Kondensaattoreiden soundi

Home Foorumit Vahvistinrakentelu ja muu tee-se-itse Putkivahvistimet Kondensaattoreiden soundi

  • Tämä aihe on tyhjä.
Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 79)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #67095
    BlueNote
    Jäsen

    Mallory 150s konkkien sanotaan kuulostavan hieman tummemmilta ja keskiäänivoittoisilta kuin kirkkaammat Orange Drops 715p kondensaattorit jne. Olisi kiinnostavaa nähdä jotain mittausdataa, jossa vertailtaisiin erilaisten kytkentäkondensaattoreiden vaikutusta esim säröytymiseen tms.

    Maximin nettisivuilla on ihan valaiseva application note aiheesta (http://www.maxim-ic.com/appnotes.cfm/an_pk/3171). Siinä mitattiin erilaisten kondensaattoreiden vaikutusta säröytymiseen mutta silloin kun kondensaattorin yli ei ole DC-biasta. Mitenkähän tilanne muuttuu kun putkivahvistimien tapauksessa kondensaattorin yli saattaa olla satojen volttien DC-bias + AC-signaali?

    Mua kiinnostas tietää muiden kokemuksista. Kuulitteko eron kun vaihdoitte kytkentäkondensaattorin (aika monesti 22nF) toisen valmistajan kondensaattoriin? Tai ylipäänsä missä tilanteessa kuulitte (tai luulitte kuulevanne  🙂 ) eron?

    #72499
    Tubeman
    Jäsen

    Heittämäsi kysymys on mielenkiintoinen ja jakaa porukkaa melkovarmasti niihin jotka erottaa soundista putki,ja konkka merkit,
    itse en kuule eroja näissä mainituissa komponenteissa oli ne sitten minkä brändin hyvänsä.

    Mittaus olis yksi keino todentaa mitä jää signaalista pois tai tulee lisää,ehkä joku innostuu testaamaan eri kombinaatioita?

    Mietin sitäkin jos esim polkon toleranssit on niin laveta että sen nimellis kapasitanssi heittaa rajusti ilmoitetusta,saattaa se joissain
    kytkennöissä aiheuttaa jotain poikkeamia.

    #72500
    harryk
    Jäsen

    ::)Tämä on varmaan yksi niitä ikuisuusasioita joista väitellään kunnes viimeinenkin putkivahvari on maailmasta kadonnut. Olen käyttänyt omissa Bluetone-vahvistimissani sekä Malloryn 150 sarjaa, Orange Dropseja ja Mojotonen Vitamin-T-öyljykonkkia sekä harvoin jotain Xiconin tavaraa. Tällä hetkellä käyän eniten Malloryn 150 sarjaa crunch-/lead-osastoon ja Vitamin-T-konkat clean-osastoon jos joku haluaa niin. Muussa tapauksessa Malloryita joka paikkaan. Tuolla jollain ulkomaanpalstalla joku kyseli juuri ESR-arvon vaikutuksista konkan saundiin. Ei ainakaan vielä tullut selvää vastausta siihenkään asiaan. Tilasin kerran jenkeistä Sozon konkat Plexi Lead-projektiini, mutta en saanut mitään ylimääräisiä viboja niistä siinä koneessa. Nykyään käyttötapaan vaikuttaa aika paljon se minkä kokoisia konkat fyysísesti ovat. Siksi Orange Dropsit ovat pudonneet pois samoin kuin Spraguen elkot, jotka ovat kaksi-kolme kertaa isompia kuin esim. hyväksi havaitut F+T:n elkot.

    Jos haluaisi absoluuttisen tuloksen konkkien äänellisistä eroista, pitäisi rakentaa kaksi täysin identtistä vahvistinta ja laittaa eri konkat kumpaankin. Ongelma on se, ettei kahta täysin identtistä vehjettä pysty varmaan tekemään, jolloin aina jää spekuloitavaa siitä mistä ne saundierot oikein syntyivät. ;)Harry

    #72501
    BlueNote
    Jäsen

    Olen käyttänyt omissa Bluetone-vahvistimissani sekä Malloryn 150 sarjaa, Orange Dropseja ja Mojotonen Vitamin-T-öyljykonkkia sekä harvoin jotain Xiconin tavaraa. Tällä hetkellä käyän eniten Malloryn 150 sarjaa crunch-/lead-osastoon ja Vitamin-T-konkat clean-osastoon jos joku haluaa niin.

