Stand by vai ei stand by?

[Nimetön]

Niin. Tässä olisi aluillaan 7ender tweed deluxe (5e3) projekti, ja tuon stand by:n tarpeellisuus vähän mietityttää. Alkuperäisessä sitä ei ole, mutta lähes kaikki rakennussarjat yms. diy hommelit sen sisältää. Itselläni tässä on lähinnä ongelmana tila, tai siis sen puute. Jos se ylimääräinen ~3-4cm etupaneelista löytyisi, niin tottahan tuon vipusen laittaisin. Mutta mutta… “Mielelläni” jättäisin sen pois. Syyt tähän ovat siis täysin esteettiset. En saa tehtyä A4 arkkia leveämpää etupaneelia. 🙁

Ja noin yleisesti, mikä/missä on se raja jolloin tuo pitää laittaa? Fenderillä näyttäisi olevan noin 20watt malleista ylöspäin (bandmaster, pro, bassman…) Tasuriputkihan noissa isommissa on 5U4. Pienemmissä 5Y3. Vaikuttaako tämä mahdollisesti asiaan?

-teppo-

[Niskanen]

No minulla jäi juuri valmistuneessa AC15 projektissa etulevy ahtaaksi, joten jätin kyseisen kytkimen pois. Tasurina on EZ81, joka kyllä sallii virran nousta varsin hitaasti. Eikös O'Connorin kirjoissakin puhuttu, että SB-kytkimiä käytettiin aikanaan vain korkean jännitteen (yli 1kV) putkilaitteissa? 70-luvulla on tehty Voxeja puolijohdetasurilla ilman SB-kytkintä. 🙂

[okabass]

Niin. Tässä olisi aluillaan 7ender tweed deluxe (5e3) projekti, ja tuon stand by:n tarpeellisuus vähän mietityttää. Alkuperäisessä sitä ei ole, mutta lähes kaikki rakennussarjat yms. diy hommelit sen sisältää. Itselläni tässä on lähinnä ongelmana tila, tai siis sen puute. Jos se ylimääräinen ~3-4cm etupaneelista löytyisi, niin tottahan tuon vipusen laittaisin. Mutta mutta… “Mielelläni” jättäisin sen pois. Syyt tähän ovat siis täysin esteettiset. En saa tehtyä A4 arkkia leveämpää etupaneelia. 🙁

Ja noin yleisesti, mikä/missä on se raja jolloin tuo pitää laittaa? Fenderillä näyttäisi olevan noin 20watt malleista ylöspäin (bandmaster, pro, bassman…) Tasuriputkihan noissa isommissa on 5U4. Pienemmissä 5Y3. Vaikuttaako tämä mahdollisesti asiaan?

-teppo-

MOI

Siis tuossa on tasuriputki? Silloin B+ vaikuttaa vähitellen, jo lämmineelle katodille. Eli ei synny sitä vahingollista cathode strippingiä (näin kerrotaan). Ei minusta välttämätön, ja eipä originaalissakaan ole SB-kytkintä.

Olen Prodigy-palstalta lukenut (nimim. PRR), että kaikki ns. kuluttaja-putket (myös 6550 ja KT88) voisi kytkeä päälle ilman SB. Sen mitä olen asiasta lukenut, niin SB kyllä tekisi putken elämän helpommaksi.

Isojännitteisissä (yli 1kV ?) lähetinputkissa on hehkutettava aluksi jonkun aikaa, ennen B+ lyömista päälle. En tunne lähetinputkia sen paremmin, mutta kerran eräs tuttu insinööri näytti sellaista 10-senttistä mokkulaa, ja sanoi, että sitä piti (muistaakseni) tunti esihehkuttaa, ennen B+ kytkemistä.

En ole muuten missään nähnyt esim. putkitehtaan tekemää vertailua, kuinka suuri ero on putken eliniässä kytketäänkö B+ suoraan päälle vaiko SB-kytkimellä.

[Tubeman]

Lähetin putkissa,RF-triodeissa esilämmitys piti ne lämpötila vakaana,jos 0-tilasta pamautti lähettimen päälle,
se taajuus ryömi kuin etana ennenkuin lämpötila vakiintui.Varsinkin oskillaattoreissa tärkeää että taajuus pysyi toleransseissa.Keraamisella kuorella varustetuissa pinta jopa parisataa celsiusta.

[Julkaisija]

Artikkelit