Suljettu/refleksikaappi?

Home Foorumit Vahvistinrakentelu ja muu tee-se-itse Putkivahvistimet Suljettu/refleksikaappi?

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 11 viestiä, 1 - 11 (kaikkiaan 11)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #69301
    F-Jag
    Osallistuja

    Kokemuksia suljetun/refleksityyppisen kitarakaapin tekemisestä? Pitäisi saada mitoitusohjetta 1×12 kaapille, kun takaa osaksi avoimen bassotoisto loppuu liian ylhäällä. Elementtejä on valittavaksi asti. Nyt kiinni Vox/Wharfedale GSH 12-30, jonka pitäisi olla spekseiltään jotakuinkin yhtä Celestion G12H Anniversaryn kanssa. Lisäksi löytyvät Jensen C12K ja Eminence Cannabis Rex 12″. Tavoitteena tasapainoinen ja lämmin jazz-soundi.

    Netissä on jos jonkinmoista kaavaa Thiele/Small parametreineen, joista ei juuri tule hullua hurskaammaksi, joten suuntaa antavakin käytännön tieto olisi enemmän kuin paikallaan.

    #89449
    panman
    Osallistuja

    Miten olisi sellainen “tone ring” kappi? En ole sellaista tehnyt vaan mulla on Echolette ET-1 kaappi, joka on aika tarkka kopio Fenderin Showman kaapista. Voi pikkasen olla eri materiaalia, mutta mitat ja rakenteet täsmää. Siihen menee juuri 1×12 elementti. Olen nähnyt netissä ohjeita mittoineen semmosen tekemiseen. Myöskin sen tone-ringin on ainakin joskus saanut jostain tilattua. Pitää varmaan googlata, jos vaikka löytyis. En ihan nyt muista mistä löytyy. Olen kokeillut monilla elementeillä, mutta päätynyt alkuperäiseen ja kuntoiseen JBL D120F:ään(paperi surround). Olen kääntänyt tone-ringin sisäänpäin niin, että elementti menee kauemmas sisään, melkein kiinni takaseinään. Soundi on aivan loistava useilla eri styrkkareilla(S40, BS40, B40N, Fender Twin Rev….). Bassoissa löytyy ja D120F:n usein liiankin terävä diskantti kesyyntyy mielyttävämmäksi.
    Esa

    #89450
    panman
    Osallistuja
    #89451
    RG
    Osallistuja

    Alkuperäinen kysymys oli kai, rakentaako suljettua vai refleksikaappia ja miten noista Thiele/Small -arvoista selviää.

    Jos hieman yksinkertaistetaan asiaa, niin kaikkia tiedemiesten tunnuslukuja ei kannata miettiä, mutta keskeisin arvo on tuo elementin resonanssitaajuus (Fs), joka löytyy lähes aina elementin spekseistä. Toiset keskeiset arvot ovat VAS, joka kuvaa elementin ripustuksen jäykkyyttä ilmamassaekvivalenttina ja Qts, joka kuvastaa elementin sähköisten ja mekaanisten hyvyysarvoijen yhteisvaikutusta.

    Esimerkiksi tuolle Jensenin C12K:lle, valmistaja ilmoittaa: Fs=104 Hz, VAS=27.6 litraa ja Qts=0.65

    No kumpi sitten, suljettu vai refleksi?

    Suljetussa kaapissa, matalan pään toiston -3dB -arvo on käytännössä aina suurempi kuin Fs.
    Toisin sanoen, vaikka kaappi olisi äärettömän iso, tuolla elementillä, alle 104 Hz:n taajuuden toisto ei pääsääntöisesti onnistu (paitsi vahvasti räätälöidyllä tehovahvistimella ja voimakkaalla bassokorostuksella), eli kitaran matalimman kvintin nuotit jäävät ylä-äänien ja kuuntelijan mielikuvituksen varaan.

    Jos käytössä olisi elementti, jonka Fs olisi lähempänä 80 Hz, suljettu kaappi voisi hyvinkin tulla kysymykseen.
    Koon ja mittojen laskemiseen löytyy runsaasti erilaisia laskureita netistä ja niihin pitää sitten syöttää nuo VAS- ja Qts-parametrit, sekä oma tavoitearvo kotelon koolle, niin kone laskee mitat ja toistokäyrät.

    Refleksikaapilla päästään sitten toistamaan taajuuksia myös alle tuon Fs-taajuuden ja yleensä kaappi mitoitetaan ja viritetään siten, että kaapin resonanssitaajuus on alle Fs ja edelleen siten, että molemmat resonanssihuiput ovat yhtä korkeat.

