Hiilivastukset vs metallivastukset.

[tvahala]

Pitkään pidin noiden soundieroja uskomuslääketieteenä, kunnes tämän artikkelin:

http://www.geofex.com/Article_Folders/carbon_comp/carboncomp.htm

rohkaisemana rakensin protoalustalle kaksi erilaista etuastetta, toinen perinteinen kliini kahdella 100k/1.5k/25uF kombolla ja 325 voltin jännitesyötöllä ja toinen highgain kolmella vahvistusvaiheella ja katodiseuraajalla, jännitesyöttö myös 325v.

Tulokset ovat täysin yhteneviä. Lisääntynyt toinen harmoninen hiilivastuksia anodeilla käytettäessä saa kummankin etuasteen kuulostamaan ja tuntumaan soittaessa kuin kukin vahvistusvaihe olisi biasoitu pykälän lämpimämmäksi, kuitenkaan ilman kuumemmalle biakselle tyypillistä “pehmenemistä” ja “muussaantumista”. Kliinin etusen tapauksessa tämä tarkoittaa hyvin erottelevaa ja “imevää”, hyvin miellyttävää sointia. Highgain etusessa tulokset olivat hiukan ristiriitaisempia, erottelu kyllä pysyi hyvänä mutta sointi muuttui hyvin raskaaksi, “panssarivaunumaiseksi”. Eräät soinnut ja nuotit soivat ikäänkuin epävireisesti. Erot soinneissa ovat oikeasti täysin havaittavia ja sitä huomattavampia mitä pienempää vastusta noilla anodeilla uskaltaa käyttää.

Ollapa käytössä laitteistoa jolla saisi säröspektrin, niin olisi todistusaineistoa.
Minusta kyllä tuli uskovainen jo näillä testeillä.

[leka]

Hmm.. Mielenkiintoista.  🙂

Heräsi lisäkysymyksiä:

Sulla oli siis testissä pelkät etuset ilman PI:tä?
Vaihdoitko aina kaikki anodivastukset. et kokeillut särökanavassa eri paikoissa tuota erikseen?
Oliko sulla hiilikalvo- vai hiilimassavastuksia? / 1W / 2W ?
Eli mielestäsi puhtaaseen soundiin oli hyviä vaikutuksia tuolla?

Sähän voisit todistusta viedä niin eteenpäin että syötät vahvistimeen esim. jostain mankasta nauhoitettua kitaraa tai siniaaltoa generaattorista ja nauhoitat tietokoneella nämä samaiset pätkät waveiksi. Tämän jälkeenhän noista näytteistä saisi spektrit kyllä irti esim. wavelab:llä…
Samaisella ohjelmalla voi muuten luoda myös kaikennäköisiä testisignaaleja (esim. siniaalto…)

Kohta pitää tätäkin kokeilla itte.  ;D

t. Leka

[tvahala]

Juu, ihan pelkät etuset ilman PI:tä. Syöte meni transistorivahvistimelle melko alhaisilla tasoilla päätteen vaikutuksen eliminoimiseksi. Vastukset olivat kolmea eri kokoa (2W, 1W ja 1/4W), ja kaikki olivat hiilikalvovastuksia. Kaikki vastukset vaihdoin aina kerralla efektin maksimoimiseksi (kummallekin etuselle kolmesti).

Vaikutus puhtaaseen soundiin on ilman muuta positiivinen, toisen harmonisen tuotto on noin 7%  200Vp-p swingillä ja 0,035%/V jännitekoeffisientillä (artikkelin mukaan), eli vastuksessa syntyy säröä likimain yhtä paljon kuin lineaariselle alueelle biasoidusta triodista ennen klippausta!

Protoalustat palvelee jo muuta tarkoitusta, aivan heti en asiaan pääse palaamaan.

[Tubeman]

Korvakuuloltako pystyy erottamaan monesko harmooninen sointuu illan hämärään?  ???

[tvahala]

No ei ihan ;). Nuo hiilivastukset tuottavat lähes yksinomaan tuota toista harmonista joka noissa “puhtaissa” vahvistimissa runsain määrin annosteltuna korostaa kitaran luonnollisimpia sävyjä. highgain- ja metallivahvistimissa pätevät hiukan toiset lainalaisuudet; tavoitteena on synnyttää kitaran signaalista kanttiaaltoa joka kuitenkin säilyttää jotakin oleellista kitaran olemuksesta.

