Muutama sekalainen kysymys putkivahvistimen kytkennöistä

[anttit]

Moi

Mulla olisi muutama sekalainen kysymys putkivahvistimen kytkennöistä. Kaikista vastauksista kiitos jo etukäteen!

1. Muistan kuulleeni että jos haluaisi oikein hurinattoman vahvistimen, niin putkien hehkuissa voisi käyttää tasavirtaa. Miten paljon tämä sitten oikeasti merkitsee? En ainakaan näytä löytävän kitaravahvistimia joissa näin olisi toimittu. Hifi puolella se lienee yleisempää?

2. Jos vahvistimessa on takaisinkytkentä, onko siitä haittaa vahvistimelle jos sen irroittaa? Ainakin Uraltonen ohjeissa on mainittu että takaisinkytkennässä pitäisi olla joku resistanssi, mitä siitä seuraa jos resistanssia ei ole?

3. Eräs putkivahvistimien suunnittelija mainitsi minulle että hän käyttää standby-kytkimen sijaan sellaista lämpövastusta, jonka vastusarvo laskee suhteessa siihen miten kuumana se käy. Muistaakseni ideana oli se, että kun kytkee virrat päälle, vastus on kylmä ja resistanssi suuri ja virta vähäinen. Sitten pikkuhiljaa vastus lämpenee sen sisällä kuumenevan virran ansiosta, resistanssi pienenee ja virta kasvaa. Näin kylmiltä kytkettynä putkille ei koskaan mene paljon virtaa, ja kytkentä tapahtuu ikäänkuin pehmeästi. Onko tämä hyvä tapa toteuttaa laitteen päällemeno?

4. Mikä on helpoin ja paras tapa toteuttaa stand-by kytkentä? Käsittääkseni sen voi toteuttaa kahdella kytkimellä, joista toinen on ns. master verkkokytkin, joka kytkee hehkuvirrat heti kun se kytketään, ja josta lähtee yhteys toiselle kytkimelle joka kytkee päävirrat putkille päälle ja pois. Toimisiko sellainen ratkaisu, että olisi 3-asentoinen kytkin, jossa ylimpänä olisi off, keskellä standby, ja alimpana täydet jännitteet? Minkälaisen kytkimen tähän tarvitsisi?

5. Netissä löysin vahvistimen, josta kerrottiin, että siinä on virtakytkin, 3pdt, joka toimii niin, että kun vahvistinta pitää 10 sekuntia standby asennossa ennen virtojen katkaisua, tyhjenevät virtalähteen suodatinkondensaattorit. Miten kytkitä on tehty jotta se toimisi näin? Käsittääkseni tämä tarkoittaa, että aina kun laite on standby asennossa tarpeeksi kauan, konkat tyhjenevät. Onko tästä säännöllisestä tyhjentymisestä haittaa? Miten saisin sellaisen kytkennän, että olisi oma kytkin vahvistimessa, josta saisi suodatinkondensaattorit tyhjenemään tarvittaessa?

Kiitos vastauksista!

T: antti

[Nimetön]

1. Muistan kuulleeni että jos haluaisi oikein hurinattoman vahvistimen, niin putkien hehkuissa voisi käyttää tasavirtaa. Miten paljon tämä sitten oikeasti merkitsee? En ainakaan näytä löytävän kitaravahvistimia joissa näin olisi toimittu. Hifi puolella se lienee yleisempää?

Joo, hihipuolella yleisempää. Kitarakoneissa ei oikeastaan ole väliä. Hyvä maadoitustapa on esimerkiksi huomattavasti tärkeämpi asia.

2. Jos vahvistimessa on takaisinkytkentä, onko siitä haittaa vahvistimelle jos sen irroittaa? Ainakin Uraltonen ohjeissa on mainittu että takaisinkytkennässä pitäisi olla joku resistanssi, mitä siitä seuraa jos resistanssia ei ole?

Kyllähän sen voi nypätä pois. En ole uraltonen (uutta) kytkistä nähnyt, joten en tiedä siitä. Vastakysymys on “mitä haluat saavuttaa takaisinkytkennän poistamisella?”

