Suotokonkkien koko

[lammaspaimen]

Kasailen tässä palikoita deluxe -klooniin, enkä löydä mistään siedettävään hintaan 16 mikron ja yli 450 voltin konkkia. Uraltone ei myy kuin seitsemän euron Sprague atomeja. Saksassa on vähän sama vika niissä liikkeissä, joista viitsisi tilata muitakin osia sen verran että kannattaisi.

Kuinka tarkkaa noiden suotokonkkien kanssa on ja miten ne mihinkin vaikuttavat? Itselläni riittää ymmärrys vain kaavioiden lukuun ja kolvaamiseen. Jos laitan 16 mikron konkkien sijaan 22 (tai 15) mikron konkkia, niin meneekö fituiksi?

Entä miten käy konkkien jännitekeston rinnan- ja sarjaankytkennöissä? Kahdella 33 mikron konkalla sarjaan kytkettynä pääsisi 16,5 mikroon ja tulisi vielä puolta halvemmaksi kuin 16uF:n S. atomit.

[Nimetön]

22µF passaa ihan hyvin. Ja on itseasiassa parempikin.

[Tohtori R]

Entä miten käy konkkien jännitekeston rinnan- ja sarjaankytkennöissä? Kahdella 33 mikron konkalla sarjaan kytkettynä pääsisi 16,5 mikroon ja tulisi vielä puolta halvemmaksi kuin 16uF:n S. atomit.

sarjaan laitettaessa jännitekesto tuplaantuu (ainakin teoriassa) todellisuudessa olis hyvä laittaa molempien konkkien rinnalle vastukset esim 100k tai enemmän jotka tasaavat konkkien jännitteet yhtä suuriksi ja toimivat samalla bliidereinä!

jos laitat konkat rinnan on jännitekesto tietenkin konkan kyljessä ilmoitettu!

ite olen omissa rojekteissa kytkeny konkat tollai sarjaan (vastukset rinnalle) ja hyvin ajaa asiansa! tosin itse olen laittanut aina reilun kokoset suotokonkat omiin hifirojekteihini enkä oikein tajua (kitarapelejä) että miksi niiden nyt pitäis olla niin pienet kun ne on joskus kalliiden konkkien pakottamana suunniteltu!?!

[lammaspaimen]

->Olisiko sitten parempi, että nuo suotokonkat olisivat reilustikin isompia? Kuinka isoja ja mitä hyötyä/haittaa suurempien konkkien käyttämisestä on?

Olen ymmärtänyt, että tasuriputken speksit rajoittaisivat suotokonkkien (vai vain ensimmäisen) kokoa?

[Tohtori R]

nyt saa kyllä joku järkevämpi (tietävämpi) vastata tohon!
mä en kuumana käyviä tasuriputkia omiini halua ja olen siltoja käyttäny siinä tilalla!
ainakin hifikoneissa parempi powerin suoto tarkoittaa (tällanen käsitys mulla ainakin on) parempaa alapään toistoa! eli poweri ei kyykkää niin nopiasti kun on “voimaa” reservissä! korjatkaa jos olen ihan hakoteillä! ;D

[harryk]

Tuo suotokonkkien koko kitaravahvareissa on itseasiassa mielenkiintoinen asia, sillä omat kokemukset ovat sellaisia, että liian suuret konkat ikäänkuin tukehduttavat muuten elävän, dynaamisen ja soittoon reagoivan saundin. En pysty selittämään tätä teoriapohjalta, mutta itse käytän nykyään mielummin liian pieniä suotoelkojen arvoja kuin liian isoja. Bassovehkeet ovat oma luku sinänsä ja laitan niihin aina melko järeät elkot. Joku teoriaa paremmin tunteva varmaan selittää tämän ja liittää ilmiöön tuon sag-efektin, eli vahvarin kyykkäämisen + kompression kun virtalähteestä yritetään nykiä ulos enemmmän kuin on rahkeissa varaa isoilla tehoilla soitettaessa. t. Harry

[vasu]

Jos aikoo tehdä Deluxe-kloonin niin on hyvä käyttää niitä komponenti arvoja joita alkuperäisessä on käytetty. Suotokonkissa voi kyllä käyttää 22uF konkkia niissä ei ole niin ratkaisevaa eroa 16uF konkkiin. Putkitasuri pitää ehdottomasti olla ja 5V3.
Jos käytettäisiin Deluxessa diodi tasuria ja esim. 50uF konkkia niin voisi olla ihan hyvä jonkun mielestä mutta Deluxe se ei silloin ole, eikä myöskään kuulostaisi siltä.
EDIT: Anteeksi, tasuri on tietysti 5Y3GT eikä 5V3.

[Nimetön]

Liekö typo tuossa nyt… 5Y3 on tweed deluxen ja 5U4GB tai GZ34 on deluxe reverb:n tasuri. Mutta ei sen putken (5Y3) kanssa voisi 50µF konkkia (ensimmäisenä suotokonkkana) käyttääkään. Tasuriputkien datalehdistä selviää tuo ensimmäisen konkan maksimikoko.

