Hammond 125ESE kierrosmäärät

[Sissi A3]

Nyt pitäisi tietää Hammondin 125ESE muuntajan jonkun käämin kierrosmäärä. Tarkoitus on yrittää sovittaa kyseinen muuntaja 7000 ohmin ensiöimpedanssiin ja lisätä ylimääräinen käämi paikallista vastakytkentää varten. Mekaniikka on valmiina jolloin jonkun muun muuntajan sovitus ei onnisti ilman valtavaa työtä. Muuntajan käämintä lienee yksinkertaisempaa. Muuntajat tulevat tuohon vahvistimeen

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/HIFI_vahvistimet/tehovahvistimet/SE/EBL1_SE_stereo/EBL1_SE_stereovahvistin.htm

[Sissi A3]

Kaivoin 125ESE muuntajan käämit esille ja sieltä tuli pieni yllätys. Toisiossa käämejä on kaksi rinnakkain, joista toinen on ensiön välissä. Uudelleen kytkemällä nämä käämit, ensiöimpedanssiksi saa 7300 ohmia. Tämä on riittävän lähellä haluttua 7000 ohmia. Samoin saa paikallisen vastakytkennän käämin. Kuva käämien järjestelystä löytyy tuolta

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/HIFI_vahvistimet/tehovahvistimet/SE/EBL1_SE_stereo/elektroniikka/Ruska_electronics.htm

toinen kuva ylhäältä. Luvut käämien vierellä ovat suhteellisia kierrosmääriä kun 4 ohmin toision kierrosmääräksi on valittu 1. Näin muokatulla päätemuuntajalla vahvistimen paikallinen vastakytkentä on 14,4 dB ja globaali 12,3. Vahvistimen harmooninen särö on 1 watilla n. 0,14 %. Uusi kysymys, kun Shine vol 3 valmistuu lähipäivinä niin on aikaa miettiä muutaman vuoden vanhaa ja purettua vahvistinta uusiksi. Onko seuraava mekaniikka mahdollista toteuttaa hilaliitännäksi.

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/HIFI_vahvistimet/tehovahvistimet/SE/EBL1_SE_stereo/mekaniikka/Ruska_mekaniikka.htm

alimmainen kuva.  Siinä on pari lisäosaa 3,5 mm:n plugiin niin, että saan vietyä kupariputken läpi johtimen hilaliitäntään putken yläosassa. Liitännän pitäisi olla mekaanisesti riittävän tukeva. Koko välikappale on liittimillä molemmissa päissä. Löytyvät paremmat ideat otetaan mielihyvin vastaan.

[Sancho]

Mikähän tuossa toision käämityksessä on ollut ajatuksena kun noita käämejä on tosiaan kaksi rinnan? myydäänköhän samaa muuntajaa eri kytkennällä eri spekseillä?

Noista hilaliittimistä, niin vaihtamalla nuo jakit 1/4 ” jakeiksi saa varmaan lisää tukevuutta rakenteeseen. Monesti nuo pienemmät jakit ovat aika huteria. Tuo putken päällä oleva kontakti on ilmeisesti vain kitkalla/puristuksella? Jos tekisi tuosta mustasta suojuksesta irrotettavan, voisi tuohon tehdä ruuvikiristyksen. Ideana tuo systeemi vaikuttaa kyllä toimivalta.

On kyllä todella hienon näköinen tuo vahvistin.

[Sissi A3]

Oma arvaukseni on, että näillä rinnan kytketyillä käämeillä on pyritty hajainduktanssin pienentämiseen. Laskin, että kytkemällä välin 8 ja 16 ohmia käämit sarjaan saan 4 ohmin kaiuttimella n.7280 ohmin ensiöimpedanssin ja vastaavasti väliltä 16 ja 32 ohmia saan n. 7296 ohmia 8 ohmin kaiuttimella. Pohdinnoissa hajainduktansseista tulin siihen johtopäätökseen, että ne säilyvät ennallaan. Onko näin?

