Millainen push-pull tällä muuntajalla?

Home Foorumit Vahvistinrakentelu ja muu tee-se-itse Putkivahvistimet Millainen push-pull tällä muuntajalla?

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 36)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #69474
    F-Jag
    Osallistuja

    Jos purkaisin single ended 5 wattiseni niin jäisi uusiokäyttöön Hammond 369EX verkkomuuntaja

    http://www.uraltone.com/elektroniikan-komponentit/muuntajat-ja-kuristimet/verkkomuuntajat/hammond-300-sarjan-muuntajat/hammond-369ex-verkkomuuntaja.html

    45VA Toisio:190-0-190 (75mA), 50V, 6,3V CT / 2,5A

    Jos tekisin pienen push-pull hiekkalaatikon kokeiluja varten, niin mitä tuollaisella saisi tehdyksi. SE:ssä on kaksi 12AX7:aa ja EL84. Kahdella etusella saisi kolme vahvistusastetta ja cathodyne vaiheenkääntäjän. Vaihtoehtoisesti 2 astetta, vaiheenkääntäjä ja jopa biastremolo Princeton Reverbin tapaan. Riittääköhän kaksi astetta, jos niiden välissä tonestack?

    Ja millaisille pääteputkille muuntaja riittää? 5 voltin hehkukäämiä tasuriputkelle ei ole, so what, diodit kehiin ja vastusta linjaan matkimaan tasuriputkea?

    #90125
    artosalo
    Jäsen

    Kyllä tuosta muuntajasta saa kohtuullisen tehokkaan EL84 vuorovaiheisen, varsinkin jos tekee pääteasteen kiinteällä biaksella.
    Tuossa verkkomuuntajassahan on sopivasti biaskäämi.

    Piidiodeilla ja suurella suotokonkalla syntyy tuolla muuntajalla n. 260…265 V käyttöjännite.

    Jos etupää rakentuu esim. ECC83:sta, niin niitten anodivirta on käytännössä merkityksettömän pieni.
    Pääteaste kuluttaa hehkuvirtaa 1,5 A, joten etupäälle jää vielä 1 A. Tämä riittää kolmelle ECC83:lle, joilla jo tekee aika monenlaista.

    Siitä vaan LT Spice hyrräämään.

    #90126
    F-Jag
    Osallistuja

    Kyllä tuosta muuntajasta saa kohtuullisen tehokkaan EL84 vuorovaiheisen, varsinkin jos tekee pääteasteen kiinteällä biaksella.
    Tuossa verkkomuuntajassahan on sopivasti biaskäämi.

    Piidiodeilla ja suurella suotokonkalla syntyy tuolla muuntajalla n. 260…265 V käyttöjännite.

    Jos etupää rakentuu esim. ECC83:sta, niin niitten anodivirta on käytännössä merkityksettömän pieni.
    Pääteaste kuluttaa hehkuvirtaa 1,5 A, joten etupäälle jää vielä 1 A. Tämä riittää kolmelle ECC83:lle, joilla jo tekee aika monenlaista.

    Siitä vaan LT Spice hyrräämään.

    Niin se taitaa olla. Itse asiassa voi käyttää SE-vahvistimesta tosi paljon, tuo muuntaja, chassis, potikat, nupit kytkimet, suotoelkot, kuristin, ja etuään kahden asteen kytkennän komponentteineen ja se on paljon se. Chasiskselle mahtuu mainiosti toinen päätepilli ja yksi etusputkikin jos haluan. SE-päätemuuntaja on laadukas Hammond 125ESE, jota on käytetty muistini mukaan tuolla HiFI-puolen kytkennöissäkin, joten sen luultavasti saa hyvin kaupaksi. Sitä sopivaa vuorovaihepäätemuuntajaa en sitten osaakaan varmaan itse valita, joten neuvoja saa tulla.