[brown note]

tälleen maalikon sanoin, iso konkka varastoi energiaa jota bassopää tarvitsee. Eli kun basso tymähtää niin hetkellisesti tarvitaan paljon virtaa ja sen energia varastoidaan suotoelkoihin. Jos on vain vähän “varastoa” eli kapasitanssia, niin tarpeeksi energiaa ei ole tarjolla ja tuo tarkoittaa että virtalähde menee “kyykkyyn” eli kun energiaa ei ole tarjolla niin jännite laskee hetkellisesti johtuen piikkivirroista ja impedanssista virtalähteessä. Lasku johtuu siitä että virtalähteestä yritetään ottaa enemmän ja nopeammin tehoa irti kuin mitä on tarjolla.

Eli iso elko toimii energiavarastona ja se siis toimii hetkellisesti virtalähteenä kun tarvitaan nopeasti energiaa pääteputkien käyttöön.
(Jos männöö ihan metsään niin korjatkaa ihmeessä! ::))

[harryk]

::)Vanhoissa ja paljon hehkutetuissa putkivahvareissa oli kait aina aika pienet suotolyytit (plexi marsu, vanhat fenkut jne.16-22 mikrofaradia/elko). Tämä aiheutti tietysti osaltaan hurinoita, mutta noiden pelien saundeja ylistetään vieläkin, jolloin herää epäilys, että tuo asia osaltaan vaikutti pelin kokonaissaundiin. Kitaravahvareissa tarvitaan varmaan nykyisen metellimusiikin soitteluun tuhti alakerta ja paljon tehoreservejä myös suotolyyteissä, mutta oma mielipide on se, että kitaran ei tarvitse tupata basson taajuusalueelle tai tuloksena on tumpun kuuloinen ja ei ilmava bändin kokonaissaundi. t. Harry

[brown note]

Tuo mainitsemani efekti ei muuten periaatteessa vaikuta mitenkään etuasteeseen tai A luokan päätteeseen. Tosin koko virtalähdehän on rinnnan signaaliketjun kanssa ja vaikka 10k sarjavastuksen ja 50µF konkan tuottama rajataajuus(onko oikea sana?!? lasketaan 1/2piRC) onkin alle hertsin niin ne alimmatkin harmoniset kai jotenkin moduloivat korkeampiakin taajuuksia. Tosin tämä on nyt sitten vielä enemmän mutufiilisperstuntumalla arvattu ;D. kertokaas joku muuten miten tuo suodatus juttu oikeasti vaikuttaa saundiin!

[vasu]

Kitaravahvistin ei ole HiFi-vahvistin. Kitaravahvistimissa ei haeta esim. optimaalista taajuustoistoa. Pienien suotokonkkien ja putkitasurin aikaansaama “sack” (virtalähde “notkahtaa” ja saa aikaan eräänlaista “delayta”) silloinkun soitetaan “nupit kaakossa” ei taatusti ole se jota muunlaisessa vahvistinsuunnittelussa haetaan.

[harryk]

;)Yritin kuvata asiaa aiemmin siten, että isommalla suodatuksella saundi tuntuu muuttuvan enemmän tumpuksi ja vähemmän soittotatsiin reagoivaksi. Mitä enemmän soitan ja rakentelen noita vahvareita, sitä enemmän diggaan sitä legendaarista “touch responsivnessia” eli pelin dynaamista reagointia omaan soittamiseen. Vahvarin pitää elää sen soittokäden ja sen aiheuttamien muutosten kanssa ilman viiveitä tai fiilistä, että saundi ikäänkuin tukehtuu ja ei reagoi heti soitteluun. Tärkeänä lisänä on tietysti vahvarin skaalautuvuus kliinistä yliohjattuun harmonisia sisältävään lead-säröön vain kitaran potikkaa säätämällä. Tässä minun tulkintani ao. asiaan. t. Harry

[Heikki]

Kun suotokonkat ovat pienet 100Hz verkkohurina moduloituu signaalin ja sen harmonisten särökomponenttien kanssa, joka näyttää spektrianalysaattorissa tältä.

Tätä moduloitumista verkkohurinan kanssa alkaa AB-luokan vahvistimessa tapahtua siinä vaiheessa kun molemmat pääteputket ei enää johda koko ajan samaan aikaan. Eli kun toisesta pääteputkesta katkeaa virta, ei verkkohurinaa enää kumoudukkaan päätemuuntajalla.

Omien kokemuksien mukaan jos laittaa suuria suotokonkkia esim. Fenderin tweed vahvistimiin, niin vahvistin alkaa kuulostamaan todella huonolta säröytyessä.

[brown note]

menee jo OT:ksi/aiheen kaappaamiseksi/itsestäänselvyyksien latomiseksi ja on muutenkin paheksuttavaa, joten pahoittelen, mutta silloin kun toinen pääteputki on pois päältä niin ollaan jo b luokassa ja se ei liene muutenkaan tavoiteltavaa, ainakaan a/b luokan koneessa!

takaisin konkkiin. Mistä johtuu että isot konkat virtalähteessä aiheuttaa sen lattean ja ruman “ryöppyvän”, tunkkaisen ja muutenkin iljettävän särön?

[Julkaisija]

Artikkelit