    Samaisella Jensenin elementillä, päästään allaolevan linkin takaa löytyvällä laskurilla, tulokseen missä alaraja (-3dB) on 50 Hz luokkaa ja 80 Hz:n kohdalla poikkeama on ainoastaan -0.5 dB

    http://www.mh-audio.nl/reflexboxcalculator.asp

    (Tämä ei ehkä ole paras eikä helppokäyttöisin laskuri ja se käyttää näköjään Java-applettia käppyrän piirtämiseen, mutta ainakin pääsee kartalle siitä, mistä on kysymys.)

    Kannattaa siis yrittää löytää Fs-, VAS- ja Qts- arvot eri elementtiehdokkaille, niin on helpompi arvioida tarvittavan kotelointiratkaisun valintaa ja mitoitusta.

    t. /Robert

    #89452
    F-Jag
    Osallistuja

    Kiitokset panman ja RG.

    Tone ring -kaapista en ole koskaan kuullutkaan. En itse oikein päässyt kärryille, mitä rakenteella itse asiassa haetaan. Panmanin ratkaisussa kajarin siirtäminen taaksepäin ainakin lisännee suuntaavuutta. Taidan kuitenkin pyrkiä konventionaalisiin ratkaisuihin, jos/kun niiden teoriapuoli lopputuloksen suhteen on paremmin hallittavissa.

    Päädyinpä vilkaisemaan yhtä ammattimaista ratkaisua jazz-soundiin, ja käytetty elementti siinä on aivan toisesta maailmasta tavalliseen kitarakajariin verraten, ja se on vielä refleksikaapissa. Vastaavat parametrit elementille olivat: Fs 47Hz, Qts 0,46. VAS-arvoa ei näkynyt, suositeltu tilavuus suljetulle 25,50-35,40 litraa ja refleksinä 36,80-139 litraa.  

    En tiedä mitä tuossa laskurissa meni pieleen, kun en saanut käppyrää sillä aikaiseksi. Refleksiaukon kooksi tuli jotain 10 cm3, mutta refleksiputken pituudeksi negatiivista arvoa??? Pitääpä vaan lisätä ilmeisesti yksi elementti taas nurkkiin ;D ja hakea sitä matalampaa pohjaresonanssia.

    Muuten, tässä kun ollaan putkivahvistinosastolla, niin tietenkään tämä juttu ei liity suoraan vahvistinpuoleen. Kuitenkin hyvin suuri osa siitä vahvistimen soundista on kiinni kaiuttimesta, ja myöskin erittäin paljon sen koteloinnista. Oikean elementin valinta kuulopuheiden perusteella on täysin hakuammuntaa. Itselläkin 2 tilattua uutta elementtiä,  turhaan 🙁

    #89453
    panman
    Osallistuja

    Tone ring -kaapista en ole koskaan kuullutkaan. En itse oikein päässyt kärryille, mitä rakenteella itse asiassa haetaan. Panmanin ratkaisussa kajarin siirtäminen taaksepäin ainakin lisännee suuntaavuutta. Taidan kuitenkin pyrkiä konventionaalisiin ratkaisuihin, jos/kun niiden teoriapuoli lopputuloksen suhteen on paremmin hallittavissa.

    No tämä linkki oli niissä kuvissa kyllä mukana ja mielestäni selvittää aika hyvin, mistä on kysymys:

    http://www.mojotone.com/support/kb-cabinets/What-does-a-Tone-Ring-Configuration-look-like

    Aivan yksinkertaisesti elementin taka-aalto laitetaan kiertämään sivujen kautta ja takaisin keskelle summautumaan etu aallon kanssa. Siinä on siis kaksi etulevyä, joiden välissä taka-aallot johdetaan etummaisessa levyssä olevan suuremman aukon kautta molemmilta puolilta ulos. Saavutetaan siis bassojen vahvistus sekä vahvistus muutenkin ihan näin karkeasti ilmaistuna. Tone ring ja elementti siihen kiinnitettynä ovat siis takimmaisessa etulevyssä. Alkuperäisessä ideassa elementti työntyy ulospäin ja ääni suuntautuu ulos leveästi, kun taas omassa ratkaisussani kuten F-Jag aivan oikein totesi, ääni suuntaa kapeammalle ja tämäkin tietysti vaikuttaa soundiin.
    Tuosta teorian ja lopputuloksen hallinnasta vielä, että tässä tapauksessa ei kyllä ihan helppoa ole, nimittäin mulla on myös Echoletten 1×15 tone ring kaappi, jonka kokoa on vastaavasti suurennettu (jälleen Fender kopio), jossa vastaavasti orig. JBL D130F. Siinä on ihan sama laittaako elementin eteen vai taakse, niin ei toimi kumpikaan toivotulla tavalla tai basson vahvistuminen on aika mitätöntä kitaran taajuuksilla. Sen sijaan bassokitarassa toimii hyvin. Echolette markkinoi näitä aikoinaan bassokaappeina, mutta Fender kitarakaappeina omiaan surf musiikkiin. Että kuinka?
    Esa

    #89454
    RG
    Osallistuja

    Niin, tuo Tone Ring -kaappi on tosiaan eräs refleksikaapin toteutusmuoto, jolla on lisäksi vaikutusta äänen suuntaavuuteen.

