Kondensaattoreiden soundi

Home Foorumit Vahvistinrakentelu ja muu tee-se-itse Putkivahvistimet Kondensaattoreiden soundi

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 15 viestiä, 16 - 30 (kaikkiaan 79)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #72513
    Tubeman
    Jäsen

    Joku tekniikkaa paremmin tunteva jollain foorumilla sanoi, että liian tiivis layout voi aiheuttaa eri komponenttien välille ei-toivottua kapasitanssia, jolla on vaikutus piirin taajuusvasteeseen ja sitäkautta saundiin. Samassa yhteydessä sanottiin, että on parempi tehdä virtalähteen suodatus usemmasta pienestä rinnakkaisesta elkosta kuin yhdestä isosta. Tällöin vahvari kuulemma saundaa paremmalta ja isommalta jne. 😉 Harry

    Pitää olla todella tiivis layout että parasiittista kapasitanssia aiheutuisi koteloitujen komponenttien välille 😉 Ehkä ennemmin liian väljässä tulee induktanssia pitkistä piuhoista! Tietysti matalaat taajuudet kytkeytyvät virtaloopeista induktiivisesti kuten esim. muuntajien säteilemät kentät.

    Tuo rinnakkaisten kapasitanssien käyttö pienentää virtalähteen lähtöresistanssia eli ESR:ää. Virtalähde vastaa näin paremmin äkillisiin virtatransientteihin. Sijoittelisin suurimmat konkat lähelle virtalähdettä ja pienemmät arvot lähelle kuormapisteitä eli putkia jolloin toimivat parhaiten.  Tietysti joskus halutaan virtalähteen olevan “huono” eli jännitteen vaihtelevan kuorman mukana joka kuuluu myös soundissa… Tämä onkin sitten eri tiedettä.

    Tämä layout suunnittelu on mielenkiintoinen aihe,itse en rakentele vahvistimia mutta seuraan mitä vesselit aikaan saa omissa pajoissaan.
    Monissa kuvissa on näkynyt todella näyttäviä toteutuksia,aivan kuin layoutin olisi tehnyt kaupunkisuunnitteluvirasto.Kaunista mutta onko funktionalismi kävellyt toimivuuden ylitse? Itse olen pääasiallisesti radiopuolen jamppa,ja näissä tehdastekoisissa vanhoissa laitteissa on p2p-kytkennöillä tehty kokonaisuus jossa risteilee eritaajuisia signaaleja ja mukana on vielä kytkinhässäkkä aluevalintakytkimineen,sekä oskillaattori
    säteilemässä omia taajuuksiaan.Chassisten kytkennät on monikerroksisia ,komponentit ristelee toistensa yli ja ali jopa 4:ssä kerroksessa.
    Ihmeellisintä on se ettei näissä ole kuitenkaan häiriöitä.Olisiko layoutin suunnittelussa vahvaripuolella katseltava vanhojen sarjatuotantoradioiden suuntaan?

    #72514
    harryk
    Jäsen

    😉 Vanhojen radioiden eri asteiden vahvistustasot saattavat olla vähän eri hehtaarilla kuin ns. nykypäivän high gain-koneet, joissa voi olla jopa 4-5 aktiivista triodiastetta peräkkäin kylläkin yleensä jollain jännitteenjaolla kesytettynä. Olen tutkinut vanhojen Fenderien sisuksia ja aina ihmetellyt miten tuollainen p-to-p-kone voi olla niin hiljainen sillä piuha- / maadoitustopologialla mikä niissä on yleensä. Oma kokemus on vielä se, että mitä useampi etuastekanava laitetaan samaan koneeseen, lisääntyvät ongelmat ja haasteet todella paljon. Mm. virtalähde pitää suunnitella ihan erilailla kuin perinteisessä yksikanavavahvistimessa. Lyödään samaa lootaan vielä 50-100 W putkipääteaste ja sen haasteet niin suossa ollaan ja ollaan oltukin mm. Crossroad-projektin kanssa  :'( . Harry 

    #72515
    Nimetön
    Vieras

    Moi.
    Tosta ESR arvosta tai mitä se lienekkin.
    Uskon noihin konkka eroihin.
    Esim J-Fet 201sten kanssa pedaleja tehdessäni kokeilin huvikseni eri konkkia. Myös isokokoisia putkikoneisiin tarkoitettuja konkkia.
    Ja esim yhtä keltaista(ei Mallory) kokeillessani pedali ei antanut enää niin paljon ulos singnaalia ja sustaini huonontui!.
    Tosin konkkani ja vastukseni on yleensä Vintage/purkukamaa.

    #72516
    F-Jag
    Osallistuja

    Itse olen pääasiallisesti radiopuolen jamppa,ja näissä tehdastekoisissa vanhoissa laitteissa on p2p-kytkennöillä tehty kokonaisuus jossa risteilee eritaajuisia signaaleja ja mukana on vielä kytkinhässäkkä aluevalintakytkimineen,sekä oskillaattori säteilemässä omia taajuuksiaan.Chassisten kytkennät on monikerroksisia ,komponentit ristelee toistensa yli ja ali jopa 4:ssä kerroksessa. Ihmeellisintä on se ettei näissä ole kuitenkaan häiriöitä.Olisiko layoutin suunnittelussa vahvaripuolella katseltava vanhojen sarjatuotantoradioiden suuntaan?

