Kondensaattoreiden soundi

Home Foorumit Vahvistinrakentelu ja muu tee-se-itse Putkivahvistimet Kondensaattoreiden soundi

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 15 viestiä, 61 - 75 (kaikkiaan 79)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #72558
    Votti
    Osallistuja
    #72559
    harryk
    Jäsen

    :oPutkivahvistinten rakentelussa ei käytetä yleensä mitään liturgiaa eikä “mojo”-soosia 😉 vaan kokemusta, ammattitaitoa, intoa ja hyvälaatuisia osia jos niihin on varaa. Jostain syystä Ladalla ajelu tuntuu vähän erilaiselta kuin Bemarilla, mikä voi kenties johtua siitä, että ne on rakennettu erilailla ja eri laatuisista osista. Onhan Ladallakin tietysti uskollinen kannattajakuntansa ainakin Kummelien kokoontumisajoissa, mutta väitän ja intän edelleenkin, että ihminen joka itse soittaa aktiivisesti esim. kitaraa, on yleensä kiinnostuneempi kuuntelemaan oman saundinsa osatekijöitä kuin ihminen jolle musiikki ja kappale on kokonaisvaltainen tunne-elämys, jossa esim. konkkien saundieroilla ei ole paskankaan väliä. Se onko toisen konkan saundi parempi kuin toisen, on taas täysin makuasia. Tämä threadi kait alkoi siitä onko eri konkkien saundeissa eroja, ei siitä, että olisi väitetty, että joku konkka saundaa toista paremmalta.  ::) ::) ::) t. Harry

    #72560
    Nimetön
    Vieras

    En ole kuullut marinoiduista konkista.
    Mutta poijaat ois tehneet aikoinaan minulle (kun tein ekat Hifin suuntavat pöntöt) suomalaisesta luonnonmateriaalista konkat. Käyttäen muistaakseni jotain rikkaruohon siementä välimateriaaalina yms. Kieltäydyin kohteliaasti. Tosin en kysynyt yrittivätkö kaupata konkkia rakennus-sarjan myyjille  😀

    #72561
    Votti
    Osallistuja

    Aika outoa. Tossa Bluenoten postaamassa linkissä oli dokumentti jossa kerrottiin että nimenomaan “jäykkä” konkka kuullosti yleensä vertailuryhmän mielestä parhaalta eli ilmeisesti värittymättömältä, jos on ollut hifi/high-end kuuntelijoita ja tuohon ei oikein kotikutoinen ruohonsiemen konkka tunnu kuuluvan.

    Kun taas kitara hommissa pikku resonanssi siellä täällä ei haittaa vaan on joskus jopa toivottavaa ja saattaa tuoda osaltaan saundia jota persoonallinen soitto osaa tuoda sopivasti esille ja jota muut sitten epätoivoisesti yrittää kopioida. Ja kun sitten samaan ei päästäkään niin ihmetellään että mikä on ollut se käytetty mikki ja mikä on kajari ja mikä on etuasteen vaiheiden välissä oleva sarjakonkka tyypiltään jne.

    Ja voi se toimia muuallakin. Vähän niinkuin wanha putkiradio joka mullakin tossa pöydällä soi. Noin suhteellisesti aika paska kajari ja varmasti jo aika kuivat konkat ja väsyneet putket yms yms. mutta voi piru että siinä on mukava ääni…

    -V-

    #72562
    Nimetön
    Vieras

    No noissa teidän postaamissa linkeissä oli ihan suuntaa antavat skuuppikuvat.
    Tosin ainoastaan 100hz ja600hz tuossa lineaariudessa.
    Mitenkähän tommoiset vois nähdä koko kuuloalueela skuupattuna!.
    Eli 25-20000hesee tai jotain.
    No sen verran suuntaa antavat että taidankin ettii seuraavaan rojektiin sopivan epälineaariset keramiset konkat. Jotta saa hiukan aaltoa tohon soundiin. Kun tuota vibeekään oo nii tullu viellä skulattua. “hihittelee” (Ps semmonen pärstä tohon aurinkokenno riviin mukaan)
    no.. Hiukan lisättävä että siksiköhän fender yms ovat käyttäneet keramisia konkkia Tremolossaan. Tosin eihän se ole semmonen triangeli kuin Voxissa.Mutu

    #72563
    moonshine
    Jäsen

    No Jonkun pitäisi ainakin mulle kertoa mitä se konkan 6DB:tä lasku per oktaavi tarkoitta siitä konkan imoitetusta UF-arvosta.
    Ymmärrättehän ettei tuokaan pysty mitenkään olemaan yhtä “lineaarinen” eri merkeillä!.

