pari puolityhmää kysymystä

Home Foorumit Vahvistinrakentelu ja muu tee-se-itse Putkivahvistimet pari puolityhmää kysymystä

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 35)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #66928
    hellhound
    Jäsen

    Lainaus Webkaupasta:
    Hyviä vastuksia esim. virtalähteisiin, mutta ei suositella käytettäväksi signaalitiellä (esim. anodi tai katodivastuksina).

    Kysymys on siis metallioksidivastuksista.
    Tohtisiko joku kokeneempi vastata MIKSI?

    Ameriikan yhdysvalloissa toohotetaan useasti että virtalähteissä pitäisi käyttää ultrasuperhypernopeita diodeja. Amerikkalaiset tunnetusti nielevät kaiken kuulemansa pureskelematta, mutta onko kukaan meistä härmäläisistä moisia ikinä kokeillut. Kuuluuko ero?  ???

    #70863
    Murgo
    Jäsen

    Kuulostaa oudolta, 50 Hz taajuus ei vaatine kovin nopeita diodeja. Mhz-luokan radiotaajuudet on varmaan eri asia.

    #70864
    Tubeman
    Jäsen

    Lainaus Webkaupasta:
    Hyviä vastuksia esim. virtalähteisiin, mutta ei suositella käytettäväksi signaalitiellä (esim. anodi tai katodivastuksina).

    Kysymys on siis metallioksidivastuksista.
    Tohtisiko joku kokeneempi vastata MIKSI?

    Ameriikan yhdysvalloissa toohotetaan useasti että virtalähteissä pitäisi käyttää ultrasuperhypernopeita diodeja. Amerikkalaiset tunnetusti nielevät kaiken kuulemansa pureskelematta, mutta onko kukaan meistä härmäläisistä moisia ikinä kokeillut. Kuuluuko ero?  ???

    Katselin syvempää tietoa vastusten rakenteesta,metallioksidikalvo vastukset on huomattavasti kohinattomampia (terminen kohina ja virtakohina joiden yhteisnimitys on datalehdissä kohina –>noise) ,ja suunnittelunperiaatteita käsittelevissä artikkeleissa nimenomaan painotetaan metallioksidikalvovastusten käyttöä kohinaominaisuukisien takia,liekö tuossa amerikan mainoksessa ollut puhetta mahd. jostain suurtaajuusvahvarista ,metallikalvovastukset saavat lopullisen arvon sorvaamalla,ja ylläriylläri,kalvo onkin kelamainen joka tietenkin saattaa rf-laitteissa aiheuttaa induktiivisen luonteensa takia ongelmia.

    Muistutankin nyt kohinaongelmien kanssa painivia,varmistukaa ettei signaalitiellä ole massavastuksia,ne ovat itsestään perkeleestä signaalitiellä..  😀

    Massavastus ei ole sama kuin hiilikalvovastus,niitä voi käyttää surutta.Veikkaanpa halvoista vahvareista löytyvän massavastuksia,kiusaus niiden käyttöön
    ja voitonmaksimointiin väijyy aina..

    Diodeista ,jos vanha kunnon putkitasuri on kelvannut kaikkine vikoineen jo 70 vuotta,ja tavallinen puolijohdediodi,en ymmärrä tuota pointtia jenkeillä..
    Alunperin ekat puolijohdediodit tuli sodan aikana tutkaan,putkidiodi ei ollut niin nopea ilmaisimessa jolla heijastuvan signaalin käsittelyyn tarvittiin,myöhemmin sitten tuli paremmat ilmaisinputket tv:n myötä.

    #70865
    hellhound
    Jäsen

    Noi Amerikkalaisten jutut on joskus tasoa; kuulostaako valkoinen reunalista kitarassa paremmalta kuin musta?
    Tubescreamer on hypetysjutuista kaikista pahin.
    Se on jännä juttu, miten tubescreamerikin alkaa kuulostamaan niin erilaiselta, kun käyttäjälle SANOO, että siinä on nyt senjasenmerkkisiä konkkia jne. Muuten eroa ei sitten kukaan olisi huomannutkaan.
    Ja orkkisscreameristakin saa maksaa nykyään melkein 500 euroa…

    #70866
    okabass
    Osallistuja

    Noi Amerikkalaisten jutut on joskus tasoa; kuulostaako valkoinen reunalista kitarassa paremmalta kuin musta?
    Tubescreamer on hypetysjutuista kaikista pahin.
    Se on jännä juttu, miten tubescreamerikin alkaa kuulostamaan niin erilaiselta, kun käyttäjälle SANOO, että siinä on nyt senjasenmerkkisiä konkkia jne. Muuten eroa ei sitten kukaan olisi huomannutkaan.
    Ja orkkisscreameristakin saa maksaa nykyään melkein 500 euroa…

