Philips B4S51A SF/04 -putkiradiosta kitaravahtistin (tai sen aihio)

[Sivonen]

Heyall!

Uraltone JR on huippuvahvistin muuten, mutta liian äänekäs rivitaloon. Siis kirpparille mars ja putkiradio kainaloon. Löytyi otsikon mukainen Philips, mutta olikin pikkuvikainen. Kylmänä pelaa hienosti kitaran kanssa ja soundi on vähintäänkin siedettävä (yllättävän hyvä!), mutta muutaman minuutin kuluttua ääni feidaa pois kokonaan. Joku putki tai konkka sökö, luultavimmin konkka. Radiokin toimi aluksi, mutta sain kanavanhakunamiskan hajalle. Ei haittaa.

Aita on matalin siinä kohtaa, kun vaihdetaan se nukahtanut konkka. Mutta mitäpä jos koko keksinnön repisi palasiksi, ja katsoisi mitä saa aikaan? Eli siis komponentit käteen ja rakentamaan uutta. Radiopuolen ainakin voisi viskata vesilintua päin ja jos vaikka jollain konstilla virittelisi etuasteelle lisää potkua. Miten mahdottomalta kuulostaa?

Radiossa on seuraavat putket:
-EF89
-EBC81
-EI86 (I-kirjain ei varmaankaan ole I, siitä on kulunut oikea puoli pois. Olisiko se siis EL86?)
-ECH81
-ECC85
-EM84

Mitä nuo putket ovat? En tainnut mainita, että en tajua putkitekniikasta (tai näistä vanhoista komponenteista) paljoakaan, mutta tässä olisikin oiva kohde opetella. Puolijohdetekniikka ja elektroniikka yleensä on kyllä ihan ok-tasolla hanskassa.

Lisäksi minulta löytyy Uraltone JR:n kanssa yhteensopivia putkia, käykö yksikään noitten kanssa päikseen? Sovtek 5751, 12AX7 ja jotain muita vastaavia. Tai saako esim 12AX7:n sovitettua (vastuksia jne vaihtamalla) tuohon kytkentään?

Radiossa on tietenkin mummoankan vanha kannukonkka, voiko sen korvata nykyaikaisilla elkoilla? Taitaa meinaan maksaa kaupassa hunajata nuo kannut…?

Eli jos kiinnostuneita avuliaita aatuja löytyy, niin rakennetaan tästä ihan omanlaisensa mööpeli. Jos homma on etätyönä liian hankala suunnitella, niin korjataan tuo keksintö alkuperäiseen malliinsa.

[artosalo]

Jos haluat aluksi korjata Philipsin soivaan kuntoon, niin skema on täällä:

http://www.radiohistoriska.se/forum/files/philips_menuet_b3s32ad_1964_diagram_193.png

Mittaapa aluksi tasajännitteet EBC81:n ja EL86:n eri pinneiltä, siis siinä vaiheessa, kun ääni on jo häipynyt.
Arvojen pitäisi olla skeman alaosassa olevan jännitetaulukon mukaisia.
Kun saat tulokset ylös niin voidaan tehdä johtopäätelmät viasta.

[artosalo]

EF89      välitaajuusvahvistin
EBC81    AM-ilmaisin ja pientaajuusvahvistin
EL86      päätevahvistin
ECH81  AM-etupää, oskillaattori ja sekoitin
ECC85  FM-etupää, oskillaattori ja sekoitin
EM84    näköviritysputki

5751 tai 12AX7 eivät käy suoraan minkään noiden tilalle, ja miksi pitäisi ? Ei putkissa ole todennäköisesti mitään vikaa.
Kannu-elkon voi korvata erillisillä, jos on tarpeen.

Kerrotko vielä mitä tarkkaanottaen haluaisit saada aikaiseksi ?
EBC81:stä ja EL86:sta saa tehtyä yksinkertaisen pientaajuusvahvistimen.

[Sivonen]

Käyttötarkoitus olisi varmaan ollut hyvä kertoa… Kitaravahvistin tästä pitäisi saada tehtyä.
edit: Eikun lukihan se otsikossa. 😉

Otin yleismittarin esille ja radiosta kuoret pois. Kitara kiinni levysoitinliitäntään ja soittelin tunnin verran. Eikä mitään vikaa. Valoa se vain tarvitsi… Tai sitten putkien irroittelu poisti kosketushäiriön. Putkia naputellessa ei kuulu kaiuttimesta kolinaa.

