ne klassikko vahvistimet

[jusmu]

Monesti tulee puhetta näitä tosi klassikko vahvistimista. Mikä niistä tekee niin hyviä vai tekeekö?
Mun mielestä klasareihin kuuluu mm. ensimäinen Bassman josta sittemmin J. Marshall lähti tekemään omia malleja.

Listaan voi varmaan lisätä Princetonin. Eikös siitä ole johdettu ekat Mesat??? Eräs kaveri oli sitä mieltä, että Princeton on vintage ajan vahvistimista viimeisin ja kaikkein edistyksekkäin kytkentä. Kui?

Näin kun ajattelee niin tuntuu, että 7enderistä on moni uudistus lähtenyt liikkeelle. Onko se ollut alunperin niin paska, että sitä on pitänyt muuttaa paremmaksi? 😉 Mutta tottapuhuen, tapasin tuolla irlandian reissulla kaiffarin joka soitti keikalla ehtalla -59 tweed deluxella ja olihan se todella makoisan kuulonen fenkku!

jee

[hellhound]

Ennenvanhaan panostettiin enemmän vahvistimien sekä kitaroiden laatuun. zenderillä oli alusta alkaen laitteiden suunnittelussa mukana musiikin ammattilaisia jotka ottivat laitteita mukaan rundeille ja antoivat rakentavaa palautetta. Nykyaikana puhutaan paljon muuntajista ja eri komponenttivalmistajista ja mukana on paljon hypetystä. Zenderit Marzallit ja Vogsit rakennettiin standardivaraosamuuntajien ympärille ja muut komponentit olivat sen ajan normikamaa. On ymmärrettävää, että nykypäivänä melskataan enemmän esimerkiksi vastuksista ja konkista, koska putkilaitteissa käytettävät yksilöt ovat harvemmin käytössä kulutuselektroniikassa ja siksi niiden laadussa saattaa olla jotakin mainitsemisen arvoista. Nykylaitteissa näkyy tehdyn työn vähyys. Vanhoja laitteita avatessa herää aina kunnioitus kun näkee kuinka monta työtuntia niiden kolvaamiseen/kasaamiseen on mennyt. Nykyajan Boutigue-vahvistimet ovat varmasti ainakin useimmiten yhtä laadukkaita tai jopa laadukkaampia kuin ne legendaariset vahvistimet ja monesti ehkä sopivampia nykymuusikoiden tarpeisiin. Enää ei tarvitse hoitaa stadionin äänentoistoa kitaravahvistimilla. Riittää että on hyvä soundi vähän pienemmälläkin volyymillä. Sama pätee myös kitaroihin. Zenderin ja Fibsonin customshopmallit ovat laadullisesti täysin kilpailukykyisiä vuosikertalaitteisiin verrattuna. Puut on valittu varmasti paljon tarkemmin kuin kivikauden soittimissa.
Siinäpä vähän vilosofiaa.

[Tubeman]

Sanoisinpa että Hellhoundi vai kynän kädestäni!  🙂  Silloin joskus nuo ekat vahvarit oli raakoja työkaluja,kaikkine puutteineen.Tuskinpa
veikkaan väärin jos arvailen ekojen “englantilaisten merkkilaitteiden” perustuvan esim Mullardin ja Brimarin esimerkkikytkentöihin.

Ja mitä komponentteihin tulee,em.vahvareista lienee löytynyt paikallisia komponentteja myös,varsinkin STC:n muutamat elkotyypit taatusti
aikaan sai legendaarista soundia vanhemmiten. ;D

[harryk]

:DEipä unohdeta Voxin AC-30, joka ei muistaakseni perustunut mihinkään Zender-maailmaan ja on mielestäni omassa sarjassaan myös yksi klassikoita. Marsun plexit olivat myös oma juttunsa joka kuuluu tähän sarjaan. Otan tässä vielä esiin yhden jutun, jonka pitäisi mielestäni saada enemmän arvostusta putkivahvareiden suunnittelusaralla, eli AX84-foorumin ja sen maineikkaat propellipäät. Tein viimeisimpänä putkiprojektinani foorumilaisten suunnitteleman Melissan (Oma tuotenimi sille on Bluetone Melissa), jonka suunnittelufilosofia on ihan jotain muuta kuin on tullut vastaan aiemmin. Aloitin projektin aika sokkona tietämättä mihin päädytään, mutta lopputulos oli parempi kuin uskoin. tämä pelin suunnittelussa on monia asioita ja innovaatioita, joita ei ole tullut edes mieleen omassa pohdinnassa. Kannattaa seurata näiden veijareiden kehittelytyön tuloksia aktiivisti. Ehkä joku niistä päätyy aikanaan putkivahvareiden klassikojen joukkoon. 