Tuolla on kuva miten musta lista maskin ja kannen välissä vaikuttaa ulkoasuun

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/HIFI_vahvistimet/tehovahvistimet/SE/EBL1_SE_stereo/kor/Ruska_korj.htm

Neljännestuuman liitin on varmasti tukevampi. Hilaliitin asennetaan paikalleen viimeisenä, jolloin putket ja vahvistimen kansi ovat jo paikallaan. Tämä asettaa vaatimuksia liittimen tukevuudelle.

Tutkiessani EBL1:n ominaisuuksia huomasin niiden yllättävän samankaltaisuuden ECL86:n pentodin kanssa. SE vahvistimena 250 voltin anodijännitteellä kuomaimpedanssit ovat samat, lepovirrat ovat samat, jyrkkyydet lähes identtiset ja ominaiskäyrät lähes samat. Ainoa isompi ero on katodivastusten koko 150R/EBL1 ja 170R/ECL86. Olenkin käyttänyt simulaatioissa ECL86 pentodia. Virhe lienee minimaalinen. Tietysti voisi yrittää muokata mallin parametrejä mutta saisinko vaivaan nähden parempia tuloksia.

Hammond 125ESE muuntajan ominaisuuksien tutkimiseksi muokattuna ja muokkaamattomana voisi rakentaa yksinkertaisen vastakytkemättömän proton ECL86:lla.

[Sissi A3]

Isotehoista kolvia odotellessa kasasin yksinkertaisen vastakytkemättömän ECL86 proton Hammond 125ESE muuntajalla (en keksinyt muutakaan tapaa mitata muuntajaa DC biasilla). 10k ensiöllä sain mitattua -3 dB:n rajataajuuksiksi 153 Hz ja 16 kHz. Alarajasta laskemalla sain ensiön induktanssiksi 10,4 H 36 mA:n bias-virralla. Hammondin ilmoitus on 9,58 H mutta bias-virta on paljon suurempi.

Edit
Vaikka kasasinkin vahvistimen vain päätemuuntajan testaamiseksi ja muokkaamiseksi EBL1 vahvistinta varten niin pakkohan sitä oli myös kuunnella. Olihan se vastakytkemättömänäkin vahvistin mutta saundi ei miellyttänyt korvaa. Karita Mattila kyykytti tätäkin vahvistinta. Niinpä lisäsin vahvistimeen 13 dB:n vastakytkennän. Saundi korjaantui merkittävästi, Karitakaan ei enää pannut vahvistinta polvilleen. Ei vahvistimen saundi tällaisenakaan mitään huippua ole. -3 dB:n rajataajuudet ovat nyt 34 Hz ja 120 kHz.

[Sissi A3]

Jatketaan yksinpuhelua. Nyt on päätemuuntajan käämejä kytketty uuteen uskoon. Sain ensiöimpedanssiksi 6500 ohmia 4 ohmin keinokuormalla. Täytyy vielä irroittaa muuntaja vahvistimesta ja tarkistaa muuntosuhteet. Vastakytkemättömän vahvistimen -3 dB:n rajataajuudet ovat 95 Hz ja 18 kHz ja vastakytketyn 26Hz ja 40 kHz. Alarajataajuus putosi merkittävästi ja ylärajataajuus nousi vähän vastakytkemättömänä. Vastakytkettyjen ylärajataajuuksien käyttäytyminen hiukan ihmetyttää. Pitää pohtia vai onko jollakin valmis selitys. Vastakytkettynä korkeilla taajuuksilla esiintyvää n. 2 dB:n ylitystä ei ole vaimennettu.

Nyt täytyy vielä miettiä miten tehdä käämien uudelleenkytkennät siististi ja luotettavasti.

