Otto-ja antotehon suhde

[Murgo]

Tuli tuossa outo olo vahvareiden tyyppikilpiä lukiessa. Onko ikiliikkuja keksitty vai miten on mahdollista että uudemmissa vahvareissa ilmoitettu ulostuloteho on suurempi kuin sisäänmeno? Esim. 120W kitaracombossani ilmoitettu liitäntäteho 85 W, samoin eräässä aktiivisubbarissa. Vanhassa(80-luvun) Peaveyn 100 watin(mono) mikserivahvistimessa taas on ilmoitettu ottoteho 300W, verkkosulake 3,75 ampeeria ja verkkomuuntaja arviolta(fyysisesti) kolme kertaa isompi kuin noissa kahdessa,samoin suotokonkat. Onko vahvistimien hyötysuhde parantunut oleellisesti vai onko nykykoneissa “mainoswatteja” jotka on mitattu esim. lyhyellä impulssilla yms? Käsittääkseni kuitenkin sähköteho on sähkötehoa taajuudesta riippumatta, joten ulos ei pitäisi voida tulla enempää watteja kuin sisään menee vaan reilusti vähemmän kun hyötysuhde ei kuitenkaan ole läheskään 100%. Eli mitataanko otto- ja antotehot eri tavoilla vai mistähän johtunee moinen? Eikö ilmoitetun ottotehonkin kuitenkin pitäisi olla maksimiteho? vai onko se joku keskiarvoteho jollain “normaalisignalilla”?

[okabass]

MOI
Kyse lienee merkintätapojen kirjavuudesta eli “mainoswateista” eikä (tiettävästi) ikiliikkujasta. 😉
Tuolla on asiaa tehoista ja merkinnöistä.
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video/vahvistin.html
(13 x page down)

Ja pääsivulta löytyy lisää kaikenlaista audiojuttua.
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video/
http://www.tkk.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video/kys_audio.html

[Heikki]

Muistelisin että standardin mukaan ottoteho ilmoitetaan 1/8 ulostuloteholla.

[Murgo]

Joo, noita PMPO-tehoja on tullut naureskeltua ennenkin, jossain kaljapurkin kokoisissa tietokonekaiuttimissa 50W jne :D. Eli ilmeisesti kyse on mittaustekniikan erilaisuuksista, antaakohan tuo 80-luvulta oleva hitsausmuuntajan kokoinen ja painoinen laite sitten enemmän todellista käyttökelpoista mökää kuin nykyinen ilmoitetulta teholtaan vastaava pieni muoviloota? Voisi ainakin kuvitella sisuskalujen perusteella, on sen verran eroa esim. virtalähteissä. Aika monen vahvistimen todellista tehoa kuitenkin rajoittanee powerin kyykkääminen? Voisi ainakin maalaisjärjellä kuvitella että kun virtalähde lienee puolijohtein tehdyssä päätteessä kallein ja painavin/tilaavievin komponentti niin siinä herkimmin säästettäisiin? Vahvemmat päätetransistorit kun ei kai paljoa enempää maksane,mutta muuntaja/konkat kylläkin? Tosin nykyiset hakkurivirtalähteet lienevät pienempiä suhteessa tehoonsa?

[Tubeman]

Jeps,ja säröähän ei koskaan ei ilmoiteta,10 % ,,tai mitattu taajuudella jossa se on pienin..silti tuo 10%  😉

Näissä PC:n äänikortinjatkeena olevissa telkänpöntöissä käytetään monesti stereopäätelutikkaa siltakytkennässä / kanava,silloin ulostuloteho
saadaan aika kovaksi,onhan kaiuttimen puhekelalla noin puolet käyttöjännitteestä.Ja sittenkun poksahtaa,poksahtaa kunnolla..  😀

Pääasiallisesti näistä löytyy ihan perinteinen pakkamuuntaja,en tiedä mitä EU:n tuleva direktiivi tuo tullessaan,tämä pieni joka asiaan sekaantuva kioski Brysselissä on valmistelemassa päätöstä pienlaitteiden tehonkulutuksesta ,ja pakkamuuntajat jostain teholuokasta ylöspäin
tulilinjalla.Mielenkiintoista nähdä esim mitä instrumenttivahvareiden kohdalle tämä osuu.Aika näyttää..  ???

[okabass]

MOI

Tuolta löytyi vielä lisää juttua. Tuo Jerrold Tiers on erittäin tietopuolinen kirjoittaja ja myös Ampegin työntekijä.
http://www.talkbass.com/forum/showthread.php?t=333336

[Murgo]

Ok, ottoteho siis nykylaitteissa ilmoitettu 1/8 antoteholla. Ilmeisesti tässä luotetaan siihen että musiikkisignaalilla ei sen enempää jatkuvaa keskiarvotehoa tarvita. Mitenköhän sitten instrumenttikäytössä pätee? Olisihan mielenkiintoista mitata noita joskus, mutta eipä sillä tiedolla mitään käytännön merkitystä ole. Korva kertoo onko mölyä tarpeeksi, jos vinkuu vielä seuraavana aamuna niin oli liikaa  😀 Mutta voisihan se hatuttaa jos toteaa ettei teho riitä, ostaa ilmoitetulta teholtaan neljä kertaa isomman vahvarin eikä äänenvoimakkuus todellisuudessa lisäännykään.

[Julkaisija]

Artikkelit