3. Eräs putkivahvistimien suunnittelija mainitsi minulle että hän käyttää standby-kytkimen sijaan sellaista lämpövastusta, jonka vastusarvo laskee suhteessa siihen miten kuumana se käy. Muistaakseni ideana oli se, että kun kytkee virrat päälle, vastus on kylmä ja resistanssi suuri ja virta vähäinen. Sitten pikkuhiljaa vastus lämpenee sen sisällä kuumenevan virran ansiosta, resistanssi pienenee ja virta kasvaa. Näin kylmiltä kytkettynä putkille ei koskaan mene paljon virtaa, ja kytkentä tapahtuu ikäänkuin pehmeästi. Onko tämä hyvä tapa toteuttaa laitteen päällemeno?

On varmasti ihan hyvä, mutta vain yksi monista hyvistä.

4. Mikä on helpoin ja paras tapa toteuttaa stand-by kytkentä? Käsittääkseni sen voi toteuttaa kahdella kytkimellä, joista toinen on ns. master verkkokytkin, joka kytkee hehkuvirrat heti kun se kytketään, ja josta lähtee yhteys toiselle kytkimelle joka kytkee päävirrat putkille päälle ja pois. Toimisiko sellainen ratkaisu, että olisi 3-asentoinen kytkin, jossa ylimpänä olisi off, keskellä standby, ja alimpana täydet jännitteet? Minkälaisen kytkimen tähän tarvitsisi?

Orange vahvistimissa on jokin tuommoinen kolmi-asentoinen kytkin. En ole päässyt tutkimaan sen tarkemmin, mutta sieltä suunnasta saattaisi löytyä vinkkiä miten tuommoisen voi toteuttaa. Toimii hyvin siinä missä kaksi erillistäkin.

5. Netissä löysin vahvistimen, josta kerrottiin, että siinä on virtakytkin, 3pdt, joka toimii niin, että kun vahvistinta pitää 10 sekuntia standby asennossa ennen virtojen katkaisua, tyhjenevät virtalähteen suodatinkondensaattorit. Miten kytkitä on tehty jotta se toimisi näin? Käsittääkseni tämä tarkoittaa, että aina kun laite on standby asennossa tarpeeksi kauan, konkat tyhjenevät. Onko tästä säännöllisestä tyhjentymisestä haittaa? Miten saisin sellaisen kytkennän, että olisi oma kytkin vahvistimessa, josta saisi suodatinkondensaattorit tyhjenemään tarvittaessa?

Ööh… Siinä on varmaan bleeder vastus vaan yhdessä noista kolmesta kytkimestä. Konkat tyhjenevät ja latautuvat jatkuvasti hyvin hyvin nopealla tahdilla kun vahvistinta käytetään. Mitä haittaa niiden tyhjenemisestä olisi? Ei mitään. Niiden jopa pitää tyhjentyä kun laitteesta katkaistaan virta. Mutta jos et rassaa vahvistintasi, niin et tarvitse mitään suotokonkkien purkamiskytkimiä. Rakentamishommissa sitten tuommoinen bleedervastus B+ ja maan välillä on kätevä olla. Tosin sekään ei tarvitse mitään erillistä kytkintä.

[brown note]

Tuo standby kytkin on vähän niin ja näin että tekeekö sillä yleensäkään yhtään mitään(*moni*satawattisissa ehdoton putkien iän kannalta, muuten melko turha). Kytkimen iän kannalta screen/suoja hilojen madoittaminen parempi vaihtoehto.

Hehkujen ajaminen tasajännitteellä on melko turhaa. Leiskan ja suodatuksen sekä maadoituksien merkitys varmasti monisatakertainen. Tasahehkuilla hurina varmaan pienee mutta sitä tuskin kuulee(edes todella hi-gain koneissa!). Hehkujen kelluttaminen, ts. maan sijaan referenssi hyvin suodatetussa dc jännitteessä, on parempi vaihtoehto ja suojaa myös läpilyönniltä hehkun kanssa.

