Sulakkeet putkikoneissa

[Nimetön]

Jälleen jotain josta olen vähän hämillään. 🙂

Tässäpä aihe joka tuli mieleen kun tuossa taannoin kaverin 5150 ja jonkun orangen uuden vahvarin (rockverb tms.) avasin putkenvaihtoprojektin yhteydessä. Sulakkeiden määrä nimittäin yllätti. Pääsulakkeen lisäksi 5150 löytyi muistaakseni kuusi (vai seitsemän) sulaketta piirilevyltä. Mm. hehkulle ja biasjännitteelle(!) omansa.

Orangessa oli vielä kummallisemmin. Ymmärsin, että molemmille putkipareille on oma sulake joista toisen palaessa vain toinen putkipari jää käyttöön ja toinen mykistyy (tehokin siten puolittuu). En todellakaan tajua sen systeemin ideaa, eikä kryptiseltä kaksipuoliselta piirilevyltä ainakaan minun tieto-taidolla voinut edes päätellä missä välissä mokomat ovat. Jokatapauksessa trimmeristä biasta säätäessä paloi kertaalleen toinen noista sulakkeista. Kuulemma on myös joskus soiton aikana poksunut -> uutta tilalle vaan että saa tehon muodossa täyden headroomin taas käyttöön. Tuon nyt luulisi jo olevan ärsyttävää.

Mutta nyt sitten se polttava kysymys. Mitkä noista sulakkeista on oikeasti tärkeitä jos/kun itse vahvaria tai PSU:ta suunnittelee? Verkkosulake tietty, mutta mitkä muut? B+, hehku, bias, mahd. releiden jännitteelle oma? Mtään en ole ottamassa pois, mutta ihmetyttää vain että onko tuo nyt jotenkin lähtenyt käsistä? Itse en ainakaan esimerkiksi biasjännitteelle sulaketta laittaisi.

Ylivarovaisuutta? Sähkömääräyksiä? Huoltorahojen kalastelua? Ei nimittäin paljon vaihdella tai tarkisteta noita sulakkeita avaamatta koko konetta. Heitelkää mielipiteenne.

[Niskanen]

Itse myös vierastan ajatuksena tuota biaslähteen sulaketta.

Yhdessä huoltamassani Ampeg V4-B reissuessa taisi olla 4 sulaketta koneen sisällä. Jos en väärin muista, niin putkirikon sattuessa näistä oli 3 mennytkin. Sen enempää en kyllä tutkinut asiaa, että missä välissä ne sulakkeet oikein olivat. Tuon ikäluokan vahvareista sitä ei oikeastaan edes suoraan näe, ainakaan näillä silmillä. Hyvä kun ei pintaliitostekniikalla ollut koko romu rakennettu. 😮

Olen pari kertaa miettinyt, että pitäisikö hehkupuolelle laittaa oma sulakkeensa, mutta toistaiseksi en ole yhteenkään projektiin kyllä mennyt näin tekemään. Kaikissa kasaamissani projekteissa on se perusratkaisu, eli verkkomuuntajan molemmin puolin yksi sulake. Toisiopuolella olen käyttänyt nopeita. Moni näyttää käyttävän hitaita, onkohan tuolla sitten välttämättä kovinkaan paljoa merkitystä.

[Tubeman]

Jälleen jotain josta olen vähän hämillään. 🙂

Tässäpä aihe joka tuli mieleen kun tuossa taannoin kaverin 5150 ja jonkun orangen uuden vahvarin (rockverb tms.) avasin putkenvaihtoprojektin yhteydessä. Sulakkeiden määrä nimittäin yllätti. Pääsulakkeen lisäksi 5150 löytyi muistaakseni kuusi (vai seitsemän) sulaketta piirilevyltä. Mm. hehkulle ja biasjännitteelle(!) omansa.

Orangessa oli vielä kummallisemmin. Ymmärsin, että molemmille putkipareille on oma sulake joista toisen palaessa vain toinen putkipari jää käyttöön ja toinen mykistyy (tehokin siten puolittuu). En todellakaan tajua sen systeemin ideaa, eikä kryptiseltä kaksipuoliselta piirilevyltä ainakaan minun tieto-taidolla voinut edes päätellä missä välissä mokomat ovat. Jokatapauksessa trimmeristä biasta säätäessä paloi kertaalleen toinen noista sulakkeista. Kuulemma on myös joskus soiton aikana poksunut -> uutta tilalle vaan että saa tehon muodossa täyden headroomin taas käyttöön. Tuon nyt luulisi jo olevan ärsyttävää.

Mutta nyt sitten se polttava kysymys. Mitkä noista sulakkeista on oikeasti tärkeitä jos/kun itse vahvaria tai PSU:ta suunnittelee? Verkkosulake tietty, mutta mitkä muut? B+, hehku, bias, mahd. releiden jännitteelle oma? Mtään en ole ottamassa pois, mutta ihmetyttää vain että onko tuo nyt jotenkin lähtenyt käsistä? Itse en ainakaan esimerkiksi biasjännitteelle sulaketta laittaisi.

