreettisen näytön ollessani Saloralla vahvistinsuunnittelijana. HIFI stereo 6000:ssa on käytetty toivottoman hitaita darlingtoneja lähdössa. Ne yltävät hädin tuskin 75 kHz:iin. HIFI stereo 6600:ssa vahvistin on rakennettu kokonaan silmällä pitäen mahdollisimman suurta nopeutta ja ylärajataajuus on todella jossakin 1,5 MH:n tietämillä.

Näillä kahdella laitteella on soundissa hyvin selkeä korvin kuultava ero. 6000:n ääni on tukkoinen kun taas 6600:n ääni on avoin ja heleä. Tällainen äänellinen ero HIFI-vahvistimissa on varsin merkittävä. Jos jollakin on tilaisuus kuunnella näitä kahta laitetta, verratkaa niiden soundia. 6600:ssa nopeutta ei saatu ilmaiseksi. Vahvistin on todella rikottavissa vain syöttämällä sisään korkeataajuinen signaali, siinä menee silloin pääte- ja ohjaintransistorit.

[hellhound]

Yksi mielenkiintoinen lähtökohta on hankkia 50-60-luvun huonokuntoista putkihifiä ebay:stä ja kunnostaa laitteet viimoisen päälle. Eicoja yms kai saa aika halvalla ja niissä pitäisi olla todella hyvät muuntajat. Toisaalta tässä ei pääse toteuttamaan suunnittelullisia intohimoja (hauskin osa projektista?).

Huolsin noin vuosi sitten pari kaverin Dynaco mark3:sta. Tein samalla kokeilumielessä päätteille yksinkertaisen 12bh7-pohjaisen etuasteen johon otin käyttösähkön toisen päätteen persuksissa olevasta dynacon omalle etuselle tarkoitetusta putkenkantaliittimestä (siis mikä sähköturvallisuus?). Tällä hetkellä päätteet ovat kiinni Gradientin preludeissa ja omistaja on hyvin hyvin tyytyväinen soundiin. Päätteissä on muuten vielä alkuperäiset (muistaakseni GE) 6550 kiinni.  Noitakin laitteita voisi löytyä ebaysta melko halvalla. Huono puoli Dynacoissa on että ne on rakennettu piirilevylle ja erittäin huonolle sellaiselle. Noihin saa kylläkin valmiita levykittejä mualimalta.

[Tubeman]

Toinen vaihtoehto levyn uusimiselle on laittaa nykyinen skannerin lasille ja vetäistä hyvälaatuinen 1:1 kuva jonka toimittaa http://www.protolevy.fi

[okabass]

Toinen vaihtoehto levyn uusimiselle on laittaa nykyinen skannerin lasille ja vetäistä hyvälaatuinen 1:1 kuva jonka toimittaa http://www.protolevy.fi

MOI

Kiitos hyvästä linkistä.

[Tubeman]

Toinen vaihtoehto levyn uusimiselle on laittaa nykyinen skannerin lasille ja vetäistä hyvälaatuinen 1:1 kuva jonka toimittaa http://www.protolevy.fi

MOI

Kiitos hyvästä linkistä.

Eipä kestä!
Mä olen ollut vakaassa uskossa että tuo kyseinen puoti on täällä ollut tiedossa.Efektilaitteiden rakentajia varmaan
kiinnostaa tuo.Itse olen koittanut saada yhden mittalaite-projektin alkuun,ja tuolla Protolevyssä tulee piirilevyt tehtäviksi sitten.

[Sissi A3]

Pikaisen analyysin perusteella Jolidan mitoitus näyttäisi vastaavan omia suunnitteluideitani varsin hyvin. Siinä on hallittu n. 17-18 dB:n vastakytkenttä joskin hivenen pitkä. Etuasteen ja vaiheenkääntäjän järjestelyllä ja mitoituksella on haettu nopeutta (vaiheenkääntäjässä pienet vastukset ja suurehko virta) Etuasteen triodin kuormana on vakiovirtageneraattori, jolloin triodista saadaan suurehko vahvistus ja sisäinen vastakytkentä huolehtii nopeudesta.

[villeristi]

Kuin myös suuret kiitokset protolevyn esilletuonnista. Ei tarvii enää pelleillä suolahapon kanssa, niin paljon kuin siitä pidänkin…

[Niskanen]

Olet tekemässä HIFI-vahvistinta vihamieliseen ympäristöön. Kerrostalot (oletus kivitalo) ovat akustisesti kovia. Voisit yllättää vaimosi ja hankkia ääntä vaimentavia tekstiileitä seinille. Huoneen kovuus vaikuttaa myös tehontarpeeseen. Triodikytkennässä ehdottamallasi anodijännitteellä vahvistinteho saattaisi olla kohdallaan ja ultralineaarisessa kytkennässä olisi jo ekstraa.