Stand by kytkin pitäisi pitää pois päältä varmaan minuutteja jotta sillä olisi jotain merkitystä perus vahvareissa. Mikäli nyt kuitenkin pelkää katodin kulumista, niin pitää muistaa että putkien käyttöiäksi yleensä on merkattu tuhansia tunteja joten jos siitä otetaan kymmeniä tunteja pois, niin sillä ei nyt niin hirveästi ole merkitystä, etenkään kun Ulostulomuutajat eivät yleensä ole suunniteltu mitenkään täydellisiksi. Itseasiassa anodi käämien resistanssien heitto on kymmeniä prosentteja korkealuokkaisissakin muuntajissa joten putket kuluvat eri tahtiin, mikä tekee tuon mahdollisen katodin kulumisen merkityksettömäksi. Yleisesti ottaen putket vaihdetaan kauan ennen kuin niiden käyttöikä on “täysi” ja mikä siellä hajoaa johtuu yleensä mekaanisesta rasituksesta tai lämmön rasitteesta ei virran kuluttamista osista.

[anttit]

Tuossa Uraltone Jr vahvistimessa on heti tasasuuntaajaputken jälkeen kondensaattori C12 22u ja rinnalla vastus R19 220K jotka johtavat maahan, hoitaako tämä vastus saman asian kuin bleeder vastus eli konkat pääsevät tyhjentymään tämän kautta, vai onko tällä joku muu tehtävä?

[palani]

Tuossa Uraltone Jr vahvistimessa on heti tasasuuntaajaputken jälkeen kondensaattori C12 22u ja rinnalla vastus R19 220K jotka johtavat maahan, hoitaako tämä vastus saman asian kuin bleeder vastus eli konkat pääsevät tyhjentymään tämän kautta, vai onko tällä joku muu tehtävä?

Tuo on juuri bleeder vastus. Vastus myös parantaa virtalähteen suodadusta jonkin verran.

[anttit]

Hyvä tietää. Eli konkat siis tyhjentyvät ajan mittaan itsestään? Miten kauan siinä mahtaa kestää että konkat ovat tyhjentyneet? Kestääkö siinä kauankin, tunteja/päiviä?

[Nimetön]

Hyvä tietää. Eli konkat siis tyhjentyvät ajan mittaan itsestään? Miten kauan siinä mahtaa kestää että konkat ovat tyhjentyneet? Kestääkö siinä kauankin, tunteja/päiviä?

Maksimissaan minuutteja. Yleensä sekunteja.

[Sissi A3]

Jos vahvistimessa on takaisinkytkentä, onko siitä haittaa vahvistimelle jos sen irroittaa? Ainakin Uraltonen ohjeissa on mainittu että takaisinkytkennässä pitäisi olla joku resistanssi, mitä siitä seuraa jos resistanssia ei ole?

Riippuu mitä haitalla (tai hyödyllä tarkoitetaan) tarkoitetaan. Toimiakseen vahvistin ei vastakytkentää tarvitse. Vastakytkennällä voidaan vaikuttaa vahvistimen taajuusvasteeseen parantavasti, pienentää säröä ja alentaa vähvistimen lähtöimpedanssia (ts. pienentää taajuuden mukaan muuttuvan kaiutinimpedanssin aiheuttamaa taajuusvasteen muokkautumista). Haittana taas on dynaamisten säröjen kasvu.

Hehkujen ajaminen tasajännitteellä on melko turhaa. Leiskan ja suodatuksen sekä maadoituksien merkitys varmasti monisatakertainen. Tasahehkuilla hurina varmaan pienee mutta sitä tuskin kuulee(edes todella hi-gain koneissa!).quote]

Herkissä etuasteissa kuten RIAA-korjaimissa DC-hehku on paikallaan sen lisäksi, että layoutin, suodatuksen ja maadoituksen on oltava kunnossa. RIAA-korjaimen herkkyys 50 Hz:llä on tapauksesta riippuen n. 25 – 250 mikrovolttia. Tällöin jo putkikapasitansseista johtuva signaali-häiriösuhde jää varsin vaatimattomaksi ac-hehkulla. Häiriösuhde riippuu paljon putkityypistä. Audiokäyttöön tarkoitetut putket toimivat tässä mielessä yleensä parhaiten. Sen sijaan audiokäyttöön sovelletut muuhun tarkoitukseen tehdyt putket ovat etuasteissa ongelmallisia ac-hehkulla.

