Kaiuttimien korjaus

[hellhound]

Howdyhow!

Vanhojen vahvistimien kanssa tulee monesti ongelmia kaiutinpuolella kun paperikartioiset elementit tulevat tiensä päähän neljäkymmentävuotta kestäneen väärinkäytön tuloksena. Vahvistinrakennuslinkkejä on netti pullollaan, mutta kaiuttimien korjaaminen tuntuu olevan enemmän tai vähemmän salatiedettä, josta kukaan ei halua puhua. Omistan neljä kappaletta Celestionin harmaita alnicokaiuttimia, (yksi pari vuodelta 66 ja toinen 67) joista toisen parin korjautin nelisen vuotta sitten suomessa jonkinlaisen gurun maineeseen nousseella kaiutinkorjaajalla. Homma hoitui Kitarapajan kautta ja työnjälki oli hyvä, kartiot tosin eivät olleet Celestionin valmistamat. Ongelma tuli eteen siinä, että soundi oli totaalisen paska. Omistin tuohon aikaan vain nämä kaksi Bulldoggia eikä minulla ollut remontin jälkeen kunnon vertauskohtaa, enkä toisaalta ollut siinä vaiheessa edes tarpeeksi perillä näistä asioista reklamoidakseni asiasta. Kaiuttimista hävisi herkkyys, ja soundista tuli tosi tunkkainen. Noin vuosi sitten hankin Voxin kaapin jonka mukana tuli kaksi kaiutinta lisää jotka vaihdoin kolmekymppiseen korjattujen tilalle. Soundi palasi entiselleen, mutta toinen alkoi pian rutista omiaan soiton sekaan. Lisäksi kaiuttimen kartio oli kokenut kovia; siinä oli reikä ja reunavahvikkeet alkoivat olla entiset. Ei auttanut muu kuin tilata Englannista uudet alkuperäiset Celestionin kartiot. Hintaa kahdelle kartiolle tuli rahteineen noin 120 euroa. Rahti oli kallis, koska kartiot oli pakattu niitä huomattavasti isompaan pahvilaatikkoon vaurioiden minimoimiseksi. Päätin ottaa härkää sarvista ja vaihtaa kartion itse ihan kokeilumielessä. Hiukan pahalta tuntui työntää mattoveitsi pahvista läpi mutta kyllä se siitä… 😉 Homma on varsin yksinkertainen, eikä vaadi huolellisuuden lisäksi mitään erikoistaitoja tai laitteita. Kun otin kartion irti rungosta, selvisi rutinan syy; kaksi kierrosta käämilankaa oli pudonnut kelalta. Puhdistin magneettiraon, hioin vanhat liimat pois ja liimasin uuden kartion paikalleen, annoin kuivua viikon verran ja kaiutin toimii taas. Soundi ei ole yhtä vihainen kuin vanhassa, mutta soundimaailma on kuitenkin oikeanlainen ja herkkyyskin on melko lähellä oikeaa. Vanha kartio on huomattavasti löysempi kuin tuore, ja tästä johtunee elementin räyhäkkäämpi soundi(kartiosärö). Pitänee jossain välissä nauhoittaa uutta ja vanhaa rinnan ja vertailla soundimaailmoja keskenään. Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen tällä hetkellä, ja oli hauskaa huomata miten yksinkertainen operaatio kartion vaihto todellisuudessa on. Homma tietysti muuttuu hankalammaksi, jos magneetti on ottanut itseensä tai magneettiraossa on paljon irtonaista tavaraa. Toinen kartio odottaa vielä hyllyllä uutta runkoa. Ajattelin laittaa sen toiseen uudelleenkalvotetuista kaiuttimista. Voisin kuvitella että aika moni 40+v. vintagevahvistimen omistaja painiskelee saman ongelman kanssa.
Edit: Kun kartion leikkaa nätisti irti, saa siitä erittäin hienon kesähatun joka päässä voi mennä hellettä viettämään vaikkapa kitarakauppaan 😛

PetteriT

[kjt63]

Onhan noita kajareita pikaliimalla korjattu ja halpoja purettu ihan tutkimusmielessä. Muutaman olen korjannut ihan T-kaupasta löytyvillä komponenteilla.
http://www.thomann.de/fi/korjaussarjat.html
Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole, rohkeasti vaan vapisevin käsin härkää sarvista.

[delusion]

Oisko kellään tietoa, mistä sais noita pelkkiä pölykuppeja kaiuttimiin? Olis pari vanhaa celestionia, joista on kupit hävinny.

[Julkaisija]

Artikkelit