Rakennusprojekti talveksi – Princeton Reverb?

[F-Jag]

Hei

Kiinnostaisi talven iloksi rakennella taas jotain. Pienestä 5W SE-koneesta otettu kaikki ilo irti, ja mieli tekisi kokeilla rakentaa jotain näpsän kokoista vuorovaihepäätteellä olevaa, ja mieleen juolahti tuo klassinen Princeton Reverb AA1164. Siis aika pitkälle kai Deluxe Reverbin sukuinen (no joo, AB763), mutta yhdellä kanavalla. Alkuperäinen PR kai oli jossain 10-12 watin välillä teholuokassa, mutta voisihan tuon rakentaa muutamalle lisäwatillekin. Muuntajista se kai lienee kiinni ja ehkä tasuriputkesta?

Täällä ehkä on ko. härveleitä rakentaneita, joten otetaanpa kokemuksia ja neuvoja vastaan, kiitos. Tarkoitus oli 12″ kajarille tehdä kombona.

EDIT: Ja taitaapa siinä alkuperäisessä tehossa olla ihan tarpeeksi, joten pitäydytään pääsäänöisesti orkkiskytkiksessä 🙂

[mmy]

Hei

Kiinnostaisi talven iloksi rakennella taas jotain. Pienestä 5W SE-koneesta otettu kaikki ilo irti, ja mieli tekisi kokeilla rakentaa jotain näpsän kokoista vuorovaihepäätteellä olevaa, ja mieleen juolahti tuo klassinen Princeton Reverb AA1164. Siis aika pitkälle kai Deluxe Reverbin sukuinen (no joo, AB763), mutta yhdellä kanavalla. Alkuperäinen PR kai oli jossain 10-12 watin välillä teholuokassa, mutta voisihan tuon rakentaa muutamalle lisäwatillekin. Muuntajista se kai lienee kiinni ja ehkä tasuriputkesta?

Täällä ehkä on ko. härveleitä rakentaneita, joten otetaanpa kokemuksia ja neuvoja vastaan, kiitos. Tarkoitus oli 12″ kajarille tehdä kombona.

EDIT: Ja taitaapa siinä alkuperäisessä tehossa olla ihan tarpeeksi, joten pitäydytään pääsäänöisesti orkkiskytkiksessä 🙂

Rakensin muutama vuosi sitten Princeton Reverb-kloonin TAD:ilta hankittuun 12″ koteloon vuoden -63 kytkennällä. Rakentaminen on tremolon ja kaiun vuoksi  jonkun verran työläämpää kuin esimerkiksi 5e3 tai 5f4, mutta mitään ihmeellistä siinä ei ole. Vahvistin on todella kaunissoundinen, pikkuisen Fendermäisesti scoopattu. Rakentamisen jälkeen olen miettinyt, olisiko 10″ kaiutin ollut kuitenkin pienessä kotelossa parempi? 12″ elementillä matalat ovat ehkä turhankin pyöreät monilla elementeillä. WGS G12Q tuntui soivan oikein erottelevasti, eikä elementti ole edes kallis. Sillä ei saa kuitenkaan kamalasti äänenpainetta pienestä vahvistimesta alhaisen herkkyyden vuoksi.
Vahvistimessa on erinomainen kaiku ja erityisesti tremolo. Yhtä makeaa tremoloa en ole kuullut missään muussa vahvistimessa.
Osiin meni suhteellisen paljon rahaa verrattuna esimerkiksi tweed-ajan koneisiin. TAD:n rakennussarja saattaisi olla helpoin tie lähteä liikkelle, mutta ainakin silloin kuvittelin siinä olevan muutamia vähemmän laadukkaita osia, esim. muuntajat ja kaikutankki. Sarjaan ei sisältynyt myöskään esimerkiksi yllättävän kallista jalkakytkintä. Niinpä päädyin ostamaan osat Uraltonelta ja muutamat komponentit, joita silloin ei UT:lla ollut TADilta. Nythän kaikki osat saanee suoraan Uraltonelta.

[F-Jag]

Rakensin muutama vuosi sitten Princeton Reverb-kloonin TAD:ilta hankittuun 12″ koteloon vuoden -63 kytkennällä.

