Isoja mutta pieniä keloja

[ceesami]

Duncanin Tone Stack Calculatorissa on yhtenä kytkentänä tuo Steve Benchin kytkentä. Siinä on käytetty aika hirmuisia, jopa 20H keloja. Saakohan tuollaisia mistään, ja voiko niitä edes tehdä mitenkään järkevään kokoon. Äkkipäissäni laskeskelin, että rautasydämelläkin pitäisi kierroksia olla tuhansia. En ole tekemässä tuollaista tonestackiä, mutta simuloin tuossa erästä toista kytkentää, joka vaatisi tuon kokoluokan kelan.

[okabass]

Duncanin Tone Stack Calculatorissa on yhtenä kytkentänä tuo Steve Benchin kytkentä. Siinä on käytetty aika hirmuisia, jopa 20H keloja. Saakohan tuollaisia mistään, ja voiko niitä edes tehdä mitenkään järkevään kokoon. Äkkipäissäni laskeskelin, että rautasydämelläkin pitäisi kierroksia olla tuhansia. En ole tekemässä tuollaista tonestackiä, mutta simuloin tuossa erästä toista kytkentää, joka vaatisi tuon kokoluokan kelan.

MOI

Kerran piirsin muuten vain Gibson Night Hawk-kitaran kytkiksen. Siinähän on varitone-tyyppinen (LCR) tone-kykentä. Kela on pieni n. 20mm x 20mm nappula, ja se oli muistaakseni 8 Henryn kela. Eli oikein ohuella langalla -ja kenties toroidina- 20H kela ei välttämättä ole mahdottoman kokoinen. En muista ulkoa, mutta paljonkos kitaramikissä on induktanssia?

[ceesami]

Kerran piirsin muuten vain Gibson Night Hawk-kitaran kytkiksen. Siinähän on varitone-tyyppinen (LCR) tone-kykentä. Kela on pieni n. 20mm x 20mm nappula, ja se oli muistaakseni 8 Henryn kela. Eli oikein ohuella langalla -ja kenties toroidina- 20H kela ei välttämättä ole mahdottoman kokoinen. En muista ulkoa, mutta paljonkos kitaramikissä on induktanssia?

Henryjen luokkaa on mikeissäkin. Mutta paljonkohan tuollainen Gibbonin kela mahtaa kestää jännitettä…?

[okabass]

Kerran piirsin muuten vain Gibson Night Hawk-kitaran kytkiksen. Siinähän on varitone-tyyppinen (LCR) tone-kykentä. Kela on pieni n. 20mm x 20mm nappula, ja se oli muistaakseni 8 Henryn kela. Eli oikein ohuella langalla -ja kenties toroidina- 20H kela ei välttämättä ole mahdottoman kokoinen. En muista ulkoa, mutta paljonkos kitaramikissä on induktanssia?

Henryjen luokkaa on mikeissäkin. Mutta paljonkohan tuollainen Gibbonin kela mahtaa kestää jännitettä…?

MOI

Ei ole jännitekestoisuudesta tietoa. Se riippuu käämilangan eristeestä. Luulisi, että kestäisi paritsadat voltit. Virtaa se ei kestä paljoakaan. Paljonko sen tarvitsisi kestää?  Kelan voi eristää isosta anodijännitteestä luonnollisesti konkalla.

[ceesami]

“Parit sadat voltit” lienee riittävästi, virtaa ei mene juuri nimeksikään. Onko tietoa, mistä noita voisi lähteä etsimään? Itse en muista törmänneeni noin isoihin audiokeloihin missään.

[okabass]

“Parit sadat voltit” lienee riittävästi, virtaa ei mene juuri nimeksikään. Onko tietoa, mistä noita voisi lähteä etsimään? Itse en muista törmänneeni noin isoihin audiokeloihin missään.

MOI

Ei ole muuta tietoa kuin että näistä “suurista” kannattaa aloittaa kelan metsästys: Farnell, Radio Shack, Elfa,jne. Googlettamalla… Tee itse tai teetä jollain kitaramikin tekijällä.

Helpoin tapa on varmaan käyttää kuristinta. Esim. 154E. Luulenpa, että Mr. Bench käytti juuri kuristinta ko. induktanssina.
http://www.hammondmfg.com/153.htm

[ceesami]

Jep, olen jo googlaillut tässä vähäsen. Jossain joku kertoi laskeneensa, että tuon Varitonen kelan pitäisi olla itse asiassa 0.72H.. Tiedä tuosta sitten…
No, yksi mahdollisuus olisi käyttää jotain audiomuuntajaa. Esim. Hammond 125A:n ensiöimpedanssi olisi aika lähelle 15H. Eihän sekään mikään hirmu pienikokoinen kyllä ole.

[okabass]

Jep, olen jo googlaillut tässä vähäsen. Jossain joku kertoi laskeneensa, että tuon Varitonen kelan pitäisi olla itse asiassa 0.72H.. Tiedä tuosta sitten…
No, yksi mahdollisuus olisi käyttää jotain audiomuuntajaa. Esim. Hammond 125A:n ensiöimpedanssi olisi aika lähelle 15H. Eihän sekään mikään hirmu pienikokoinen kyllä ole.

MOI

Netin arvo on väärin. “Guitar Electronics”-kirjan Gibsonin alkuperäisten kytkisten mukaan kelan arvo on 1,5H. Esim.Varitone monaural, 1961. Night Hawkissa oli muistaakseni todella 8H kela. Mutta muistini voi pettää. 😛

Tuolla ison induktanssin käytöllä haetaan varmaan kapeaa korostumaa/vaimentumaa.

Tuolla kaavan tynkää taajuuden laskemiseksi.

http://upload.wikimedia.org/math/7/f/f/7ffe0b2eeab0f357485004e32d1337b9.png

[ceesami]

Jep, kaavat on kyllä tuttuja, ja LTSpice myös 😉 Mulkaisin tuota Varitonen skemaakin, ihan normaali imupiiri näyttäisi olevan. Tietysti yksi mikä vaikuttaa väistämättä induktanssin valintaan, on kytkennän impedanssi, joka on tässä tapauksessa korkeahko.

Pitäisi varmaan lopussakin ruveta rakentamaan se L-mittari, kun aina silloin tällöin olisi tarvetta…

[ceesami]

Skelettu kun löytyi tuollainen softa: http://www.audua.com/
Tuolla voisi mitata kaikki RLC-komponentit 1% tarkkuudella, mutta eihän se pellaa… Kun ei asennu, ainakaan mulle. Kokeilkaa muut, jos uskallatte 🙂

[Julkaisija]

Artikkelit