Mikä päätemuuntajaksi?
Home › Foorumit › Vahvistinrakentelu ja muu tee-se-itse › Putkivahvistimet › Mikä päätemuuntajaksi?
- Tämä aihe on tyhjä.
-
JulkaisijaArtikkelit
-
5.2.2013, 10:53 #69074eriFendJäsen
Nyt olis työn alla vanha japanilainen Royal-nuppi kahdella EL34:lla(fixed bias).
Dioditasasuuntaajalta tulee 500V DC.
Laitteesta puuttuu kokonaan päätemuuntaja.
Mitähän osaisi laittaa paikalleen?
Hammondin 1645 vai joku 1750:sistä…?Riippuu tietysti myös vähän mekaanisista mitoista…
6.2.2013, 06:52 #87964eriFendJäseneikö kukaan osaa auttaa?
Jos suunnittelette omia vahvistimianne, kuinka mitoitatte/valitsette päätemuuntajan?
Lähinnä kaipaan jotain teoriaa, kuinka pääteputkien kytkennästä/arvoista laskettaisin impedanssi, jonka mukaan ulostulomuuntajan voisi valita….6.2.2013, 08:47 #87965moonshineJäsenNo kun kitaravahvistimissa riittää että impedanssi on sinne päin ja pääteputkiakin niihin vaihdellaan soundin muokkaamiseksi mieluiseksi. Siksi päätemuuntajaksi voi valita sellaisen, jota kyseisille putkille suositellaan eikä tarvi laskea mitään. Joskus olen ladannut netistä kirjan “Radio Designer's Handbook” tai jotain sinne päin, jossa oli matemaattinen lähestymistapa suunnitteluun ja se oli aika laaja, mutten muista enää lasketaanko siinä päätemuuntajien optimi-impedansseja. 40-50 -luvuilla kirjoitetut kirjat, joista monet on skannattu pdf:ksi sisältävät yleisesti ottaen parhaat tiedot putkitekniikasta hifi-laitteiden rakentelua ajatellen, vaikka niistä puuttuukin joitain myöhemmin löydettyjä ja laajasti käytettyjä ideoita.
6.2.2013, 08:49 #87966alsuOsallistujaBudjettiluokan ratkaisu.
impedanssi jotain 3.8k tietämillä, sopinee tuolle anodijännitteelle ja kahdelle EL34:lle ihan mainiosti. Se ei nyt niin nöpönuukaa kitaravehkeissä ole.
Melkein enemmän muuntajan valinnassa teettää että sen ilman suurempaa metallintyöstöä saa sopimaan alkuperäsen paikalle. Omavalmisteissa ei tuokaan teetä.
Hammondista laittasin tämän:
6.2.2013, 08:58 #87967moonshineJäsenJa tuli vielä mieleen, että 40 Hz alarajataajuudelle suunniteltu muuntaja siirtää tuplasti tehoa jos pienin taajuus onkin 80 Hz, kuten kitaravahvistimissa yleensä. Hammondit ovat muistaakseni useimmat speksattu 30 Hz taajuudelle, joten ne kestävät hyvin melko alavireisenkin kitaran. Kuitenkin ylimitoittamalla muuntaja soundi muuttuu, joten modernissa vahvistimessa (ja tietysti bassovahvistimissa) voi harkita speksien kokoista muuntajaa. Sellaisen käyttäminen vähentää muuntajan säröä, kun rautaydin ei saturoidu täydelläkään volumella.
6.2.2013, 10:13 #87968artosaloJäsenJos suunnittelette omia vahvistimianne, kuinka mitoitatte/valitsette päätemuuntajan?
Lähinnä kaipaan jotain teoriaa, kuinka pääteputkien kytkennästä/arvoista laskettaisin impedanssi, jonka mukaan ulostulomuuntajan voisi valita….Ei tässä välttämättä tarvita mitään hienoja teorioita.
Sinun kannattaa katsoa EL34:n putkidatoista mitä valmistajat suosittelevat. Heidän experttinsä ovat tutkineet tämän asian meidän harrastajien puolesta jo kymmeniä vuosia sitten, ja nämä tiedot pätevät edelleen.Tässä esimerkiksi Mullardin datat: http://www.mif.pg.gda.pl/homepages/frank/sheets/129/e/EL34.pdf
Kuten niistä näkyy, niin biasointitapa ja käyttöjännite ovat merkittävät tekijät impedanssin määrittelyssä.
Lonkalta voisin heittää, että jos ilmoittamasi 500 V on käyttöjännite on kuormitetuna, niin optimi kuormitusimpedanssi on vähintään 5k.
6.2.2013, 10:35 #87969Sissi A3JäsenNo kun kitaravahvistimissa riittää että impedanssi on sinne päin ja pääteputkiakin niihin vaihdellaan soundin muokkaamiseksi mieluiseksi
Lisäisin tähän vielä lepovirran säätämisen saundin muokkaamiseksi ja silläkin on vaikutusta päätemuuntajan impedanssiin. Mielestäni kitaravahvistimissa ei ole olemassa eksaktia optimi päätemuuntajan impedanssia ellei lähdetä hakemaan yksilöllistä optimisaundia päätemuuntajan, pääteputkien ja ohjaimien muodostamasta kokonaisuudesta (tätä on tuskin kukaan tehnyt). Yksi eksakti impedanssiarvo on kitaravahvistimissakin löydettävissa ja se on ehdon minimi-impedanssi, jota ei saa alittaa. Kunhan tämän yläpuolella pysytään kysymys on enemmänkin saundista. Minimi-impedanssi määräytyy maksimi katodivirran ja anodihäviön perusteella.