    LTSpicellä olen mallinnellut Princeton Reverbin etupäätä, ja huomio kiintyi noissa Fender-koneissa olevaan 3,3M vastuksen ja 10p konkan rinnankytkentään.  Aika kriittinen paikka, ja tuossa jos sattuu konkan arvo olemaan pielessä, niin soundi muuttuu aika oleellisesti. En ole moista kriittistä kohtaa tullut ajatelleeksikaan.

    #90127
    teemumm
    Jäsen

    Kannattaa myös kokeilla PSUD2-simulointisoftaa. Tuo on minusta kätevämpi virtalähteiden simulointiin mitä LTSpice.

    http://www.duncanamps.com/psud2/

    #90128
    F-Jag
    Osallistuja

    Kannattaa myös kokeilla PSUD2-simulointisoftaa. Tuo on minusta kätevämpi virtalähteiden simulointiin mitä LTSpice.

    http://www.duncanamps.com/psud2/

    Kiitos vinkistä 🙂

    Pähkäilen mahdollista ulostulomuuntajaa 2xEL84 päätteelle, ja ilmeisesti sille sopisi luokkaa 6600 – 7000 – 8000 ohmin CT muuntaja? Esim. Hammond 1760E (15W) tai sitten pienempi 1760C (5W)? Verkkopuolellehan siis tulee Hammond 369EX ja päätteelle saa noin 250-260V, ja ilmoitettu mA määrä 71.

    #90129
    artosalo
    Jäsen

    Parempi hankkia tuo 15W versio. Impedanssi saa olla välillä 6k6…8k, kuten sanoitkin.

    #90130
    F-Jag
    Osallistuja

    Parempi hankkia tuo 15W versio. Impedanssi saa olla välillä 6k6…8k, kuten sanoitkin.

    Selvä 🙂
    Piirtelin hiukan alkuun. Tämmöisin aatoksin päätteelle saakka. Kahdella etusputkella mennään.

    http://wgs.fi/images/myamp5.jpg

    #90131
    deville62
    Osallistuja

    Onnistuisko laittaa .asc file osoitteeseen deville_62(ät)hotmail.com? Opettelen tässä LTSpicen käyttöä ja olis kiva tsekkailla tota kytkentää.

    #90132
    F-Jag
    Osallistuja

    Onnistuisko laittaa .asc file osoitteeseen deville_62(ät)hotmail.com? Opettelen tässä LTSpicen käyttöä ja olis kiva tsekkailla tota kytkentää.

    Juu. lähtee hetken päästä. Se nyt vain on sellainen häkkyrä, johon on laitettu osia peräkkäin tippaakaan vilkaisematta putkikäyriä 🙂 Norsu posliinikaupassa -tyyiin. Loppuosan vaiheenkääntäjälle toimivaa tavaraa kyllä. Bassman '59 henkisesti hiukan muunneltuna, katodikonkat ja vastukset suoraan tuosta mun viiswattisesta. Katodiseuraaja perään, sehän toimii aina kuin junan vessa. Sitten tonestack, jota ei  kannata ihmetellä, siinä vastusten arvot on vain mitattu mun viiswattisen stackin säätöjen arvoista, potikat ovat siis oikeasti 250k treble, 250k bass, ja 10k lin middle. Sen perään on tuollainen treble cut -piiri. ja sen perään suoraan princetonista kopsattu cathodyne vaiheenkääntäjä ulostulokonkkineen ja sen perään mallintamista varten se tilapäiskuorma.

    En tiedä osaako päätteen piirrellä, mutta pitää katsella valmiita kytkiksiä. Siis Bassman '59 tyyliin, mutta kun tulee EL84 päätepillit, niin sittenhän siitä tulee Marshall, YÄK 😉 Marsunhan Jim Marshall kopsi suoraan Leon Bassmanista vain pääteputket vaihtaen.