Kiitos hyvästä vastauksesta 🙂 Koska teit sen valmiiseen koteloon, käytit ilmeisesti myös sitten siihen sopivaa alkuperäisenmuotoista chassista?
Olen itsekin katsellut TAD:n perään, ja ajatus ainakin olisi saada chassis ja siihen sopivat muuntajat helposti. TADilta ottaisin ainakin tämän muuntajan kenties

http://www.tubeampdoctor.com/en/shop_Output_transformers_Output_Transf_for_Fender/Output_transf_for_Fender_Deluxe_Reverb_Princeton_Reverb_154

Mulla oli vähän ajatuksena tehdä Princeton Reverb Deluxe Reverbin chassikseen ja tehdä kotelo itse. Kaikutankin laadusta en mene sanomaan mitään Uraltone vs. TAD. Mitkä erot? Uraltonelta hankittu WGS ET65 12″, ja olen mieltynyt siihen ja sen ympärille ajattelin koota. Ehkä sekin saattaisi tykätä isommasta Deluxen kotelosta? Teholtaan tuo Princeton riittää mulle aivan mainiosti. Kotona soittelen pääasiassa, ja tarkoitus olisikin, että se olisi se ainoa vahvistin. Mulla on nyt Super Reverb nuppina ja itse tehty 5 wattinen. Edellisen ajattelin myydä pois. Hieno peli ja makeat soundit todellakin, mutta turhan järeä kotivahvistimeksi. Mielenkiinnolla odottelen vastauksia ja tietoa mahdollisista sudenkuopista rakentamisessa. En osta TADin koko sarjaa, koska se on noilla hiilimassavastuksilla ja vintage-piuhoilla.

EDIT: kiinnoistaisi tietää käyttämiesi muuntajien tyypit ja samoin tasuriputki sekä muut putket (valmistaja/tyyppi)?
Jalkakytkimestä tulee mieleen, että se ehkä hinnoitellaan kuten uuden auton ostossa ne aluvanteet ja läskirenkaat niihin, jotka lähemmin tarkasteltuna lisäävät sitten sen auton hintaa äkkiä pari tonnia 😉 Ja niillä läskeillä vielä kulutuskin nousisi.

[hujanen]

Moro

Löytyyhän Uraltoneltakin 1750H tai 1760H puolet, tai kolmanneksen halvemmallakin.

Jussi

ps. Foorumin kello näyttää edelleen olevan 8h perässä

[F-Jag]

Moro

Löytyyhän Uraltoneltakin 1750H tai 1760H puolet, tai kolmanneksen halvemmallakin.

Jussi

ps. Foorumin kello näyttää edelleen olevan 8h perässä

Hetken raksutti, ennekuin tajusin nuo numerot. Juu, Hammondin päätemuuntajathan nuo. Princeton Reverbiä ei mainita, mutta kai ne käyvät siihenkin. Ja hinta on ihan hyvä joo. 🙂

[mmy]

Moi,

Käytin Hammondin Hammond 291AEX verkkomuuntajaa. Kaikumuuntaja on tämä: http://www.uraltone.com/kaikumuuntaja-useimpiin-fenderr-tyyppisiin-vahvistimiin.html . Käyttämääni ulostulomuuntajaa ei taida olla enää Uraltonen valikoimissa.

Kaikutankiksi hommasin Beltonin alkuperäisillä spekseillä. Kaiku on varsin pitkä. Minulla on myös 70-luvun Super Reverbistä peräisin oleva Accutronicsin tankki ja sanoisin, että Belton soi hieman paremmin. Tämä vanha saattaa olla liikaakin elämää nähnyt.

Lisäsin myöhemin takakannessa olevaan ylimääräiseen reikään takaisinkytkennän katkaisimen, mutta sen vaikutus ei ole kovinkaan dramaattinen. Lisäksi laitoin volumepotikaksi nostopotikan ja siihen 100 pikon bright-konkan, mutta se on kyllä tarpeeton ainakin minulla. Kun potikan nostaa, kytkentä vastaa siltä osin Deluxe Reverbiä. Muutenkin kytkentä on käsitääkseni kuten Deluxe reverbin Reverb-kanavassa, Princetonissa on vaan pienemmät jännitteet ja pienempi päätemuuntaja.

Putkina taitaa olla nykyisin TADit. Tungsolit ja Tadit ovat osoittautuneet luotettaviksi ja hyväsoundisiksi. Tasurina on joku NOS-putki

Kaikki osat ovat mahdollisimman paljon alkuperäisen kaltaisia.