Radio ei toimi, mutta muistan, että siitä lähti kovempi ääni kuin kitarasta. Säröpedaali (tube screamer) oli käytössä ja täysillä. Volume oli yhtä voimakas kuin normaali puheääni. Radion putket ei mielestäni antaneet yhtään säröä.

Pitäisi siis saada lisää potkua etuasteelle. Siksi mietin putken vaihtoa. Tai voisiko esim jonkun vastuksen vaihtamalla saada lisää herkkyyttä = volumea = säröä? Parastahan se olisi saada sekä etu- että pääteputket ajettua särölle.

Olisi silti pitänyt mitata jännitteet, jos joku olisi alhainen. En vain uskaltanut kääntää keksintöä kyljelleen, jotkut putkethan ei siitä tykkää?

Pitäisi myös tehdä uusi kotelo tuolle, joten turhat komponentit voisi poistaa. Lähinnä karsittavien listalla olisi EM84 putki ja radion taajuussäätimet. Mahtaako vehje pimentyä, jos niiltä vain nappaa piuhat poikki ja heittää olan yli? Muut radioputket saa jäädä koristeeksi. Sama juttu komponenteille, jotka tunnistin säädettäviksi konkiksi tai keloiksi. N. 1×1.5×0.5cm  peltikuorinen rasia, jonka päällä on kaksi pientä säätöruuvia. Rumia ovat ja lentävät roskiin, jos on kitarakäytössä tarpeettomia. Montako niitä oli… Viisi?

Tai parempana vaihtoehtona on tietenkin purkaa koko roska ja rakentaa osista yksinkertainen vahvari. Mielummin 12ax7 etuputkella, sen kanssa yhteensopivia kun löytyy helposti… Saa vähän eri soundeja haettua kun vaihtelee putkia. Skemat pitäisi olla, jos joku tahtoo suunnitella (tai jos on valmiina).

[artosalo]

Syötitko signaalin DIN-liittimen kolmospinnille ? Se on herkempi tulo kuin gramofonitulo. Ja DIN-liittimen ykköspinni kaikkein epäherkin.

Vahvistimeen voi tarvittaessa rakentaa esivahvistinasteen.
Puolikas 12AX7, 100k sarjavastus käyttöjännitelinjasta, sen jälkeen 10…22uF maihin, sitten 100k anodivastus, 1k katodille ilman katodikonkkaa ja 1M hilalta maihin.

Siis näin:

[Sivonen]

Kokeilin din-liittimen kolmos- ja ykköspinnejä – levysoitinliitäntä tuntuu kylläkin olevan niitä herkempi.

Kiitos skemasta! Palataan tuohon myöhemmin, nyt tuli mittaustuloksia.

Pistin testin vuoksi musiikkia soimaan puhelimesta radioon. Aluksi toimi pari sekuntia täydellä volumella (kovempaa kuin maanantaina kitaran kanssa -> taisi olla jo valmiiksi vähän lämpöinen, kun sain kitaranpiuhat kiinni) ja sitten volume alkoi feidata niin, että just sai selvää. Ääni säröytyi, kun puhelimen vola oli täysillä. Särö ei muuttunut, kun äänenvoimakkuus alkoi hukkua.

Sitten mittailemaan jännitteitä, ja pitää kyllä kummastella. Radio oli mitatessa FM-alueella. Pinnien numeroista en tiedä, mutta katsotaan putkea alapuolelta ja aloitetaan “puuttuvan pinnin” vierestä, myötäpäivään kiertäen. Muut mitattu tasasähköllä, mutta pari n. 7V tulosta tuli vaihtosähköllä. Merkattu ~ -merkillä.

EL86:
Ei kytketty – 0V
34V
35V
n.7V ~
0V
142V
118V
ei kytketty – 118V
142V
Ja keskellä liitintä 28V

Nämä näyttää melko järkeviltä, mutta sitten se EBC81:

0V
-1.1V
0V
0V
n.7V ~
0V
-0.5V
0V
0V
0V
Keskipinnissä 0V

Putki hehkuu silti… Ei kyllä lämpene kovin kuumaksi (just kärsii koskea käsin), mutta sen verran, että lanka on oranssi.