    Laitetaan postiin, kun sain juuri Burgundinpadan uuniin muhimaan 🙂

    EDIT: Ja kytkiksessä virhe. Tonestackin jälkeisen treble cut konkan C7 arvo pitää olla 2.2n ei .022u eli 22n.

    #90133
    F-Jag
    Osallistuja

    Kysymyksiä 2 x EL84 päätteestä.

    Onko suotavaa käyttää hiloilla grid stoppereita? Olen nähnyt kytkentöjä ilman, ja sitten 2,2k – 2,7k vastuksia.

    Entä (kiinteästä) biaspisteestä hiloille menevät vastukset? Olen nähnyt 220k ja 470k. Noillahan säädetään kaiketi vaiheenkääntäjän kuormaa ja pääteputkille menevää signaalia? Suojahilat kaiketiki menevät aina B+1:een, jos päätemuuntajan ensiön CT on se B+, eli suojahiloille alempi jännite? Muuten kai päätteessä ei ole mitään ihmeellistä, jos ei oteta huomioon sitä, että päätemuuntajan ensiön piuhat väärinpäin pääteputkien anodeille kytkettyinä aiheuttavat oskillaation?

    #90134
    artosalo
    Jäsen

    Grid stopperit on aina hyvä olla. Sopiva koko EL84:lle 1k…10k.

    Ohjaushilalta maihin menevän vastuksen maksimikoko määräytyy biastavan perusteella.
    Kiinteällä biaksella (EL84:lle) se on 300k ja autobiaksella 1M. Liian suuri vastus saattaa aiheuttaa putken toimintapisteen ryömimisen joka taas kasvattaa putken lepovirtaa ja kuluttaa putken nopeasti loppuun.

    Suojahilat voi periaatteessa kytkeä kolmella tavalla:

    – kiinteään jännitteeseen “B+1”, jolloin kyseessä on pentodikytkentä
    – päätemuuntajan väliulosottoihin, jolloin kysessä on UL, eli ultra-lineaarikytkentä
    – anodille, jolloin kysessä on triodikytkentä
    Näillä kolmella on suorituskyvyn ja ominaisuuksien suhteen suuret keskinäiset erot.
    Pentodi antaa suurimman tehon. Triodi pienimmän, mutta särö ja lähtöimpedanssi on pieni. UL on näitten väliltä.

    Päätemuuntajan ensiön johtojen kytkentä vaikuttaa vain silloin, kun vahvistimessa on käytetty vastakytkentää, koska väärin päin oleva johdotus kääntää vastakytkennän myötäkytkennäksi, jolloin vahvistin lähtee “soimaan”.

    Olen nähnyt kitaravahvistimien skemoja, joissa vastakytkentää ei ole käytetty. Niissä johtojen napaisuudella ei ole em. vaikutusta.

    #90135
    F-Jag
    Osallistuja

    Grid stopperit on aina hyvä olla. Sopiva koko EL84:lle 1k…10k.

    Ohjaushilalta maihin menevän vastuksen maksimikoko määräytyy biastavan perusteella.
    Kiinteällä biaksella (EL84:lle) se on 300k ja autobiaksella 1M. Liian suuri vastus saattaa aiheuttaa putken toimintapisteen ryömimisen joka taas kasvattaa putken lepovirtaa ja kuluttaa putken nopeasti loppuun.

    Suojahilat voi periaatteessa kytkeä kolmella tavalla:

    – kiinteään jännitteeseen “B+1”, jolloin kyseessä on pentodikytkentä
    – päätemuuntajan väliulosottoihin, jolloin kysessä on UL, eli ultra-lineaarikytkentä
    – anodille, jolloin kysessä on triodikytkentä
    Näillä kolmella on suorituskyvyn ja ominaisuuksien suhteen suuret keskinäiset erot.
    Pentodi antaa suurimman tehon. Triodi pienimmän, mutta särö ja lähtöimpedanssi on pieni. UL on näitten väliltä.