HIFI-vahvistimissa tilanne on yleensä toisenlainen haettaessa minimisäröä ja riittävän laajaa taajuusvastetta. Kun olen määritellyt vahvistimelle halutun lähtötehon, haen tätä yleensä suurella jännitteellä ja pienellä virralla. Tämä siksi, että pääteputket toimivat yleensä lineaarisemmin ohjausjännitteen pysyessä pienenä. Samaten ohjainasteen särö pysyy pienenä signaalitasojen ollessa pieniä. Tavoitteena on minimoida säröä distortion cancellation tekniikalla. Tämän jälkeen lasken päätemuuntajan ensiöimpedanssin. Tämän jälkeen lähden minimoimaan päätemuuntajan, pääteputkien ja ohjainasteiden muodostaman kokonaisuuden harmoonista säröä. Pääteputkien lepovirralla haen parittomat harmooniset minimiin. Symmetroimalla ohjainasteen (ja vaiheenkääntäjän) haen minimin parillisille harmoonisille. Distortion cancellation tekniikan optimi toiminnan tarkistan vielä muutamalla eri ohjainasteen virralla. Tämän jälkeen tarkistan tilanteen vielä muutamalla eri päätemuuntajan impedanssilla. Tällä tavoin olen parhaimmillaan päässyt dekadikaupalla pienempiin säröarvoihin verrattuna tavanomaisiin putkivahvistimien säröarvoihin (ja parempiin kuin hyvilläkin transistorivahvistimilla).
Edelläkuvattu tekniikka ei olisi mahdollista ilman simulointia. Vanhoissa radiotekniikan kirjoissa, joissa on esitetty päätemuuntajan ensiöimpedanssin laskeminen, turvaavat vain turvallisen toimintapisteen. Mikäli jotakin muuta haettaisiin, laskut tulisivat liian kompleksisiksi hallittavaksi käsin (ja laskutikulla). Nykyisillä simulointutyökaluilla laskujen kompleksisuus ei ole ongelma ja on mahdollista keskittyä suorituskyvyn hiomiseen. Samoin turvallinen toimintapiste on helppo tarkistaa. Totta tietysti, että tulokset eivät voi olla parempia kuin mallit, mutta myös käsin laskettaessa tarvitaan samaiset mallit. Tänä päivänä on saatavissa hyviä maksuttomia simulaatiotyökaluja.
6.2.2013, 11:22 #87970eriFendJäsenKiitos hyvistä vastauksista.
Kuinkas tämä vaihtoehto;
http://uraltone.com/kauppa/product_info.php?info=p1917_Hammond-1750J–Fender-OT-125A6A-and-022848-.html&XTCsid=tg0nqkp0n7ka3da439dllldvt4Eikös Hammondin 35W muuntaja sovi hyvin n. 50W kitaravahvistimelle? Näin Mikko ainakin tuolla Info-osiossa kirjoittaa.
Se n. 500V tulee dioditasurilta kuormittamattomana.
6.2.2013, 14:54 #87971vasuJäsenKiitos hyvistä vastauksista.
Kuinkas tämä vaihtoehto;
http://uraltone.com/kauppa/product_info.php?info=p1917_Hammond-1750J–Fender-OT-125A6A-and-022848-.html&XTCsid=tg0nqkp0n7ka3da439dllldvt4Eikös Hammondin 35W muuntaja sovi hyvin n. 50W kitaravahvistimelle? Näin Mikko ainakin tuolla Info-osiossa kirjoittaa.
Se n. 500V tulee dioditasurilta kuormittamattomana.
Tarkoittasiko Mikko, HiFi vahvistimen käyttöä kitaravahvistimessa?
Linkin muuntaja on Fender Tremolux vahvistimeen tarkoitettu jonka teho on 35W.
50W kitaravahvistimessa on syytä käyttää vähintään 50W kitaravahvistimeen tarkoitettua päätemuuntajaa tai jos käytetään HiFi vahvistimeen tarkoitettua muuntajaa , niin sen teho voi olla pienempi (vaikkapa 35-40W).6.2.2013, 15:08 #87972artosaloJäsenTässä on hinta-painosuhteeltaan (=laadukas) erittäin hyvä valinta.
http://uraltone.com/kauppa/product_info.php?info=p5758_Indel-TGL40-001-Ulostulomuuntaja–Push-pull-40W–4K-8ohm.html&XTCsid=tg0nqkp0n7ka3da439dllldvt4Indelissä on 180VA:n raudat ja painoa yli 3 kg. Se on selvästi massiivisempi, kuin Inmadoutin 100 Wattinen
Testasin tuollaista ja se toimii yli 100 W:lla ongelmitta.
Ihmettelenkin, että valmistaja on speksannut sen vain 40 W:lle.Jos käyttöjännitteesi on 500 V ilman kuormaa, niin silloin tällainen 4 k muuntaja on aika käypänen.
6.2.2013, 18:36 #87973eriFendJäsenTässä on hinta-painosuhteeltaan (=laadukas) erittäin hyvä valinta.
http://uraltone.com/kauppa/product_info.php?info=p5758_Indel-TGL40-001-Ulostulomuuntaja–Push-pull-40W–4K-8ohm.html&XTCsid=tg0nqkp0n7ka3da439dllldvt4mitkähän on tuon muuntajan mekaaniset mitat?
En löytänyt googlaamallakaan. -
JulkaisijaArtikkelit
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.