EL86:sta kun mittasin noita 34-35V tuloksia, niin kaiutin pörisi aika kovaa. EBC:tä mitatessa kuului vain vaimeaa hurinaa jostain pinnistä.

Nuo on mitattu maata vasten (piuha kojeen rungossa kiinni).

Ja taas hajatelmia.. Pitäskö se rakennella tuollainen 12AX7 -etuaste ja käyttää toimivaksi todettua EL86:sta päätteenä… Toisaalta kolme putkea sarjassa, kukin antamassa oman saundinsa… Ajatus se olisi sekin.

[artosalo]

EL86:n hila on pinni 2 ja sen pitää olla n. 0 V:ssa, mutta onkin + 34 V:ssa.
Todennäköisesti C52 vuotaa. Kokeilepa korvata se jollakin 5n…100nF konkalla.
Kerro tuliko kuntoon.

Putkien pinninumeroinnin näet tästä: http://www.mif.pg.gda.pl/homepages/frank/sheets/010/e/EL86.pdf

[Sivonen]

Satuinpa muuten mittaamaan jännitteet tuon konkan molemmin puolin. Se konkka on EL86:n keskimmäisen liittimen ja EBC81:n pinnin 1 välissä. EL:n puolella 28V (kaiuttimesta kuuluu ääni mitatessa), EBC:n puolella 0V (ei ääntä). Konkassa lukee 1500pF.

Mihin se kannan keskimmäinen liitin edes menee, eihän putkessa ole keskellä pinniä?

Vai mittasinko minä C51:n? Senhän pitäs kuitenkin olla 5000pF?

Vahvistiko vai poistiko tämä mittaus rikkinäisen konkan epäilyn?

[artosalo]

C52 on skeman mukaan 1n5, eli ihmeen pieni konkka. keskipinni lienee vain käytetty juotostukena ja siitä lähtee varmaan jokin muukin komponentti.

Ota nyt kuitenkin EL86 pois ja mittaa vielä pinnit 2, 3 7 ja 9.
Samaten EBC pois ja mittaa pinniltä 1. (molemmat voit ottaa kerralla pois)

[F-Jag]

En nyt halua masentaa, mutta eipä siitä sellaisenaan saa paljoakaan ääntä kitaravahvistimena johtuen vahvistusasteiden määrästä. Levariliitäntä on keraamiselle äänirasialle, joka pukkaa reilusti kitaramikkiä enemmän radioon sisään. Itellä 3 Saloraa ja 1 Asa, mutta silti rakensin erillisen 5 wattisen putkivahvistimen.

Sinuna laittaisin toosan kuntoon, ja jos sitä nyt haluat välttämättä kitarastyrkkarina käyttää, suosittelen jotakin hyvää buusteria kitaran ja radion väliin. Uraltonen efektirakennussarjoista löytyy esim. FET-etuvahvistin, jolla saat lisää hönkää kitaran signaaliin, ja virrankulutus on äärimmäisen pieni. Ajaa saman asian kuin putkikyhäelmä, mutta satoja tai tuhansia kertoja vähemmällä energian kulutuksella 🙂

[artosalo]

…FET-etuvahvistin, jolla saat lisää hönkää kitaran signaaliin, ja virrankulutus on äärimmäisen pieni. Ajaa saman asian kuin putkikyhäelmä, mutta satoja tai tuhansia kertoja vähemmällä energian kulutuksella 🙂

Vai että energiankulutusmielessä pitäisi käyttää trankkua. Lasketaanpa hiukan, ettei totuus hämärry:

ECC83:n hehkuteho (6,3V x 0,3 A) on 1,89 W ja anodihäviö n. 0,25 W (250 V x 1 mA).
Vahvistinta soitetaan vuoden jokaisena päivänä kaksi tuntia. Energiaa siis kuluu 2,14 W x 356 pvä x 2 h/pvä = 1,56 kWh.
Sähkön kokonaishinta nykyään lienee n. 12 senttiä/kWh, joten vuotuinen kustannus tämän esivahvistimen energiankulutuksesta on 0,12 €/kWh x 1,56 kWh = n. 19 senttiä.
Ja tästäkin kokonaiskulutuksesta puolet tapahtuu talviaikaan, jolloin asuntoja pitää lämmittää, joten säästöä on mahdollista saada max. 10 sentin luokkaa.