[Sissi A3]

Nyt 125ESE on irroitettu vahvistimesta. Sain tarvitsemani tiedot. Vuorossa on käämien ulostulojen suunnittelu ja teko. Ajatuksissa on tehdä 2 mm:n värillisestä lasikuitulaminaatista koppa, joka sovitetaan tiiviisti käämirunkoon ja joka lepää muuntajan rautapakkaa vasten. Juotoskorvat niitataan tähän koteloon niin, että jokainen käämin pää saa oman juotoskorvansa. Näin on mahdollista käyttää muuntajan käämejä helposti haluamallaan tavalla (tai palauttaa alkuperäinen käämien järjestys). Suunnitelma löytyy tuolta

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/HIFI_vahvistimet/tehovahvistimet/SE/EBL1_SE_stereo/pm/Ruska_pm.htm

alimmainen kuva. Lasikuitulaminaatin liimaaminen onnistuu epoksilla, tein koeliimauksen. Kysymys kuuluukin, onko tietoa käämirungon materiaalista tai mikä liima soveltuu sen liimaamiseen. Tarkoitus on liimata lasikuitulaminaatista tehty koppa käämirunkoon.

Noita värillisiä lasikuitulaminaatteja on mukava käyttää erottamaan eri kanavia. Tarkoitus on tehdä edellä mainitut kaksi koppaa punaisesta ja sinisestä laminaatista.

[Sissi A3]

Kuinka paljon suunnittelette vahvistinta etukäteen? Itse olen oppinut etukäteissuunnittelun tärkeyden varsinkin mekaniikassa kantapään kautta. Olen laskenut mittoja monta kertaa uudelleen ja joutunut tekemään joitakin kappaleita uudelleen. Hammondin 125ESE:n muokkaaminen on tyypillinen kohde

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/HIFI_vahvistimet/tehovahvistimet/SE/EBL1_SE_stereo/pm/Ruska_pm.htm

kaksi alimmaista kuvaa. Koteloa ei ole vielä liimattu eikä viimeistelty. Käytetyn liitostekniikan ansiosta se pysyy koossa liimaamattakin. Tämä kotelo ja muuntaja tulee oikeaan kanavaan. Vasenta kanavaa varten tulee samanlainen kotelo punaisesta laminaatista. Ei tahdo niittien reiät mennä oikein riviin.

Oikeastaan tämä suunnitteluvaihe on ehkä kiinnostavin vahvistimien rakentelussa. Olen näitä suunnitelmia ladannut ennenkin sivuilleni

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/putket/P/PCL84/metal_boogie_serie/mb_vol_2/mb_vol_2_sas.htm

[Sancho]

Eipä tule kyllä suunniteltua mekaniikkaa vahvistimeen paljoakaan, kun yleensä kitara vahvistimet on niin perus laatikoita, ettei ole ollut tarvetta. Puutöitä (vahvistimen kotelo, kaiuttimien kotelo) tehdessä miettii tietenkin, että tulee siisti ulkoa, mutta vahva sisältä. Ainoat jutut mitä oon oikeasti suunnitellu etukäteen ovat etu- ja takalevy.

Reikien poraaminen suoraan riviin on melkein mahdotonta 🙂 Itse yritän aina tehdä niin, tekee hieman ison reiän ja sitten kauluksella/nupilla tai muulla vastaavalla peittää reiän.  Jos noiden niittien ja levyn väliin mahtuisi esim, muovi prikka, niin sitä voisi käyttää kauluksena ja asettaa niitit ennen puristusta oikeaan kohtaan.

Tuosta liimauksesta, niin kuumeneeko liimattu osa paljonkin? Ettei tulisi vaan liman käryjä sitten käytössä.

[Sissi A3]

Itselläkin aikoinaan suunnitelmat olivat vain päässä. Muutaman kerran kun vaivalla tekemäni työ meni sudeksi, aloin piirtää mekaniikkakuvia. Liimasta en osaa sanoa tällä hetkellä. Suurin lämpökuorma jää kotelon ulkopuolelle. Kytkentäkotelo on nyt liimattu epoksilla. Jostakin pitäisi löytyä käämirunko jotta voisin tehdä liimaustestejä.