Projektikuvia on osoitteessa https://www.dropbox.com/sh/aei9jqvrk7dqjhz/AADQ4OHrSclt6JX4YBdu7KrOa?dl=0
Kyllä siitä toimiva ja luotettava peli tuli vaikka ei heti uskoisi  😉 Painoa on samaa luokkaa kuin tekemässäni Super Tweedissä (5f4, http://www.tubeampdoctor.com/en/shop_TAD_Amp_Kits_AMP_Kits_TWEED/Tweed_Two_Ten_30_5F4_Style_Amp_Kit_3375 )

Hintaa osille tuli hyvinkin yli tonnin, mutta väittäisin, että soundit ja luotettavuus peittoavat reilusti Fenderin reissuemallit. Saihan projektista myös rakentamisen riemun…

Markku

[F-Jag]

Kiitos paljon hyvästä vastauksesta, tiedoista ja kuvista. Tuo vaalea kotelo on tosi makean näköinen 🙂

Kytkennästä sen verran, että Princeton Reverbissä on eroa kyllä Deluxe Reverbin tremolokanavaan. Princetonissa on  bias-tremolo, jota monet pitävät parhaiten soundaavana. Toinen olennainen ero on sitten vaiheenkääntäjä, siis aste ennen päätettä; DR:ssä on ns. long-tailed ja PR:ssä taas cathodyne. Noista ja niiden eroista on niin monta mieltä kuin miestäkin, mutta PR:n soundia pidetään pehmoisempana juuri kenties tuon vaiheenkääntäjän takia.

Aika paljon on hyppylankoja tuon kytkentälevyn alla, mutta pitää nyt katsoa, kytkenkö levyn itse, vai annanko jonkin ammattilaisen kasata sen valmiiksi. Jos kasaan DR-chassikseen, jää vasemmalle tyhjää, mutta sille on jo suunnitelmia olemassa 🙂 Joko sinne tulee itse tehty kompura tai sitten kenties jopa toinen kanava. Muistaakseni sisäänmenoputken toinen puolikas on PR:ssä käyttämätön. Sen voisi ottaa käyttöön ja kasata sen perään vaikka se Bassman -57 tonestack erilliselle levynpalaselle, kuten eli toinen kanava tyyliin DR '68 Custom

[hujanen]

Moro

Kyllä siinä on kaikki puoliskot käytössä.

Jussi

[F-Jag]

Kyllä siinä on kaikki puoliskot käytössä.

Aivan, olet oikeassa. Alkuperäiseen oli laitettu 7025, josta olikin puolikkaat peräkkäin. Yleensä ne ovat kahden eri kanavan käytössä. Suunnitelmani kahdesta kanavasta taitaa mennä kiville, jos ei muuntaja salli hehkujen puolesta yhtä lisälamppua?

[hujanen]

Moro

Laita 6,3V0,3A merkkivalon tilalle 230V lamppu, tai vaihtoehtoisesti ledi, niin siinä sulla on yhdelle etusputkelle hehkutehot.

Jussi

[F-Jag]

Moro

Laita 6,3V0,3A merkkivalon tilalle 230V lamppu, tai vaihtoehtoisesti ledi, niin siinä sulla on yhdelle etusputkelle hehkutehot.

Jussi

Moro vaan

Kas, kätsä käytännön neuvo 🙂 Ledinhän sinne voi hyvin tuikata, diodia ja etuvastusta vaan kehiin ja, vaikkei sitten vintagea olekaan, jos sattuu hehkusähkö olemaan tiukoilla. Olisikohan olemassakin jo hehkulinjaan sopivaa led-polttimoa?

Tässä muutenkin olen siivonnut talouden hehkulamput ja karsean näköiset energiansäästölamput pois ja led-lamppuja tilalle. Syttyvät heti täyteen tehoon, ja eivät pakkastaan paheksu. Varmaan ainakin kilowatin verran hehkusähköä kadonnut taloudesta.

[hujanen]

Moro taas

Näyttäis noi valmiit nasta-tai kierrekantaiset ledipolttimot olevan joko pelkästään tasavirralle, tai sitten sen verran virrakkaaksi tehtyjä, ettei isompaa säästöä synny. Kyllä paras vaihtoehto taitaa olla 230V:n versio.

Jussi

[F-Jag]

Kyllä paras vaihtoehto taitaa olla 230V:n versio.