    Hyvä pointti Tubeman, mutta en haluaisi kenenkään joutuvan korjaamaan kitaravahvistinta, joka näyttää chassiksen alapuolelta samalta kuin mun Salora Riviera 100  ;D Täytyy vain ihmetellä, että se risukasa on joskus voinut toimia mitenkään  😉 , ja toimii siinä nytkin vahvistinpuoli. Offtopikkina: laita yksityisviestiä, jos sulla olis mahdollista laittaa sen ULA pelittämään. Putkethan siihen on vaihdettu. Itse en sitä halua pilata lopullisesti.

    #72517
    Tubeman
    Jäsen

    Itse olen pääasiallisesti radiopuolen jamppa,ja näissä tehdastekoisissa vanhoissa laitteissa on p2p-kytkennöillä tehty kokonaisuus jossa risteilee eritaajuisia signaaleja ja mukana on vielä kytkinhässäkkä aluevalintakytkimineen,sekä oskillaattori säteilemässä omia taajuuksiaan.Chassisten kytkennät on monikerroksisia ,komponentit ristelee toistensa yli ja ali jopa 4:ssä kerroksessa. Ihmeellisintä on se ettei näissä ole kuitenkaan häiriöitä.Olisiko layoutin suunnittelussa vahvaripuolella katseltava vanhojen sarjatuotantoradioiden suuntaan?

    Hyvä pointti Tubeman, mutta en haluaisi kenenkään joutuvan korjaamaan kitaravahvistinta, joka näyttää chassiksen alapuolelta samalta kuin mun Salora Riviera 100  ;D Täytyy vain ihmetellä, että se risukasa on joskus voinut toimia mitenkään  😉 , ja toimii siinä nytkin vahvistinpuoli. Offtopikkina: laita yksityisviestiä, jos sulla olis mahdollista laittaa sen ULA pelittämään. Putkethan siihen on vaihdettu. Itse en sitä halua pilata lopullisesti.

    Minäpä olen päässyt korjaamaan radiota ihan pari viikkoa sitten jossa oli stereopääte ( 4 X ECL82) + viritin + levysoitin ,,ja matala koppainen kotelo,suurin haaste oli saada asteikkolamput paikalleen  😀 . Laitteen langoituskaavio osasijoitteluineen saattaisi saada heikkohermoisen viiltelemään itseään..

    #72518
    jsaily
    Jäsen

    Eiköhän ne ollut naisia jotka nämä radiot kasasivat Salossa? Sehän on melkein kuin puikoilla kutomista ja virkkaamista kun vähän mielikuvitusta käyttää 🙂 Kun ei ole tarkoitus hirmuisia vahvistuksia aikaansaada niin kriittisiä osia on melko vähän. Viritin voipi olla kriittisin osa, kuvittelisin.

    #72519
    F-Jag
    Osallistuja

    Eiköhän ne ollut naisia jotka nämä radiot kasasivat Salossa?


    Juu, oli niitä parisen tuhatta silloin kun oli kesätöissä siellä  😉

    Mutta kondensaattoreihin mennäksemme kysyn samalla perusvarmoista poweripuolelle, ja millaisia varmuusvaroja on niissä käytetty? 630 V vaan sovinnolla heti? Noista orange Dropseista: ei tuo SR ainkaan kuulosta pahalta, mutta ehkä se kuulostais siltä Malloryillä ihan yhtä hyvin. Onks noi dropsit olleet jotenkin enempikin vakioina 60-70-lukujen fenkuissa?

    #72520
    Nimetön
    Vieras

    Onks noi dropsit olleet jotenkin enempikin vakioina 60-70-lukujen fenkuissa?

    Ei.

    #72521
    harryk
    Jäsen

    ::) Yhdessä Mojotonen/TAD:n Tweed Twin-kitissä oli 400V vaiheenkääntäjän erotuskonkka hajonnut jo muutaman päivän käytön jälkeen. Se vuoti DC:tä suoraan pääteputken hilalle, jossa pitäisi olla -35-50 V bias-jännitteenä. Hyvä, ettei koko pääteaste ollut hajonnut. Laitan itse erotuskonkiksi aina riittävän jännitteenkeston omaavat konkat esim. 450-630 V. En käytä itse Orange Dropseja missään lähinnä niiden suuren fyysisen koon takia ja siksi, että ne ovat mielestäni vähän liian kirkkaan ja ohuen kuuloisia  ::) . Sozolta saa nykyään jenkeistä ns. Molded Blue konkkia joiden sanotaan vastaavan alkuperäisiä tweed-aikakauden fenkun konkkia. Olen aikeissa tilata niitä yhden satsin lähiaikoina testimielessä. Ne ovat hintatasoltaan lähelä Uraltonen myymiä Mojotonen Vitamin-t-öljykonkkia joista itsellä on hyviä kokemuksia varsinkin Clean-kanavissa  t. Harry

    #72522
    Tubeman
    Jäsen

    Eiköhän ne ollut naisia jotka nämä radiot kasasivat Salossa? Sehän on melkein kuin puikoilla kutomista ja virkkaamista kun vähän mielikuvitusta käyttää 🙂 Kun ei ole tarkoitus hirmuisia vahvistuksia aikaansaada niin kriittisiä osia on melko vähän. Viritin voipi olla kriittisin osa, kuvittelisin.