    Päätemuuntajan ensiön johtojen kytkentä vaikuttaa vain silloin, kun vahvistimessa on käytetty vastakytkentää, koska väärin päin oleva johdotus kääntää vastakytkennän myötäkytkennäksi, jolloin vahvistin lähtee “soimaan”.

    Olen nähnyt kitaravahvistimien skemoja, joissa vastakytkentää ei ole käytetty. Niissä johtojen napaisuudella ei ole em. vaikutusta.

    Termi vastakytkentä hämäsi ensiksi suuresti, kunnes tajusin sen tarkoittavan negatiivista takaisinkytkentää (negative feedback), joka on siis paljon tutumpi termi. Sitä on tarkoitus käyttää, jonkin suuruisena, mahdollisesti kytkimellä valiten pari vaihtoehtoa.

    Sitten tuo ohjaushila. Kaikki näkemäni kiinteällä biaksella toteutetut kitaravahvistimien vuorovaihepäätteet on toteutettu niin, että ohjaushilat liitetään yhteen vastuksilla, joiden koko on yleisimmin 220k, ja tähän liitospisteeseen tuodaan biasjännite. Ei siis mennyt jakeluun “Ohjaushilalta maihin menevän vastuksen…”, koska ei tuossa näytä maihin menevän mitään. Tai no joo, itse asiassa biaspiirin kautta maihinkin kyllä…

    Tässä vanhassa Marshall-kytkennässä nuo ohjaushilan vastukset ovat puolestaan 470k

    http://www.drtube.com/schematics/marshall/1917.gif

    Jossain olen nähnyt myös suojahilalla käytettävän vastuksia 470R -1k 2W. Lienevätkö tarpeellisia, jos ne kytketään matalampaan jännitteeseen, kuin muuntajan ensiön keskiulosotto?

    EDIT: Ja tässä on iltalukemista, jos englanti sujuu. Esimerkki omasta vahvistinsuunnittelusta, ongelmista ja kaikista mahdollisista kokeiluista toteutuksessa. Pitkä pinna on kaverilla ainakin ollut 🙂

    http://www.offsetguitars.com/forums/viewtopic.php?f=10&t=53810

    #90136
    artosalo
    Jäsen

    Kyllä ne vastukset hilalta maihin lopulta päätyvät, biaksen säätöpotikan tai -vastusten kautta.
    Tuo linkin Marshall on auto- eli katodibiasoitu ja siksi siinä voi olla suuremmat hilavastukset.

    Suojahilalla sarjavastus ei ole yhtä tärkeä kuin ohjaushilalla, mutta hifi-vahvistimissa, joissa pyritään minimisäröön, sopiva sarjavastus tuottaa pienemmän särön.

    #90137
    F-Jag
    Osallistuja

    Kiitos 🙂

    Kolvailin laittamani kytkiksen mukaiset muutokset tuohon viiswattiseeni, tietenkin ilman vaiheenkääntäjää. Siis kaksi vahvistusastetta, katodiseuraaja, tonestack, treble -cut, ja siitä mastervolumen kautta päätteelle. Meni laakista paikalle, ei ongelmia. Ihan hyvältä kuulostaa, ja menee ekaa volumenuppia kiertäen seiskaan ja siitä yli nätille murolle ainakin humpparikitaralla. Hyvä minä, heh heh.

    #90138
    teemumm
    Jäsen

    – anodille, jolloin kysessä on triodikytkentä

    Suojahilaa ei sitten triodikytkennässä kannata kytkeä suoraan anodille vaan laittaa väliin 100 ohminen vastus. Ilman vastusta putki voi alkaa oskilloimaan.

    Kannattaa muuten katsoa vanhoja pääteputkien datalehtiä jos miettii millaisen päätemuuntajan ne tarvitsevat. Niissä on monesti annettu erilaisia arvoja malliksi:

    http://www.r-type.org/pdfs/el84.pdf

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 36)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.