    Jollen nyt ymmärtänyt jotain väärin, niin eihän se konkan arvo muutu mihinkään, vaan kondensaattori on jossain suodinkytkennässä jossa taajuusvaste laskee 6db/oct, koska konkan impedanssi (vrt. resistanssi) on suurempi matalilla taajuuksilla. Konkan arvo faradeina määrää sen, mikä impedanssi sillä on milläkin taajuudella.

    #72564

    Jos äkkiseltään näin kauempaa katsoo tätä hommaa niin tässähän nyt vähän kaksi koulukuntaa tappelee, toiset uskovat siihen että jos mittarilla ei näy eroa niin silloin ei ole eroa ja toiset uskovat että jos korva kuulee (tai aivot käskevät korvat kuulemaan) eron niin silloin on ero olemassa. Voisikos näitä kantoja millään lähentää sillä, että joku tietoviisas luettelisi kaikki kondensaattorista sähköisesti mitattavissa olevat arvot (ajattelin että koko ja väri ei vaikuta soundiin..) ja pohdittais sitten onko esim. lataus- ja purkuajoissa eroa, tuo DC-biaksen vaikutus konkan toimiin ym. Meinaan että jos ihan yleisen kapasitanssin lisäksi konkilla on muitakin ihan mitattavia ominaisuuksia kun nämä peruslaskukaavathan tuppaavat olla (ja fysiikan lait yleensäkin) tuppaavat olla jollekin asialle, jonkun ihmisen tekemiä matemaattisia malleja jotka yksinkertaistavat aihetta enemmän tai vähemmän?

    #72565
    harryk
    Jäsen

    ;)En ole riidanhaastaja enkä halua tapella kenenkään kanssa edes konkkien kuulovaikutelma-asioissa. Jokainen saa tulla omalla uskollaan autuaaksi niinkauan kun eletään ns. demokraattisessa valtiossa. Kitaristipuolella on sentään vielä  järki mukana näissä asioissa. On olemassa hifi-miehiä, jotka väittävät kuulevansa eron äänessä kun esim. kaiutinpiuha käännetään ympäri :o. Tässä on kyse kuitenkin marginaalisista asioista ja onneksi mm. U-kaupasta saa vielä erilaisia leluja kuten konkkia joilla me sedät voidaan leikkiä ja päteä. Jos asuttaisiin esim. Kuubassa, tämä asia ei olisi mikään ongelma mikäli paikallisen U-kaupan valikoimissa on tasan yhtä laatua konkkia kuten kunnon reaalisosialismiin kuuluu. ;). Harry 

    #72566
    niko
    Jäsen

    en ole kokonaan tätä “thrediä” jaksanut lukea, että ehkä tämäkin aspeksti oli jo esillä….
    mutta jos konkkien ominaisuuksilla ja soundieroilla oikeen pilkkuja ruvetaan ***simaan, niin eikö silläkin sitten ole “suuri” merkitys, että minkälainen kytkentä on ympärillä? ympärillä oleva aina epälineaarinen kytkentä voi korostaa konkan hyviä/huonoja puolia tai joku konkan “huonompi” ominaisuus voi kompensoida ympärillä olevan kytkennän ominaisuutta.
    tarkoitan sitä, että jos hakee sitä täydellistä niin aina se on haettava uudestaa kun kytkentä ja layoutti vaihtuu.
    ja loppujen lopuksi ihminen ei ikinä voi tyytyä mihinkään niin sitä täydellistäkään konkkaa ei tule ikinä löytymään :'(

    #72567
    Sissi A3
    Jäsen

    Jos äkkiseltään näin kauempaa katsoo tätä hommaa niin tässähän nyt vähän kaksi koulukuntaa tappelee, toiset uskovat siihen että jos mittarilla ei näy eroa niin silloin ei ole eroa ja toiset uskovat että jos korva kuulee (tai aivot käskevät korvat kuulemaan) eron niin silloin on ero olemassa.