    Jooo. Joskus tuntuu, että siellä opetetaan kouluissa 1600-luvun uskomuksia

    #70867
    hellhound
    Jäsen

    miten niin tuntuu….siellähän opetetaan. 😛

    #70868
    harryk
    Jäsen

    ;)Minulla on kokemusta yhden projektin osalta Jensenin Paper-in-oil-konkista joiden sanotaan olevan signaalitien konkkien Mekka. Nämä konkat maksoivat about 10 eukkoa kappale ja laitoin ne vehkeeseen (Bluetone Dusty Road nuppi) jolla soitan tälläkin hetkellä bändini kanssa. Vahvarin saundissa ei ole valittamista, mutta tällä kokemuksella uskon, että esim. Malloryn 150-sarjan konkat olisivat ajaneet saman asian. Kukaan ei tyrkyttänyt minulle näitä kalliita konkkia, mutta kun joka ihmisessä asuu myös se hullu tiedemies, halusin testata asian myös käytännössä. Mitä tästä opimme? Voimme käyttää 10 euron konkkia tai olla käyttämättä. Olen itse jo unohtanut, että pelissäni on maailmanluokan mojo-vaattoreita ja niiden pitäisi saada minut tuntemaan itseni muita paremmaksi ihmiseksi, mutta ei se niin vaan mene. t. Bluetone Haary 

    #70869
    hellhound
    Jäsen

    Itselläni on tällä hetkellä tekeillä kaverille hifietuvahvistin. Laite tulee Dynaco MK3 monoblokkeja ohjaamaan ja hankin kytkentäkonkiksi solenit joilla on hintaa muistaakseni 6 euroa kappaleelta. Herra pännäri esitteli laitetta joskus hifi-lehdessä ja siinä koneessa oli käytetty ihan tavallisia wiman polkoja hyvällä menestyksellä. Hifipuolella konkkien määrä signaalitiellä on yleensä minimaalinen, ja tästä johtuen on varmasti ihan aiheellista käyttää ns. laadukkaampia komponentteja. Eihän se nyt maailmaa kaada, jos laite maksaa muutaman kympin enemmän, mutta kitarahommissa se on vähän kyseenalaista. Kytkentäkonkka noissa tuskin on se heikoin lenkki. Jokainen vahvistinvalmistaja haluaa toki erottua joukosta ja kitaravahvistimien kanssa alkaa olla keinot vähissä kun lähes kaikkea on jo kokeiltu.

    #70870
    Tubeman
    Jäsen

    Itselläni on tällä hetkellä tekeillä kaverille hifietuvahvistin. Laite tulee Dynaco MK3 monoblokkeja ohjaamaan ja hankin kytkentäkonkiksi solenit joilla on hintaa muistaakseni 6 euroa kappaleelta. Herra pännäri esitteli laitetta joskus hifi-lehdessä ja siinä koneessa oli käytetty ihan tavallisia wiman polkoja hyvällä menestyksellä. Hifipuolella konkkien määrä signaalitiellä on yleensä minimaalinen, ja tästä johtuen on varmasti ihan aiheellista käyttää ns. laadukkaampia komponentteja. Eihän se nyt maailmaa kaada, jos laite maksaa muutaman kympin enemmän, mutta kitarahommissa se on vähän kyseenalaista. Kytkentäkonkka noissa tuskin on se heikoin lenkki. Jokainen vahvistinvalmistaja haluaa toki erottua joukosta ja kitaravahvistimien kanssa alkaa olla keinot vähissä kun lähes kaikkea on jo kokeiltu.

    Jep,itselläni tulee ensimmäisenä aina vanha hokema (Minkähän v..tun takia..) kun näkee laitteen jossa kaikki kalleimmat
    eksoottisimmat palikat ja hinta taivaissa,,ja mainonnassa käytetään argumentteina tätä optiota komponenttien merkeistä.
    Mä yritän urkkia mitä palikoita löytyy laitteista jotka jauhaa 24/7 vuodesta toiseen nurkumatta ja hajoamatta,eli juuri näitä esimerkkinä Wiman konkkia ,ympärillämme on nykyään arkisia rutiineja pyörittäviä automaatiolaitteita joihin kukaan ei kiinnitä huomiota,vasta sitten kun se hajoaa.Ulkovalaistussysteemit on näitä esim,komponenttien on kestettävä -35 —>+75 .

    #70871
    Niskanen
    Jäsen

    Ulkovalaistussysteemit on näitä esim,komponenttien on kestettävä -35 —>+75 .

    Tuohon oikaisua sen verran, että aikanaan lapissa asuessa tuo aiemmin mainittu luku pyöri kyllä eräänä talvena -50 asteen hujakoilla… 😀 Ainakin uusimpien autojen elektroniikka ilmeisesti takkuili jo kyseisissä lukemissa kun taas perheemme -88 Opel Kadett porskutti kiltisti menemään tosin yön aikana kulmikkaiksi jäätyneillä renkailla. ;D

    #70872
    hellhound
    Jäsen

    Vox käytti wiman polkoja 60-luvulla. Harmi, että niissä on nykypäivänä niin olemattomat johtimet, että point to point kytkentä on lähestulkoon poissuljettu vaihtoehto.