    Ootko huomannu mitään selkeää soundieroa näitten konkkien välillä?

    Ainiin! Joku kertoi mulle tutkimuksesta, jossa tutkittiin vahvistimen ulkokuoren värin vaikutusta vahvarin soundiin ja lopputulos oli se, että käyttäjätestien perusteella keltainen kuulosti kaikista paskimmalta 🙂

    Vois kuvitella, että tuolla ESR-arvolla on eniten merkitystä käyttöjännitteen suodatuksessa, koska sehän kasvaa taajuuden pienentyessä samoin kun itse konkan reaktanssi. Tätä kautta se vois vaikuttaa matalien taajuuksien toistoon mutta enpä mene sanomaan varmaksi kun ei oo kokemusta.

    #72502
    harryk
    Jäsen

    Tuon soundieron todentaminen on todella vaikeaa ellei ole kahta täysin muutoin identtistä vahvistinta. Malloryt ovat juuri niitä “kusenkeltaisia”, joten niiden on pakko olla sitten huonoja ;), mutta hyvin ne ovat toimineet noissa omissa peleissäni. ESR-juttu liittyi jotenkin konkan käyttäytymiseen matalien taajuksien säröosastolla. Joku tekee tuosta ESR-asiasta varmaan vielä väitöskirjan jossain vaiheessa. Uskon, että hyvän vahvistimen voi rakentaa monenlaisista osista kun tietää mitä tekee. Legendaarinen Ken Fischer oli kuulemma varsinainen pizzakokki kun rakensi Trainwreck-vahvistimiaan. Hemmo otti kaapista ne osat mitä sattui löytymään ja teki kuulemma aina loistavia pelejä. En sitten tiedä mitä ne osat siellä kaapissa olivat. Harry 

    #72503
    toyopet
    Jäsen

    Ainiin! Joku kertoi mulle tutkimuksesta, jossa tutkittiin vahvistimen ulkokuoren värin vaikutusta vahvarin soundiin ja lopputulos oli se, että käyttäjätestien perusteella keltainen kuulosti kaikista paskimmalta 🙂

    Tähän täytyy todeta nyt sen verran, vaikka ohi aiheen menee pahasti, että ulkonäöllä on merkitystä soittimen sointiin.
    Sinälläänhän se ei vaikuta teknisesti mutta jonkunlainen psykologinen vaikutus sillä vaan on. Nyt vedän esimerkin omasta elämästä ja kauaksi kitaraputkivahvistimista.
    Minähän olen lähes koko ikäni soittanut haitaria ja sellaisen huomion olen tehnyt, että valkoisella haitarilla tulee erilainen ääni ja lataus siihen soittoon kuin mustalla. Omat haitarit ovat molemmat mustia. 
    ;D
    En tiedä miten ne sieltä vahvistimen sisältä sitten ne erot paljastuu, harvassa vehkeessä niitä näkee mutta kyllä siinä visuaalisessa puolessa kuitenkin jotain on.

    #72504
    F-Jag
    Osallistuja

    Mallory 150s konkkien sanotaan kuulostavan hieman tummemmilta ja keskiäänivoittoisilta kuin kirkkaammat Orange Drops 715p kondensaattorit jne.