    Jouduin aikoinaan tutkimuksieni kautta pohdiskelemaan äänenlaatua. Kahdessa eri laulukilpailussa, Timo mustakallio ja Lappeenranta, panin naissolistit paremmuusjärjestykseen. Järjestykseni osoittautui myös tuomariston valinnaksi. Ongelma oli vain siinä, että panin solistit järjestykseen ulkonäön perusteella. Pohdintojani on osoitteessa

    http://www.hovirinta.fi/audio/%E4%E4nenlaatu/%E4%E4nenlaatu.htm

    Kondensaattoreissa on mitattaviakin eroja. En ole enää kymmeniin vuosiin käyttänyt keraamisia kondensaattoreita signaalitiellä, sillä niillä on pietsosähköisiä ominaisuuksia. Paitsi kapasitanssia, kondensaattoreissa on induktanssia, resistanssia ja häviöitä. Voisi olettaa, että kondensaattoreissa vaikuttavat voimat voisivat aiheuttaa muodonmuutoksia. Riippunee kondensaattorin rakenteesta. Äänitaajuusaluella kondensaattorit ovat pääasiassa kapasitansseja enkä pysty erottamaan niitä äänenlaadun perusteella toisistaan (paitsi keraamiset kondensaattorit). Tilanne saattaisi muuttua, jos kondensaattorit olisivat nätisti esillä.

    #72568
    harryk
    Jäsen

    :)Joku fiksu sanoi joskus jossain, että kaikki on miltä se näyttää. Se saattaa olla kyseessä myös tässä asiassa. Toisaalta taas jos katsoo pelkkää uloasua, voisin laittaa somasti oransseja Orange Dropseja, Malloryn k:n keltaisia ja sitten vielä Sozon Blue Molded sinisiä konkkia sekaisin omiin peleihini, jotta ne näyttäisivät hienoilta. siihen sekaan vielä nättejä sinisiä Spraquen elkoja ja pari F+T:tä lisäämään katu-uskottavuutta. Harmi vaan, ettei potikoita saa eri väreissä. Olisi aika hauskaa laittaa esim. sinisiä Alphan potikoita omiin Bluetone-vahvareihini. Toinen vaihtari olisi se, että kaikki komponentit olisivat täysin värittömiä ja kun ne vielä valaisi mustaan muovimössöön omien modien ja kytkentöjen varjelemiseksi, olisi maailma täydellinen. t. Harry

    #72569
    Sissi A3
    Jäsen

    Osuit mielestäni nätisti asian ytimeen. Olen ollut ymmärtävinäni, että nämä visuaaliset äänelliset erot ovat aivan yhtä todellisia kuin mitatut erotkin. Toisen herätyksen sain Berliinin kulutuselektroniikkamessuilla. Siellä oli esillä todella hienoja kaiutinjohtoja. En usko, että olisin saanut äänellisiä eroja esille käyttämiini kaiutinjohtoihin sokkotesteissä, mutta ydin ei olekaan siinä. Käyttämäni johdot piilotetaan, mutta ei näitä design-johtoja, päin vastoin ne pidetään esillä. Näin saan samanaikaisesti sekä äänellisiä että visuaalisia elämyksiä.

    #72570
    Nimetön
    Vieras

    No Jonkun pitäisi ainakin mulle kertoa mitä se konkan 6DB:tä lasku per oktaavi tarkoitta siitä konkan imoitetusta UF-arvosta.
    Ymmärrättehän ettei tuokaan pysty mitenkään olemaan yhtä “lineaarinen” eri merkeillä!.

    Jollen nyt ymmärtänyt jotain väärin, niin eihän se konkan arvo muutu mihinkään, vaan kondensaattori on jossain suodinkytkennässä jossa taajuusvaste laskee 6db/oct, koska konkan impedanssi (vrt. resistanssi) on suurempi matalilla taajuuksilla. Konkan arvo faradeina määrää sen, mikä impedanssi sillä on milläkin taajuudella.

    Joo.
    Mulla oli hiukan väärin tuo kysymys.

    #72571
    jsaily
    Jäsen

    Pitäsköhän meidän Harryn kanssa tehdä pieni tieteellinen koe aiheen tiimoilta. Työmaalla on käytettävissä tarkka LCR-mittari joka kertoo tarvittavat tiedot konkkien eroista. Harryllä voisi olla sopivia laadukkaampia testiobjekteja joita mitata? Minulla on verrokeiksi kiinalaisia konkkia. Laitetaan vielä 'VTT:n testaama' leima konkkien päälle 😉

    #72572
    Votti
    Osallistuja

    Hyvä idea, ja semmoinen taajuussweeppi että se kattaa kitaran normaalin äänialueen ja muutaman harmoonisen. Olettaen että kysessä oleva LCR-mittari osaa tehdä taajuussweepin. Tosin voihan sinne manuaalisestikin naputella sopivat taajuusalueet mutta menee vähän työlääksi.

    -V-

Esillä 15 viestiä, 61 - 75 (kaikkiaan 79)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.