    Mutta, jos käytössä on Fs=47 Hz omaava elementti ja vieläpä valmistajan suositus suljetun kaapin tilavuudelle, niin tämä on ehdottomasti varmatoimisin ratkaisu. Ei tarvitse liikaa miettiä refleksiaukkojen tai -putkien virittämistä.

    Nuo laskuohjelmat saattavat antaa outoja arvoja, jos valitun refleksiputken halkaisija tai lukumäärä on ylisuuri tai riittämätön.
    Täältä löytyy muuten hyvä artikkeli, jos haluaa perehtyä Thiele / Small -parametrien kokeelliseen määrittelyyn, siltä varalta, että joku tarvittava arvo puuttuu.

    http://sound.westhost.com/tsp.htm

    t. /Robert

    #89455
    panman
    Osallistuja

    Kiitos Robert oivasta linkistä! Tuossa onkin vähäksi aikaa sulattelemista.
    Varmatoimisimmasta ratkaisusta olet varmaan oikeassa, mutta oma kokemukseni kitarakaapeista on sellainen, että umpinainen erittäin harvoin muutoin mielyttää korviani. Aina se lopulta menee kokeiluksi kuitenkin. Mielyttävyysparametrit valitettavasti aina puuttuvat ja kai tulevatkin yhtälöistä puuttumaan, koska niihin on vaikea saada standarteja. Maku jokaisella eri kuitenkin.
    Esa

    #89456
    F-Jag
    Osallistuja

    Jep. Hyvä linkki tosiaankin.  Panmanille olen kateellinen D130F:stä. Jos olisin rokkari, vahvistin olisi BF Fender Pro Amp ja sisällä D130F.

    Mikä sointi miellyttää, ja mikä ei; silläkin on yleensä aina teoreettinen selitys. Valmistajilla on tuhottoman monia elementtejä, ja foorumeilta lukien melkein kaikista kuuluu kommentti “sounds great” ;D Pahaksi onneksi ehdin itsekin sortua, mutta kun ei tulosta tullut, on mentävä teorian kautta ja perehdyttävä kunnolla. Korva, ihme kyllä, osasi laittaa kolme elementtiä järjestykseen pohjaresonanssin perusteella jo varhaisessa vaiheessa, vaikka parametreja en vielä silloin tiennyt. Nyt tuskailen, pitäisikö hankittavan elementin yläpäässä riittää hippasen alta 4 kHz vaiko mennä n. 8 kiloon. Alapää on kummallakin versiolla käytännössä identtinen, eli vapaakenttävasteessa noin 80 Hz:stä 800:aan mennään 2-3 dB:n sisällä, ja se on hieno juttu. Nykyinen kaappi umpeen laitettuna on tilavuudeltaan valmistajan mukaan hyvin spekseissä.

    #89457
    panman
    Osallistuja

    Jos olisin rokkari, vahvistin olisi BF Fender Pro Amp ja sisällä D130F.

    Vaikka rokkari en olisikaan, niin kyllä varmasti tuo olisi mieleen. Mulla on -76 SF Twin Reverb, jossa tehot puolitettu ja Joitakin BF tyyppisiä modeja tehty. Käytössä kerrallaan valittavana joko orig. Jensen P12N -59 tai orig JBL D120F(Oranssi/musta Fender logo, cloth surround). Molemmilla elementeillä toimii hienosti, mutta haluaisin vaihtaa 2×12 paikalle 1×15 etulevyn ja siihen juuri D130F:n. En ole kuitenkaan valmista sopivaa 1×15 etulevyä löytänyt. Mistähän sellaisen saisi,vai onko itse tehtävä?
    Esa

    #89458
    F-Jag
    Osallistuja

    En ole kuitenkaan valmista sopivaa 1×15 etulevyä löytänyt. Mistähän sellaisen saisi,vai onko itse tehtävä?
    Esa

    Ei sattunut silmiin yht'äkkiseltään. Jos se elementti sinne sisään mahtuu, niin kyllähän tuollaisen tekee. Sopivasta kaupasta sopivan kokoinen pala 15-20 mm Finland Birch (kuten Fenderkin 70-luvulla mainosti) matskua, sitten piirtää harpilla oikean kokoinen reiän malli, sen sisäpuolelle sitten 10 mm poralla aloitusreikä, ja sitten vain “sytkysahalla” hiljakseen sahaamaan pala pois. Tuolleen olen itse tehnyt.

Esillä 11 viestiä, 1 - 11 (kaikkiaan 11)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.