    Itselleni lähinnä tulee mieleen, että valmistustoleranssi saattaa olla yhdellä valmistajalla ilmoitetun ylärajoilla toisen alarajoilla. Tästä kahdesta erilaisesta hajontaparvesta, vaikkakin lähellä toisiaan, saattaa päästä yllä esitetyn kaltaisiin päätelmiin. Tuokin selviäisi tieteellisesti  8) jos olisi vaikka tuhatkunta konkkaa kummaltakin samalla kapasitanssi- ja jännitemerkinnällä ja tarkat mittalaitteet. Itse en usko joulupukkiin  😛

    #72505
    juzi
    Jäsen

    Oma kokemus Mallory vs. Orange Drop kitaran tone-konkkana oli seuraavanlainen. Stratossa Fralinin VH-setti, 50's wiring, master-vola ja -tone sekä blender. Laitoin toneen kytkimen, jolla sain vaihdettua konkkaa lennosta. Esim. 0.22uF Orange Dropin ja .047uF välillä en kuullut mitään eroa tonen ollessa “täysillä”. Foorumeilla jotkut väittävät kuulevansa eroja. Toki eroja oli sitten tonea kiinni rullatessa. En sitten tiiä voiko tästä mitään päätellä vahvistin-puolelle…

    #72506
    BlueNote
    Jäsen

    Itselleni lähinnä tulee mieleen, että valmistustoleranssi saattaa olla yhdellä valmistajalla ilmoitetun ylärajoilla toisen alarajoilla. Tästä kahdesta erilaisesta hajontaparvesta, vaikkakin lähellä toisiaan, saattaa päästä yllä esitetyn kaltaisiin päätelmiin. Tuokin selviäisi tieteellisesti  8) jos olisi vaikka tuhatkunta konkkaa kummaltakin samalla kapasitanssi- ja jännitemerkinnällä ja tarkat mittalaitteet. Itse en usko joulupukkiin  😛

    Toi vois olla yks selitys. Vilkuilin joskus tossa joidenkin konkkien datalehtiä ja siellä oli käppyröitä, joissa oli näytetty kapasitanssin muutos ja dissipation factor (josta päästään ESRään) DC-biaksen funktiona ja niillä konkilla suurilla DC-jännitteen arvoilla kapasitanssi ja dissipation factor rupes muuttuu aika romahduksen maisesti. Voiskohan olla, että mallory 150s:llä ja orange dropseilla on erilainen käyttäytyminen suurilla DC-biaksen arvoilla jolloin alkuperäsesti samansuuruset konkat oliskin erisuuruiset sitten käytännössä oikeassa kytkennässä.. who knows? Ku ois kunnon labravälineet nii näitähän vois testata aika helpostikin mutta veikkaan, että erot ois nii pieniä, että oiskohan ne ees mitattavissa.

    #72507
    Nimetön
    Vieras

    Oma kokemus Mallory vs. Orange Drop kitaran tone-konkkana oli seuraavanlainen. Stratossa Fralinin VH-setti, 50's wiring, master-vola ja -tone sekä blender. Laitoin toneen kytkimen, jolla sain vaihdettua konkkaa lennosta. Esim. 0.22uF Orange Dropin ja .047uF välillä en kuullut mitään eroa tonen ollessa “täysillä”. Foorumeilla jotkut väittävät kuulevansa eroja. Toki eroja oli sitten tonea kiinni rullatessa. En sitten tiiä voiko tästä mitään päätellä vahvistin-puolelle…

    No kyllä tästä ainakin senverran voi päätellä, että eri arvoiset konkat todellakin soundaa erilaiselta!

    Mutta mitä itse aiheeseen tulee, niin minä olen pyrkinyt käyttämään aksiaalisia konkkia. Orange dropit on ihan kivoja, mutta ne on niin pirun isoja (fyysisesti) ettei niitä oikein tahdo saada järkevästi ja tukevasti paikoilleen. Eli mallory, vitaminT ja sozo konkkia olen käyttänyt. Tähän mennessä tweed vahvistimissa sozon blue molded on ollut ehdottomasti paras. Matchless vahvistimia olen tehnyt sitten mallory:llä. Nuo vitaminT konkat on kyllä myös mainioita “vintage henkisissä” (vihaan tuota sanaparia) vahvistimissa. Viinitermit ja korkinhaistelun saa suorittaa joku muu, mutta suosittelen kyllä kokeilemaan mahdollisimman monia erilaisia.