Välillä käy mielessä epäilys, onko tässä päätemuuntajan työstämisessä mitään järkeä. Vahvistimen teho kasvaa 2,8 watista 4 wattiin. Eroa tuskin kuulee. Vastakytkemätön srö putoaa hivenen 50 mW:lla 1,1 %:sta 0,9 %:iin. Tätäkään tuskin kuulee. Pentodilla tuloasteessa kokonaisvastakytkentä on n. 27 dB, joka jakaantuu suunnilleen tasan paikallisen ja globaalin kesken. Simulaatioitten perusteella vahvistin pysyisi stabiilina ilman paikallista vastakytkentääkin. Vaihtamalla tuloasteeseen EBC3 putoaisi globaali vastakytkentä 15 dB:iin ilman paikallista vastakytkentää.  Nämäkin putket löytyisivät itseltä. Homma taitaa mennä paikallisen vastakytkennän tutkimisen piikkiin – vaikka putkien kulkuaikojen perusteella ei paikallisella ja globaalilla vastakytkennällä taida suurtakaan eroa olla.

[Sancho]

Niinhän se on, muutoksia tulee tehtyä ja kukaan ei huomaa välttämättä eroa 🙂 Mutta jos itse tietää, että se on nyt 0,2 % yksikköä parempi, niin se saattaa jo riittää…

[Sissi A3]

Tuollainen siitä muuntajasta tuli

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/HIFI_vahvistimet/tehovahvistimet/SE/EBL1_SE_stereo/pm/Ruska_pm.htm

alimmainen kuva. Nyt jokainen käämi on otettu erikseen ulos.

Edit
Mittasin nyt muuntosuhteet. Niiden perusteella 4 ohmin kaiuttimella ensiöimpedanssi on 6944 ohmia ja 8 ohmilla n. 6500 ohmia. Nyt kun sain mitatut muuntosuhteet niin muuntaja käyttäytyy osin kummallisesti. 4 ohmin kuormalla ja 6944 ohmin ensiöllä laskettu ensiön induktanssi on 13,7 H (toisiot sarjassa) kun rinnakkaisilla käämeillä ja 10k ensiöllä induktanssi on 10,4 H. Ainoa keksimäni selitys on käämien tasoitusvirrat vai onko parempaa tietoa.

[Sancho]

Oikein tyylikäs ratkaisu, etenkin nuo lohenpyrstöliitokset.

[Sissi A3]

Mittasin muuntosuhteet muokatusta muuntajasta sekä erillisistä käämeistä että rinnan kytketyistä käämeista. Tulokset ovat kun muuntajan ensiössä on 10 V 1 kHz

käämi            sisemmät käämit     ulommat käämit       käämit rinnan
0 – 4 ohm          203 mV                    201 mV                    200 mV
4 – 8 ohm            92 mV                      91 mV                     90 mV
8 – 16 ohm         120 mV                    120 mV                   119 mV
16 – 32 ohm       180 mV                    180 mV                   177 mV

Tendenssinä näyttäisi olevan, että rinnan kytkettyjen käämien jännitteet ovat alhaisemmat kuin vastaavien erillisten käämien. Lisäsin kuvan, josta näkee muokatun muuntajan asennustavan (ja tarkkaan katsoessa myös lohenpyrstöt).

http://www.hovirinta.fi/audio/putkitekniikka/HIFI_vahvistimet/tehovahvistimet/SE/EBL1_SE_stereo/pm/Ruska_pm.htm

jälleen alimmainen kuva.

Edit
Käämeistä saa ryhmittelemällä 4 ohmin kaiuttimella 6944 ohmin ensiöimpedanssin ja 8 ohmilla 7258 ohmin ensiön. Molemmat ovat hyvinkin hyväksyttäviä.

Edit
Mittasin välin 8 – 16 ohmia resistanssit. Sisemmän käämin resistanssi on 0,0797 ohmia ja ulomman 0,12 ohmia. Näistä tuloksista johdettu 8 ohmin ulostuloon tulevien käämien yhteinen resistanssi on 0,275 ohmia. Nämä nostavat ensiöimpedanssia hiukan.

[Julkaisija]

Artikkelit