    #70873
    uraltone
    Osallistuja

    Lainaus Webkaupasta:
    Hyviä vastuksia esim. virtalähteisiin, mutta ei suositella käytettäväksi signaalitiellä (esim. anodi tai katodivastuksina).

    Kysymys on siis metallioksidivastuksista.
    Tohtisiko joku kokeneempi vastata MIKSI?

    En osaa tieteellisesti vastata tähän, mutta ihmettelin kerran miten eräs vahvistin soundasi todella kolkolta. Olin käyttänyt metallioksidivastuksia lähes pelkästään. Juttelin aiheesta kerran muutaman alana pitkäaikaisen ammattilaisen kanssa ja molemmat olivat huomanneet saman. Tästä tämä kommentti. Ei ole mitään syytä käyttää näitä, joten itse en enään metallioksideita käytä kuin virtalähteissä.

    Ameriikan yhdysvalloissa toohotetaan useasti että virtalähteissä pitäisi käyttää ultrasuperhypernopeita diodeja. Amerikkalaiset tunnetusti nielevät kaiken kuulemansa pureskelematta, mutta onko kukaan meistä härmäläisistä moisia ikinä kokeillut. Kuuluuko ero?  ???

    Jotkut väittävät että nämä parantavat atakkia, mutta… 1N4007:sta on nopea versio UF4007 jne. Aiken mm muistaakseni kertoi käyttävänsä näitä jossakin high gain laitteessa.

    Mikko

    #70874
    Tubeman
    Jäsen

    Lainaus Webkaupasta:
    Hyviä vastuksia esim. virtalähteisiin, mutta ei suositella käytettäväksi signaalitiellä (esim. anodi tai katodivastuksina).

    Kysymys on siis metallioksidivastuksista.
    Tohtisiko joku kokeneempi vastata MIKSI?

    En osaa tieteellisesti vastata tähän, mutta ihmettelin kerran miten eräs vahvistin soundasi todella kolkolta. Olin käyttänyt metallioksidivastuksia lähes pelkästään. Juttelin aiheesta kerran muutaman alana pitkäaikaisen ammattilaisen kanssa ja molemmat olivat huomanneet saman. Tästä tämä kommentti. Ei ole mitään syytä käyttää näitä, joten itse en enään metallioksideita käytä kuin virtalähteissä.

    Ameriikan yhdysvalloissa toohotetaan useasti että virtalähteissä pitäisi käyttää ultrasuperhypernopeita diodeja. Amerikkalaiset tunnetusti nielevät kaiken kuulemansa pureskelematta, mutta onko kukaan meistä härmäläisistä moisia ikinä kokeillut. Kuuluuko ero?  ???

    Jotkut väittävät että nämä parantavat atakkia, mutta… 1N4007:sta on nopea versio UF4007 jne. Aiken mm muistaakseni kertoi käyttävänsä näitä jossakin high gain laitteessa.

    Mikko

    Tuo olisi vastusten osalta metka nähdä/kuulla onko esim putkikoneessa kuultavissa eroa vastusten osalta ja sama transistori vermeille.Nyt kun diodeista on tiedossa 1N4007 vs. UF4007 (UltraFast) ,niin voi katsella datoista eroja.
    Mietin tuota funktiota mitä nopeat diodit aiheuttaa,kuvaisin tuota ilmiötä että virtalähde on “löysä” , sen sisäinen
    vastus pienenee ehkä nopeiden diodien avulla ja se ei saggaa .

    Joo,oli pakko katsoa ne parametrit.UF:llä on pienempi sisäinen vastus,virtakesto pienempi,taisi olla myös sisäinen kapasitanssikin. Noo,en nyt hirveästi hurraisi vaikka olisi vahvarissa nopeat diodit.. 8)
    Kyseiset datalätyt löytyy http://www.alldatasheets.com

    #70875
    leka
    Jäsen

    Minuakin kiinnostaisi tuo vastusten soundi.
    Oman vahvarin kyhäsin noilla metallikalvovastuksilla ja mielestäni ihan hyvä soundi mutta olishan se kiva kokeilla miltä nuo muut vastukset kuulostaisi…
    Jos laittaisi sellaisen ISON kiertokytkimen jolla vaihtaisi kaikki vastukset kerralla toisiin… 😀

    #70876
    Tubeman
    Jäsen

    Minuakin kiinnostaisi tuo vastusten soundi.
    Oman vahvarin kyhäsin noilla metallikalvovastuksilla ja mielestäni ihan hyvä soundi mutta olishan se kiva kokeilla miltä nuo muut vastukset kuulostaisi…
    Jos laittaisi sellaisen ISON kiertokytkimen jolla vaihtaisi kaikki vastukset kerralla toisiin… 😀

    Itseasiassa se toimisi hyvin ehdottamallasi tavalla.Bebekissä on halpoja kiertokytkimiä,niillä se onnaisi..  🙂

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 35)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.