    #72508
    ceesami
    Jäsen

    Ainakin fyysistesti isommat osat, kuten Orange Dropit pakottavat käyttämään väljempää leiskaa, ja leiskallahan on iso merkitys soundiin

    #72509
    harryk
    Jäsen

    Ainakin fyysistesti isommat osat, kuten Orange Dropit pakottavat käyttämään väljempää leiskaa, ja leiskallahan on iso merkitys soundiin

    Vahvarin leiskalla ja osien sijoittelulla on toisaan merkitystä. Olen opetellut sitä taas kantapään kautta omassa Crossroad-projektissani. Avasin yhden Marshallin 6100-nupin putkien vaihtamisen takia ja ihmettelin sitä roinamäärää mitä tarvitaan muka hyvän kitarasaundin aikaansaamiseen. Tuohon kun lisätään vielä uusin pintaliitostekniikka, voidaan sanoa, että komponentit ovat todella kuin sillit suolassa. Siitäkö sitten johtuu, etten innostunut tuon nupin saundeista alkuunkaan. ::)Harry

    #72510
    Nimetön
    Vieras

    Ainakin fyysistesti isommat osat, kuten Orange Dropit pakottavat käyttämään väljempää leiskaa, ja leiskallahan on iso merkitys soundiin

    Jos erilaiset toimintahäiriöt (oskilointi jne.) jätetään pois, miten väljempi tai tiiviimpi layout muuttaa soundia?

    #72511
    harryk
    Jäsen

    Ainakin fyysistesti isommat osat, kuten Orange Dropit pakottavat käyttämään väljempää leiskaa, ja leiskallahan on iso merkitys soundiin

    Jos erilaiset toimintahäiriöt (oskilointi jne.) jätetään pois, miten väljempi tai tiiviimpi layout muuttaa soundia?

    Joku tekniikkaa paremmin tunteva jollain foorumilla sanoi, että liian tiivis layout voi aiheuttaa eri komponenttien välille ei-toivottua kapasitanssia, jolla on vaikutus piirin taajuusvasteeseen ja sitäkautta saundiin. Samassa yhteydessä sanottiin, että on parempi tehdä virtalähteen suodatus usemmasta pienestä rinnakkaisesta elkosta kuin yhdestä isosta. Tällöin vahvari kuulemma saundaa paremmalta ja isommalta jne. 😉 Harry

    #72512
    jsaily
    Jäsen

    Joku tekniikkaa paremmin tunteva jollain foorumilla sanoi, että liian tiivis layout voi aiheuttaa eri komponenttien välille ei-toivottua kapasitanssia, jolla on vaikutus piirin taajuusvasteeseen ja sitäkautta saundiin. Samassa yhteydessä sanottiin, että on parempi tehdä virtalähteen suodatus usemmasta pienestä rinnakkaisesta elkosta kuin yhdestä isosta. Tällöin vahvari kuulemma saundaa paremmalta ja isommalta jne. 😉 Harry

    Pitää olla todella tiivis layout että parasiittista kapasitanssia aiheutuisi koteloitujen komponenttien välille 😉 Ehkä ennemmin liian väljässä tulee induktanssia pitkistä piuhoista! Tietysti matalaat taajuudet kytkeytyvät virtaloopeista induktiivisesti kuten esim. muuntajien säteilemät kentät.

    Tuo rinnakkaisten kapasitanssien käyttö pienentää virtalähteen lähtöresistanssia eli ESR:ää. Virtalähde vastaa näin paremmin äkillisiin virtatransientteihin. Sijoittelisin suurimmat konkat lähelle virtalähdettä ja pienemmät arvot lähelle kuormapisteitä eli putkia jolloin toimivat parhaiten.  Tietysti joskus halutaan virtalähteen olevan “huono” eli jännitteen vaihtelevan kuorman mukana joka kuuluu myös soundissa… Tämä onkin sitten eri tiedettä.

Esillä 15 viestiä, 1 - 15 (kaikkiaan 79)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.