Ehkä muut argumentit olisi syytä käydä läpi. ;D

[artosalo]

Tuossa radiossa on kolme sellaista putkea, joista voi rakentaa tarvittavan esivahvistimen: ECC85, EF89 ja ECH81.
Voin laskea tarvittavat komponenttiarvot, jos on tarvetta.

[Sivonen]

Pinnien numeroinnista Tyhmä (fiksu?) kysymys… Pdf:ssä on kuva, mutta onko se katsottuna putken ylä- vai alapuolelta?

Karjaa on näköjään niin tuppukylä, ettei löydy yhtään kondensaattoria mistään kaupasta. Pitää kattoo kuva läpi ja tilata kaikki kerralla jostain sivistyneemmästä kaupungissa…

Mittaan jännitteet ilman putkia kun kerkiän.

[Sivonen]

Suunnitelma on nyt siis laittaa hökötys kuntoon ja varmistaa että osat on ehjiä, sen jälkeen purkaa osiksi ja rakentaa uusi putkiradio ilman radiota ja jytkymmällä etuasteella/boosterilla varustettuna. Eli kitaravahvistin. Tuntuu olevan foorumilla niin paljon avuliasta porukkaa, että voi tällaisen suunnitelman lyödä lukkoon. Kiitos avusta ja kannustuksesta – ja myös masennuksesta, pitää jonkun kertoa ne “entä jos” vaihtoehdot, joilla karsitaan virheet projektista 🙂

Äänenvoimakkuus on muuten vakionakin riittävä, vaffi tulee vain huvisoitteluun. Säröpedaali boostaa kitaran signaalia aika reilusti. Ilman sitä on liian hiljainen.

Yhtään transistoria en ajatellut käyttää. Ihan periaatteen vuoksi.

Ai niin. Miten tarkka tuo on kaiuttimen impedanssista? Tuossahan on liitin lisäkaiuttimelle, joten tuskin turhan tarkka… Voisi vaikka tehdä tästä combovahvarin tuolla radion omalla kaiutinelementillä, ja sitten jakki erilliselle kaapille. Kytkin väliin, jolla saa integroidun ämyrin hiljaiseksi.

Salo, laske vaan komponenttien arvot, jos suinkin viitsit! Ja sitä 12AX7:aa voi tosiaan käyttää myös. Hmm… nälkä kasvaa syödessä, Uralissa on kaks pääteputkea, pitäskö rakentaa tästä sellainen, jossa on kaksi etuastetta rinnakkain, ja yksi pääteputki? ;D Kaksi eri soundia silläkin lailla, eikös? Tyhmä idea, luulen.  ::)

Tai itse asiassa voisin kyllä laskea ne komponenttien arvot itsekin ja tarkistuttaa ne täällä oikeiksi. Tarkoitus kun ei ole ainoastaan tehdä niinkuin joku muu on suunnitellut, vaan myös oppia näistä vekottimista jotain itsekin. Tässä on se kompastuskivi, että tietotaitoni on puolijohteiden puolella, mutta EHKÄ internetistä löytyy iltalukemista.

[F-Jag]

Säröpedaali boostaa kitaran signaalia aika reilusti. Ilman sitä on liian hiljainen.
Yhtään transistoria en ajatellut käyttää. Ihan periaatteen vuoksi.

Kuten sanoin, liian hiljainen ilman buusteria, ja siinä buusterissa transistoreja iso kasa ihan omasta takaa (luultavasti op amp tai kaksi) 😉 mutta paljon kehnompia kuin se FET.

Onnea rakenteluun, toki siitä vahvistimen saa, eikä tarvitse ihmeitä värkkäillä. Vaikka kaikki putket pääteputkea ja EM80:ä lukuun ottamatta hemmetin kuuseen, ja tilalle yksi 12AX7. Sävynsäätökin on helppo tehdä. Lisäksi säästyy paljon energiaa ;D

Tuossa on helppo härveli, jonka kytkiksestä  voi soveltaa asioita etuasteeseen.

http://www.ax84.com/static/p1/AX84_P1_101004.pdf

http://www.ax84.com/p1.html

[Julkaisija]

Artikkelit