    Radioissa ongelmana on johdotukset, Ula taajuuksilla jo 3 cm johto on ongelma..

    #72523
    BlueNote
    Jäsen

    Eiköhän ne ollut naisia jotka nämä radiot kasasivat Salossa? Sehän on melkein kuin puikoilla kutomista ja virkkaamista kun vähän mielikuvitusta käyttää 🙂 Kun ei ole tarkoitus hirmuisia vahvistuksia aikaansaada niin kriittisiä osia on melko vähän. Viritin voipi olla kriittisin osa, kuvittelisin.

    Oon kuullu samaa myös fenderin mikeistä eli joskus 40-vuotta sitten ne käämittiin käsin ja aikamoiset erot eri vintage mikkien väleillä varmaan johtuu just tästä “inhimillisestä tekijästä”. Oon myös nähny valokuvia fenderin tehtaalta, jossa naiset ja miehet sikinsokin kokoaa vahvistimia. Eihä noi mitään rakettitiedettä oo sinänsä kun on vaan selkeet ohjeet miten tehdä ne.

    #72524
    BlueNote
    Jäsen

    Tsekatkaas seuraava linkki:

    http://greygum.net/sbench/sbench102/caps.html

    En taida käyttää keraamisia konkkia signaalitiellä enää koskaan…

    #72525
    Tubeman
    Jäsen

    Tsekatkaas seuraava linkki:

    http://greygum.net/sbench/sbench102/caps.html

    En taida käyttää keraamisia konkkia signaalitiellä enää koskaan…

    Puuttumatta tuon artikkelin tieteellisyyteen mitenkään,huomasitte varmaan että kuvissa oli low-voltage ja high-voltage konkista eri kuvat,jos laittaa konkan liian lujille voi varmaan noin käydä.

    Kuka uskaltaa myöntää kuulevansa soundissa onko konkan kippura kiharalla vai ei?  ;D

    #72526
    Tubeman
    Jäsen

    Eiköhän ne ollut naisia jotka nämä radiot kasasivat Salossa? Sehän on melkein kuin puikoilla kutomista ja virkkaamista kun vähän mielikuvitusta käyttää 🙂 Kun ei ole tarkoitus hirmuisia vahvistuksia aikaansaada niin kriittisiä osia on melko vähän. Viritin voipi olla kriittisin osa, kuvittelisin.

    Oon kuullu samaa myös fenderin mikeistä eli joskus 40-vuotta sitten ne käämittiin käsin ja aikamoiset erot eri vintage mikkien väleillä varmaan johtuu just tästä “inhimillisestä tekijästä”. Oon myös nähny valokuvia fenderin tehtaalta, jossa naiset ja miehet sikinsokin kokoaa vahvistimia. Eihä noi mitään rakettitiedettä oo sinänsä kun on vaan selkeet ohjeet miten tehdä ne.

    Joskus olen miettinyt radioiden osalta onko esim viikonpäivällö ollut merkitystä laadun suhteen,silloin kun lauantainakin käytiin duunissa,saattoi
    monilla ajatus harhailla jo muualla kuin duunissa,,työpäivähän oli lyhyeni kuin muulloin viikolla.Eli lauantai ja maanantai kappaleita saattoi palautua tuotantolinjalta loppusäätö ja testausvaiheessa korjauspöydälle enemmän.

    #72527
    harryk
    Jäsen

    😉 En uskalla väittää onko konkka kippura tai kiharalla, mutta uskon, että moni itse kitaraa soittava ja saundeista kiinnostunut kuulee eri konkkien saundierot. Keraamiset konkat saundaavat satavarmasti erilaiselta kuin esim. paper-in-oil-konkat signaalitiellä. Ihmisen korva on siitä mystien elin, että sitä pitää harjoituttaa kuulemaan tiettyjä asioita. Joskus nuorena kun en vielä itse soittanut mitään instrumenttia, en kuullut esim. biisin bassolinjoja ollenkaan vaikka yritin. Silloin pelkkä musiikki ja biisi tuntuivat niin tärkeiltä, että jonkun bassokuvion seuraaminen ei vaan kiinnostanut. Joku tavis joka on musiikin suurkuuntelija keskittyy oletettavasti musiikkiin kun taas me soittajapojat olemme harjaantuneet kuulemaan esim. mikä vahvistin jossain biisissä kyseessä. Johtaako tuollainen seuraaminen ja detaljien nypläys yhtään mihinkään on taas ihan eri juttu. t. Harry

Esillä 15 viestiä, 16 - 30 (kaikkiaan 79)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.