[Nimetön]

Tuskinpa veikkaan väärin jos arvailen ekojen “englantilaisten merkkilaitteiden” perustuvan esim Mullardin ja Brimarin esimerkkikytkentöihin.

Siitähän on ainakin internet legendaa liikkunut, että ensimmäiset 7ender koneet olisivat juurikin noihin datojen esimerkkeihin perustuvia. Se mitä itse olen lukenut, ei kyllä oikein tuota tue, koska lähes aina on maininta siitä, että champ (tai champion?) olisi juuri tällainen kone. Mutta kun se ei ole ihan ensimmäinen 7enkku. Ensimmäisiähän olivat kaiketi “woodie” Princeton, deluxe ja professional vuodelta 1946. MUTTA! Jos näissä legendoissa on mitn perää, niin ne “kopiokoneet” voisi olla esimerkiksi K&F (kaufmann&7ender) vahvareita. Leollahan oli se radiohuoltoliike vielä silloin.

Ja mitä tuohon harryk:n vox juttuun tulee, niin itselläni on ollut vähän vaikeuksia sijoittaa sitä mitenkään järkevästi “vahvistin evoluutio” mielikuvaani. Ihan kuin se olisi joku hassu itsenäinen sivuhaara euroopassa. ???

Ettei olisi ihan joutavanpäiväinen postaus, niin laitanpa tähän iloksenne pari (isoa) kuvaa 7enderin vuoden 1960 kataloogista:

Kansikuva
Sisäsivu

[hellhound]

Käsittääkseni Marshallit (ehkä Voxitkin) olivat halvempia korvikkeita Fendereille kun ne oli tehty Englannissa Fenderit taisivat maksaa silloin hunajaa saarella. Niin ja vox ac 30…se istuu kitaravahvistimien joukkoon vähän niinkuin Land Rover Defender sports car centerin pihalle. Jos ei vibrato/tremolohässäkkää ota huomioon, niin tuosta yksinkertaisemmaksihan ei Push-pull periaatteella toimiva vahvistin enää paljon muutu… 

[Nimetön]

Käsittääkseni Marshallit (ehkä Voxitkin) olivat halvempia korvikkeita Fendereille kun ne oli tehty Englannissa Fenderit taisivat maksaa silloin hunajaa saarella.

Niin. Aivan. Ensimmäiset marsut oli lähes 1:1 kopioita fenkuista. Chassis oli käännetty toistepäin, ja pääteputkiksi laitettu helpommin/halvemmalla euroopasta saatava EL34.

Niin ja vox ac 30…se istuu kitaravahvistimien joukkoon vähän niinkuin Land Rover Defender sports car centerin pihalle. Jos ei vibrato/tremolohässäkkää ota huomioon, niin tuosta yksinkertaisemmaksihan ei Push-pull periaatteella toimiva vahvistin enää paljon muutu… 

Autoista en tiedä mitn. Mutta minulle vox on kuitenkin aina ollut vähän eriluontoinen peli kun nämä kaksi muuta. En tiedä miksi. Ehkä siitä on jäänyt kuva jotenkin peribrittiläisenä herrasmiehenä (Beatles, Queen…) kun taas F on selkeä jenkki cowboy, ja M taasen joku “räkärokkari” (The Who, Jimi…). Jos tätä mielikuvaleikkiä jatkaisi, lopettaisitte lukemisen.

Mutta hei, en todellakaan tiedä mistä puhun, tai onko tälle mitään teknistä selitystä. Luotan täysin mielikuviini. Oon vähä tämmönen. 🙁

[Hallen]

Terve,
Groove Tubesin Pitmanin kirjassa oli tälläinen kaikkien aikojen top ten

1958 Fender tweed champ
1959 Fender tweed bassman 4*10″
1962 Gibson stereo 79rvt
1964 Blackface twin reverb
1965 blackface deluxe reverb
1965 Vox AC 30 top boost
1965 Marshall JTM45 ja Park50
Marshall super lead 100
1973 Hiwatt custom 100
1978 Ampeg SVT(Basso peli(pääsi listoille hienostuneisuutensa puolesta))

[jusmu]

Jep jep. Aika kattava lista alkaa oleen. Tulipa mieleen yks tietyllä tavalla pervo lisäys, nimittäin Rolandin JC-120 Jazz Chorus. Ainakin Rober Fripp ja muut progeilijat taisivat diggailla tuota.

[hellhound]

Totta! Myös useat bluesmiehet käyttivät jazzchorusta. Lonnie Mack esimerkiksi käytti 80-luvulla Magnatonen ohessa.

[Julkaisija]

Artikkelit