Totta puhut. Nykyinen kämppä on tosiaan betonibunkkeri. Kitaraa soitellessa ei jousikaikua kyllä tarvitse. 😉 Anodijännitteen uskoisin tosiaan olevan omaan käyttööni ihan riittävä tehojen kannalta triodikytkettynäkin.

Miksi edes volumesäätöä päätevahvistimeen. Mielestäni esivahvistin olisi paikallaan. Silloin voisi olosuhteiden muuttuessa korvata vain päätteen. Tuloherkkyydeksi 0,5 tai 1 voltti, jolloin häiriöidenkin pitäisi pysyä kurissa.
Itse olen suosinut fixed biasia. Sillä saa samalla anodijännitteellä hivenen isomman lähtötehon. Tosin ero on siksi pieni, ettei sillä liene käytännön merkitystä korvan ominaisuuksista johtuen. Lisäksi fixed biasilla on ehkä helpompi sovittaa toimintapisteet.

Erillinen esivahvistinkin on tietysti ajattelemisen arvoinen idea. Pitää harkita sitäkin. Katodibiasointia käyttäessäkinhän voisi pistää tietty joka putkelle oman vastuksen, ja sen perään vielä riittävällä tehonkestolla varustetun potikan, jolla hienosäädön voisi toteuttaa.

En tunne ajattelemasi päätemuuntajan ominaisuuksia.

En minäkään. Tässä kaikki mitä tiedän siitä: http://www.uraltone.com/kauppa/product_info.php?products_id=207
Nyt kun Mikko otti esiin, että isompi voisi olla parempi, niin tästä sellainen: http://www.uraltone.com/kauppa/product_info.php?products_id=215
Löytyykö mahdollinen hyöty isommasta muuntajasta enemmälti osin bassojen toistosta?

Eri putkista en osaa sanoa mitään. Valitsen ne yleensä spesifikaatioitten mukaan niin, että sopivat kytkentään.

Juu, lähinnä 6L6GC tuli mieleen, sillä niitä voisi käyttää suhteellisen korkealla jännitteellä triodikytkettynäkin. KT88 olisi tässä suhteessa vielä parempi, mutta kukkaron nyörit alkavat mennä kiinni hintoja katsellessa. Lisäksi niiden käyttö rajoittaisi verkkomuuntajan valinnan mahdollisuuksia hehkuvirran puolesta, ellei sitten käytä hehkuille erillistä muuntajaa, joka taas vaatii lisää tilaa.

Mikko toikin esille tuon vintagehifin hankkimisen. Olen joskus sitäkin ajatellut, ja varmaan jossain välissä niin teenkin. Nyt on kuitenkin palava halua toteuttaa hieman itseään, joten pysyn alkuperäisessä suunnitelemassa. Onko tietoa, että minkä tyyppisiä vikoja Dynacoissa yms. yleensä löytyy? Lähinnä siis toivoisi ainakin päätemuuntajien olevan ehjiä, jos projektikuntoista laitetta etsii. Tosin ymmärtääkseni reissuemuuntajiakin Dynacoihin löytyy, vaan vastaavatko sitten kuinka hyvin alkuperäisiä?

[hellhound]

http://www.pixbox.fi/alb_show_id655648_page0.html

Tuolla on muutama kuva Dynacosta ennen huoltoa. Kuten kuvista näkyy laitteen suurin ongelma on se, että komponenttien päälle kertyy perforoidun peltikannen läpi aivan törkeän helposti pölyä ja muuta hienojakoista paskaa.  Tuossa on mielestäni jo aika suuri riski, että laite yhtyy happeen… Huoltamissani yksilöissä piirikorteille ei onneksi tarvinnut tehdä mitään. Dynacoissa esiintyy pientä mekaanista värähtelyä käsittääkseni enemmän ominaisuutena kuin vikana.  Kuvassa oleviin laitteisiin tehtiin puhdistuksen lisäksi ainoastaan konkkaremppa ja yleistarkastus. 

[Hallen]

Katselin tuota Jolidan kytkäriä ja heräsi kysymys että mikä on V2(100K(B)
potikka sisääntulon yhteydessä ?

[Julkaisija]

Artikkelit