[Tubeman]

Tuossa R.G Keenin artikkelissa ei ollut oikein mitään vahvistusta niille väittämille,mitä nyt yksi vastusbrosyyri,näin mutu tuntumalla kun on seurannut aiheesta turinointia täällä ja muualla on päällimmäisenä tullut huomioitua että nykyiset harrastajat rakentaa vahvarinsa “liian tiukoilla” toleransseilla.Pääasiallisestihan apinoidaan valtamerkkejä 7ender ja Marshall,valkataan klooneihin sitten komponentit parhaimmasta päästä unohtaen ehkä se tosiasia että alkuperäisten laitteiden komponenttien toleranssit oli luokkaa 10% jopa enemmänkin.Lyönpä vetoa ettei kaksi identtistä saman valmistajan vahvaria antanut mittapenkissä samoja tuloksia.

Mittailin itse muutamia vanhoja komponentteja,yllätys oli että heitot voi olln niinkin paljon kuin oli,esim 100uF elko oli 105uF ,mutta ei se mitään,se oli valmistajan toleransseissa edelleen.  🙂

Liekö kukaan joutessaan on kokeillut nykyisiä paksukalvovastuksia (vai oliko ne ohutkalvo..) ,kotelointi samantyyppinen kuin puolijohteissa,
taitavat olla TO-220 koppaisia.

[Niskanen]

Pääasiallisestihan apinoidaan valtamerkkejä 7ender ja Marshall,valkataan klooneihin sitten komponentit parhaimmasta päästä unohtaen ehkä se tosiasia että alkuperäisten laitteiden komponenttien toleranssit oli luokkaa 10% jopa enemmänkin.Lyönpä vetoa ettei kaksi identtistä saman valmistajan vahvaria antanut mittapenkissä samoja tuloksia.

Mittailin itse muutamia vanhoja komponentteja,yllätys oli että heitot voi olln niinkin paljon kuin oli,esim 100uF elko oli 105uF ,mutta ei se mitään,se oli valmistajan toleransseissa edelleen.  🙂

Totta turiset. Omiin projekteihini olen lätkinyt välillä suotoelkoiksikin ihan huoletta himpun verran isompia kuin alkuperäisissä koneissa, eikä se soundi ole siitä mihinkään huonontunut, hurina vaan pienenee. Oletko mitannut esim. vanhoja pikoalueen konkkia? Minulla ei ole mittalaitteita niihin, mutta kiinnostaisi tietää, että millaiset heitot niissä ovat mahdollisia ja kuinka usein niitä yleensä paukkuu.

Tässä on pöydällä vanha Dynacord S62 nauhakaiku, johon pitäisi tehdä hieman remppaa. Kaikki elkot ajattelin uusia ihan periaatteesta, mutta mahdollisesti muitakin konkkia. Tuppaavat ilmeisesti aika usein vuotamaan näissä vanhoissa romuissa. Kolme äänipäätä on sökönä, joten ne täytyy lähettää Saksaan käämittäväksi. Samalla ne kiillotetaan. Käämitytän kyllä ne pari ehjääkin, sillä mistä tuota tietää koska nekin ruostuvat poikki.

[tvahala]

Subjektiivinen testihän tämä oli, mutta nuo kokeilemani vastukset menivät kaikki 2% ikkunaan ja tuottivat oikeasti täysin erityyppistä sointia, uskokoon ken haluaa taikka kokeilkoon itse.
Ai niin, RDH4:sta löytyy aiheesta vähän sivuilta 188, ja 1345-1347.