Hehkujen kelluttaminen, ts. maan sijaan referenssi hyvin suodatetussa dc jännitteessä, on parempi vaihtoehto ja suojaa myös läpilyönniltä hehkun kanssa.

Tähän hehkujen kelluttamisen ideaan törmää aika-ajoin. Selvän faktan saaminen idean toimivuudesta on vaikeaa. En ole löytänyt mistään numeerista dataa (tai teoreettista tarkastelua) menetelmän eduista, sitäkin enemmän mutu ja vami (vaimon mielipide) perustaisia tuloksia.

[Niskanen]

Tähän hehkujen kelluttamisen ideaan törmää aika-ajoin. Selvän faktan saaminen idean toimivuudesta on vaikeaa. En ole löytänyt mistään numeerista dataa (tai teoreettista tarkastelua) menetelmän eduista, sitäkin enemmän mutu ja vami (vaimon mielipide) perustaisia tuloksia.

Katodiin tapahtuvan läpilyönnin ehkäiseminen on tietty kaikille selvä juttu, mutta itsekin olen hiukan skeptinen tuosta hurinaa ehkäisevästä vaikutuksesta. En muista nyt varmaksi, että oliko O'Connor vai kuka joka perusteli asiaa siten, että hehkujen DC-potentiaaliin nähden negatiivinen katodi hylkisi hehkulangasta irtoavia elektroneja, eikä hurinaa näin pääsisi syntymään. ??? Olen itse parissa vahvistimessa kokeillut kelluttamista ja kyllähän niistä aika hiljaisia tuli. Tasan yhtä hyvään tulokseen olen kuitenkin päässyt maadoittamalla hehkut joko 100 ohmin vastuksilla tai kytkemällä hehkukäämin välioton maahan.

Kellutetuissa hehkuissa jouduin suodattamaan aika rankalla kädellä sen referenssipisteen. Jännitteenjakaja referenssipisteelle oli virtalähteen CLCRCRCRC-ketjun viimeisenä suodattimena ja konkkanakin oli vielä 100 uF elko. Pienemmällä elkolla kuului aluksi häiritsevää sirinää, mutta se loppui kokonaan kun vaihdoin elkon isompaan.

Viimeisimmissä projekteissa ei ole ollut läpilyönti vaaraa ja olenkin siksi käyttänyt suosiolla pommin varmaa hehkujen maadoitusta.

[brown note]

Tähän hehkujen kelluttamisen ideaan törmää aika-ajoin. Selvän faktan saaminen idean toimivuudesta on vaikeaa. En ole löytänyt mistään numeerista dataa (tai teoreettista tarkastelua) menetelmän eduista, sitäkin enemmän mutu ja vami (vaimon mielipide) perustaisia tuloksia.

Olen itse juurikin tällä mutu(vaimon puuttuessa) perusteella liikkeellä. Olen kyllä kerran ihan kokeillut dc ja kellutus vaihtoehtoa samaan koneeseen, ja molemmat tuottivat havaittavasti hiljaisemman lopputuloksen kuin maadoitetut hehkut. Kyseessä oli siis kitarakone jossa 4 vahvistusastetta peräkkäin. Kolmella vahvistusasteella eroa en vielä ainakaan kuullut, tosin kyllä se varmaan skoopissa näkyisi. Oma mielipide tästä on, että elektronipilvi on pienempi, eli juurikin se hylkimisreaktio, ja etenkin se että kun jännitteen vaihtelu on esim 80 voltista 86 volttiin niin se “näyttää” pienemmältä elektrostaattisesti(ero vain 9%) ja aiheuttaa siitä johtuen pienemmän hurinasignaalin eri osien välillä.

Mikäli jostain löytyy jotain numeroa aiheesta niin olisi todella kiva vilkaista!

[Julkaisija]

Artikkelit