OA161 point contact diode

[Hallen]

OA161 point contact diode= Universal – General Purpose
Tietääkö kukaan millä tämän voisi korvata ei taida näitä löytyä enään?

[Tubeman]

Ei taida tosiaan muinaisia kärkidiodeja löytyä,jostain luin jonkun kokeilleen kidevastanottimessa vanhanmallisen Gilletten partakoneterän ja taisi olla lyijykynän grafiitti yhdistelmää,ja se toimi. Mihin meinasit tuollaisia kärkidiodeja laittaa?

[Hallen]

Mihin meinasit tuollaisia kärkidiodeja laittaa?

Linkin Em84 putken kytkentää ajattelin kokeilla.
http://www.albertkreuzer.com/pics/el/eminent/schem/eminent_pwr_sch.gif
Meillä oli aikaisemmin juttua Em80 eli siihen liittyen.
Osaatko kertoa vaihtoehdon kytkennän diodille?

[Tubeman]

Tuohon käy melkein mikä hyvänsä germanium diodi,Wumpukselta löytyy OA161:stä..

http://www.oldradioworld.de/transist.htm    ,kelaa sivua alaspäin siellä ja etsimäsi löytyy.

[Hallen]

Tuohon käy melkein mikä hyvänsä germanium diodi,Wumpukselta löytyy OA161:stä..

http://www.oldradioworld.de/transist.htm    ,kelaa sivua alaspäin siellä ja etsimäsi löytyy.

Kiitoksia jälleen täytyy alkaa haalia osia kasaan että pääsee testaamaan. 🙂

[Hallen]

Tuli testatttua ja saihan ton viipottamaan in4148 diodillakin ja konkka taisi olla 8uF.
1.5K piti jättää kokonaan pois jotta toimii?Johtuukohan sitten eri diodista?
Tiedä sitten miten vaikuttaa OT impedansseihin kun ei ole jännitteenjakajaa?
Täytynee vielä mittailla jännitteet ja tarkastella datasivujen suhteen missä
mennään.

[Tubeman]

Osittain diodista koska skemassa on germanium (0,2-0,3V kynnysjännite) ja 1N4148 on pii-diodi (0,6-0,7V kynnysjännite) .
Elkon koko vois olla esim 3,3uF. Sen 1,5K tilalle vois vetää kokeeksi trimmerin katsoa miten se ohjauksen hilalle saa kohdalleen.

Mittasitko paljonko EM84:n hilalla on jännitettä ilman signaalia?

[Hallen]

Hilalla muistaakseni oli -68mV jännite jatkuvasti.Onko vastus pakollinen ennen diodia?Kokeilin 220R ja indikaattori ei toiminut.

[Tubeman]

Hilalla muistaakseni oli -68mV jännite jatkuvasti.Onko vastus pakollinen ennen diodia?Kokeilin 220R ja indikaattori ei toiminut.

Arvatenkin EM84:n normaalisti päitään yhteen takovat palkit oli yhtä viivaa? EM84:n normaali hilaetujännite on -22V jolloin palkit pitäisi olla pienimmillään ja anodijännite minimissään.Kyllä se vastus on hyvä olla,muuten suuremmila volumeilla voi mennä yliohjauksen puolelle.

[Hallen]

Hilalla muistaakseni oli -68mV jännite jatkuvasti.Onko vastus pakollinen ennen diodia?Kokeilin 220R ja indikaattori ei toiminut.

Arvatenkin EM84:n normaalisti päitään yhteen takovat palkit oli yhtä viivaa? EM84:n normaali hilaetujännite on -22V jolloin palkit pitäisi olla pienimmillään ja anodijännite minimissään.Kyllä se vastus on hyvä olla,muuten suuremmila volumeilla voi mennä yliohjauksen puolelle.

Taisin unohtaa mainita tärkeimmän tässä on EM80 kiinni huomioiden tietysti eri pinni järjestyksen kannassa. Sori sekaannus.

[Tubeman]

Noniin,laitetaas uusi kuva.. Siinä Kreuzmannin skemassa on diodi estosuunnassa,eli negatiivinen puoliaalto pääsee läpi,eli sen mukaan putken ei pitäisi inahtaakaan.Oletkos kokeillut kääntää diodia?

[Hallen]

On estosuunnassa ja kattelin tossa käyrästöä,että toimii käänteisesti EM84 nähden ja kyllä se reagoi ihan mukavasti.
Kunhan varmistelen näillä kyssäreillä ettei käy käry 🙂

[Tubeman]

Mua rupes vaivaamaan edellisen kirjootuksen jälkeen että tulikohan nyt ajatusvirhe ja ehkä tulikin osittain.. 😀
Laitan lainauksen vanhemmasta opuksesta “Radiotekniikka” kirjoittajana Otto Limann.

Tässä kuvauksessa on putkena EM84.

“Negatiivinen ohjausjännite (Ug) viedään suuren etuvastuksen kautta triodiosan ohjaushilalle,Triodin anodipiirissä on suuriohminen vastus.
Jos triodin hilalle viedään suuri negatiivinen jännite,ei triodin läpi kulje lainkaan virtaa.Anodivastuksessa ei näin ollen synny ollenkan jännitehäviötä,ja triodin anodilla,ohjauselektrodeilla,ja loisteanodilla vaikuttaa täysi (esimerkissä +250V) anodijännite.Loistekuvio on valoisa kokonaisuudessaan.

Toisin sanoen,jos hilalle annetaan +jännitettä,loistekuvio pienenee.Hilavastuksena tuolla +250V oli annettu peräti 3M vastus.

EM84:lle on annettu tarkat mitat/hilajännitetteeseen verrannollisena valopalkinsuhteen,  -15V = varjonpituus 20mm ja toinen ääripää,hilalla 0V = koko palkki näkyvillä.

[Hallen]

EM80:ssa on sitä isompi loistekuvio mitä suurempi negatiivinen jännite.Kestääkö nämä jos hilalle tuuppaa positiivisen jännitteen kun käyrästöt ovat 0V ja negatiivisen välillä annettu? :-
Näytti olevan 0.2W tämän EM80 max. teho osaatko neuvoa miten tämä lasketaan?

[Tubeman]

Tuo 0,2W on anodin häviöteho,anodivirta (Ia) vaihtelee hilajännitteen puitteissa -1V –>Ia = 0,37mA  , -14V –>Ia = 0,01mA ,jos tarkoitit laskemisella anodivastuksen mitoitusta esim +250V anodijännitteelle,se vastusarvo on annettu siinä aiemmnin laittamassani kuvassa.

[Julkaisija]

Artikkelit