Se on tosiaan yksi vaihtoehto, mutta en oikeasti mielellään tuo Imatran Voimaa chassiksen takaseinää kauemmas. Ei tuonut Leo Fenderkään. Tuossa viiswattisessakin oli virtakytkin etuseinässä johdotuskaaviossa, ja oitis tyrmäsin asian, ja laitoin sen pistokkeen ja sulakkeen viereen sinne takaseinään, ja johdotin verkkosähkön niin, että jos jostain repeää, maadoituspiuha pysyy viimeisenä töpselissä kiinni. Pelaan noissa turvallisuusjutuissa aina mieluummin varman päälle. Hehkusta saa diodilla ja etuvastuksella ledille helposti virran. Tietysti voisi käyttää DR:n verkkomuuntajaa, tms. jos on tarpeen. Luultavasti tuosta hehkusähkön mahdollisesta vajauksesta selviää.

No, tässä on kaikki vasta idea-asteella. Ainoa hankittu on sopivaan mittaan kaapparilla sahatut mäntylevyt kotelon seiniksi. Etuseinä on piirrustusten ja mittojen mukaan vähän taaksepäin kallellaan, joten sivulevyt täytyy käydä sahaamassa siskon miehen pöytäsirkkelillä viistoiksi. Yläkulman chassiksen suuntainen viistotus menee kyllä sitten taas kaapparillakin, ja kun pitää molemmat levyt tarkasti päällekkäin, menevät sahaukset samalla tavoin.

Yksi idea on myös kummitellut aatoksissa, eli jos purkaisin Super Reverb nupin, saisi suoraan lähes kaiken pääteputkia ja muuntajia lukuun ottamatta, mutta taidan jättää sen vaihtoehdon käyttämättä.

[F-Jag]

No niin, hieman ajatustasolla ja jonkin verran käytännönkin tasolla hahmottunut homma, eli muutoksina pari käytännöllistä, eli kun teen Princeton Reverbin (lyhennän vast'edes PR) Deluxe Reverbin chassikseen, niin käytän chassiksen yläpuolista laatikkoa (cap can) suotokondensaattoreille,  toinen käytännöllinen on säädettävä bias, kun chassiksessa on bias-potikan paikka, ja samaan liittyen pääteputkien katodeille 1 ohmin vastukset maihin, jolloin bias on helppo mitata. Ajatus on myös käyttää kuristinta vastuksen sijaan suotopiirissä.

Mutta sitten kysymykset: verkkomuuntaja? Pitäisi siis olla PR:ään sopiva, mutta mielellään erillisellä 50 voltin käämillä biasta varten, eikä kuitenkaan liian tuhti. Osa PR:n sointia on “liian pienet” muuntajat. Onko std. Deluxen muuntaja liian jyty? Onko vaihtoehtoa?

Päätemuuntajaksi ajatellut tätä:

http://www.tubeampdoctor.com/en/shop_Output_transformers_Output_Transf_for_Fender/Output_transf_for_Fender_Deluxe_Reverb_Princeton_Reverb_154

mutta kuten tuolla mainittiin aiemmin, Hammondilla olisi sopivia myös. Kommentit?

Elektroniikka tulee ihan perus Mallory 150 konkin, laadukkain katodielkoin ja nykyaikaisin hiilikalvovastuksin. Tuossa tuskin voi mennä mikään vikaan?

[F-Jag]

Kun ei kommentteja kuulunut, niin tilasinpa Uraltonen kautta muut osat, paitsi kytkentälevyn komponentit, joita näkyi olevan kotosalla aika hyvin. Verkkomuuntajaksi DR:n muuntaja, päätemuuntaja Hammondin PR:ään tehty. Osa osista tulee Uraltonelle kai TADin kautta, mutta ootellan rauhassa. Putkien kanssa en hifistele, mutta tasuriksi 5U4. DR:n verkkomuuntajassa on 50 voltin tapsi myös, joten ei tarvitse ryöstää biasjännitettä B+:sta, ja kun chassiksess on bias-potikan paikka, niin sellainenkin sitten, niin voi vekslata biasta kohdilleen. PR:n bias-tremolon takia biasta ei pidä säätää kovin kuumaksi, koska tremolo menettää tehoaan silloin ymmärrettävistä syistä. Käytettävä verkkomuuntaja sallii sitten jopa yhden lisäputkenkin, eikä tarvitse merkkivalon kanssakaan säätää. Pitänee katsoa, josko tasurin jälkeen b+ -linjaan suurempaa vastusta kompensoimaan vähän tehokkaampaa muuntajaa, mutta se on sitten niitä korvakuulojuttuja se 🙂 Ehkä tässä joululomilla pääsee kolvaamaan. Hitaasti hyvää tulee 🙂

[Julkaisija]

Artikkelit