Ylivarovaisuutta? Sähkömääräyksiä? Huoltorahojen kalastelua? Ei nimittäin paljon vaihdella tai tarkisteta noita sulakkeita avaamatta koko konetta. Heitelkää mielipiteenne.

Tutkimattomat on suunnittelijan tiet,,tuo kieltämättä kuullostaa varmuuden maksimoinnista,,liekö suunnittelijaa pienenä peloteltu sähkön vaarallisuudesta?  😀
BTW:Nykyään on saatavana oivallisia lämpösulakkeita jotka laukeavat läpikulkevan virran vaikutuksesta,ovat itsepalautuvia ,,YE:n sivuilta löytyy tietoa,
näistä voi näppärästi jonkun kriittisen kohdan suojauksen vääntää,ovat aivan kerkon näköisiä,ja kokoisia.Pienellä mietinnällä ledi+etuvastus lisäyksellä saa indikattorin joka juoruaa takalevyssä tuollaisen laukeamisen.

[Niskanen]

http://www.freewebs.com/valvewizard/fuses.html

Tuossa on jotain mietteitä tästä sulakeasiasta.

[hellhound]

http://www.wizard-labs.com/fuse_to_install.html

tässä lisää

[palani]

Itse laitan ennen verkkokytkintä molempiin tapseihin sulakkeen joka suojaa soittajaa. Ja vahvaria suojaamaan olen tyytynyt ainoastaan yhteen sulakkeeseen eli B+ . Hehkuille sulake tuppaa menemään järjettömän kokoiseksi ja onko tuosta mitää iloakaan. Yhden putken hehkulanka ei hehkukäämiä kyykytä palaessaan.

[okabass]

MOI
Tuolla on sulake ym. tietoa suomeksi.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Elektroniikka/Toiminta/Ohjeet/turvaohje.htm
noin 10 x page down
” Sulakkeen nimellisvirta ilmoittaa virran, jonka sulakkeen pitäisi kestää rajoittamattoman ajan. Sulakkeen läpi menevän virran on oltava 2,1 kertainen nimellisvirta, jotta se varmasti palaa. Jos virta jää tämän alle, ei ole varmaa palaako sulake lainkaan. Koska muuntaja rajoittaa oikosulkuvirtaa, pelkät ensiösulakkeet eivät koskaan riitä laitesuojaukseen. Sulakkeet on kytkettävä myös jokaiseen toisiopiiriin käämien ja tasasuuntaajan väliin niin, että ne suojaavat muuntajaa ylikuormittumiselta mm. tasasuuntaajassa tapahtuvissa oikosuluissa. “

Olen noihin omiin koneisiin laittanut  verkkomuuntajan ensiö- ja toisiopuolelle sulakkeet. Eli valtakunnan verkkoon ja anodijännitteeseen: kyllä, mutta biasiin ja hehkuikin: ei.
En kyllä näe mitä etua on laittaa biasiin sulake (enkä laita , vaikka TUKES kirveellä uhkaisi 😉 ). 
Jos virrankulutus on vähänkään epäselvää, olen mitannut sen, ja laittanut n. 2x suuremman arvon (sarjan lähin arvo alaspäin). Taisi olla vanha kunnon Uusi radiokirja, josta tuo ohje jäi mieleen.

[Hallen]

MOI
Tuolla on sulake ym. tietoa suomeksi.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Elektroniikka/Toiminta/Ohjeet/turvaohje.htm
noin 10 x page down
” Sulakkeen nimellisvirta ilmoittaa virran, jonka sulakkeen pitäisi kestää rajoittamattoman ajan. Sulakkeen läpi menevän virran on oltava 2,1 kertainen nimellisvirta, jotta se varmasti palaa. Jos virta jää tämän alle, ei ole varmaa palaako sulake lainkaan. Koska muuntaja rajoittaa oikosulkuvirtaa, pelkät ensiösulakkeet eivät koskaan riitä laitesuojaukseen. Sulakkeet on kytkettävä myös jokaiseen toisiopiiriin käämien ja tasasuuntaajan väliin niin, että ne suojaavat muuntajaa ylikuormittumiselta mm. tasasuuntaajassa tapahtuvissa oikosuluissa. “

Olen noihin omiin koneisiin laittanut  verkkomuuntajan ensiö- ja toisiopuolelle sulakkeet. Eli valtakunnan verkkoon ja anodijännitteeseen: kyllä, mutta biasiin ja hehkuikin: ei.
En kyllä näe mitä etua on laittaa biasiin sulake (enkä laita , vaikka TUKES kirveellä uhkaisi 😉 ). 
Jos virrankulutus on vähänkään epäselvää, olen mitannut sen, ja laittanut n. 2x suuremman arvon (sarjan lähin arvo alaspäin). Taisi olla vanha kunnon Uusi radiokirja, josta tuo ohje jäi mieleen.

Terve
http://www.freewebs.com/valvewizard/fuses.html
Tossa linkissä oli että biasissa sulakkeen rikkoutuminen voisi myös rikkoa pääteputket ja ulostulomuuntajan.
Viimeisessä kappaleessa.Joten ei laiteta moisia sulakkeita. 😀

[Julkaisija]

Artikkelit