[Tubeman]

Joo,vanhoissa pikoalueen konkissa saattaa näillä kapasitanssimittareilla kapasitanssi olla kutakuinkin kohdallaan,vaan vuotavat
kuitenkin kuin seula.Radiopuolella jossa omat harrastuskuviot pääasiallisesti on,löytyy mittalaitesuunnittelua suuri tälläisiin juttuihin,laitankin linkin Itävaltalaisen harrastajan sivulle,siellä mainittua Isotest testeriä on Suomessakin rakennettu,versiota 7 muistaakseni.Mittari on eräänlainen eristysvastusmittari joka generoi tarpeeksi ison jännitten jolloin vuoto ilmenee.Elkoja tuolla ei kannata testata,ne joutuu kaapimaan seiniltä..  😀

http://www.radio-ghe.com/neuetech.htm    jos saksan tunneilla on tullut torkuttua,apu löytyy http://www.babelfish.altavista.com ,itse käännä sillä koko URLin takan olevat sivut,esim venäjä-englanti käännös toimi loistavasti.

PS.Siinä mittarin kytkennässä oleva muuntaja on tavallinen piirilevymallia oleva verkkomuuntaja joka on väärinpäin kytketty.
Sir Elwood mainosti piirilevytuotantoa,näitä piirilevyjä varmaan saisi sitä kautta.Tuota mittaria sai täydellisenä rakennusarjana jokin aika sitten,minäkin nukuin onneni ohi..  ???

[Niskanen]

Subjektiivinen testihän tämä oli, mutta nuo kokeilemani vastukset menivät kaikki 2% ikkunaan ja tuottivat oikeasti täysin erityyppistä sointia, uskokoon ken haluaa taikka kokeilkoon itse.
Ai niin, RDH4:sta löytyy aiheesta vähän sivuilta 188, ja 1345-1347.

Hei, hieno homma kun vaivauduit tekemään testin. Mielellään näitä lueskelee täältä. En epäile, ettetkö olisi eroja kuullut. Epäilen vain, että kuulisinko välttämättä niitä itse. Olen testannut eri vastustyyppejä ainoastaan siten, että olen rakentanut putkikoneita niin hiilimassoilla kuin kalvoillakin, sekä metallikalvoilla. Kaiksi yksilöt ovat kuulostaneet helvetin hyvältä, mutta mikä onkaan sitten vastuksien osuus, en pysty sitä sanomaan sillä laitteetkin ovat poikenneet toisistaan.

Jos intoa piisaa jossain vaiheessa, niin kokeile tosiaan vielä 0,5W hiilimassoilla. Niidenhän pitäisi olla huomattavasti(?) kauempana metallikalvoista kuin hiilikalvojen?

[Nimetön]

Sir Elwood mainosti piirilevytuotantoa,näitä piirilevyjä varmaan saisi sitä kautta.Tuota mittaria sai täydellisenä rakennusarjana jokin aika sitten,minäkin nukuin onneni ohi..  ???

Piirilevyjä saapi juu.

Kattelin tuota osalistaa, ja aika peruskamaahan tuo näyttää olevan. Tuskinpa täällä suomenmaassa rakennussarjalle kuitenkaan ihan kauheasti olisi menekkiä? Eihän se nimittäin iso homma olisi sellaista johonkin minigrip pussiin kerätä. Johonkin muoviseen hammond koteloon tuon kasaisi helpohkosti. 😉

[Niskanen]

Piirilevyjä saapi juu.

Kattelin tuota osalistaa, ja aika peruskamaahan tuo näyttää olevan. Tuskinpa täällä suomenmaassa rakennussarjalle kuitenkaan ihan kauheasti olisi menekkiä? Eihän se nimittäin iso homma olisi sellaista johonkin minigrip pussiin kerätä. 😉

Kasaapa yksi rakennussarja ihan harrastemielessä, jotain siitä voisin vaikka maksaakin niin säästyy itse osien haalimisen vaivalta.;)

[Nimetön]

Kasaapa yksi rakennussarja ihan harrastemielessä, jotain siitä voisin vaikka maksaakin niin säästyy itse osien haalimisen vaivalta.;)

Kaikki muu löytyy vaasan elektroniikkakeskuksesta paitsi nuo 1000V konkat ja AA118 diodi. Ei o palijo haalimista. 🙂

Ilman noita kolmea osaa hinta on vaasasta tilaten näköjään siinä 60e huiskeissa.

[Niskanen]

Sisältääkö tuo hinta tekemäsi piirilevyn?

[Nimetön]

Sisältääkö tuo hinta tekemäsi piirilevyn?

No ei. 😀

Se olis 11e +kulut.

[Julkaisija]

Artikkelit