Grundig Party-Boy 207

[leka]

Moi,

Mulla on tämmönen pöytäradio:
http://www.radiomuseum.org/r/grundig_party_boy_207.html?language_id=2

Olisiko kellään tuonne radiomuseoon pääsyä, mä en löydä mistään tähän huoltomanuaalia / kytkentäkaaviota.
En rupea levittelemään julkisesti jos sellainen mulle vaikka eksyisi jonkun toimesta.

Mulla oli tämä kymmenisen vuotta jatkuvassa käytössä ja yksi päivä vain mykistyi…
En ole vielä aloittanut vianetsintää.
Toki elkot on vaihtoa vailla ja muutakin perushuoltoa voisi tehdä mutta kiinnostaisi vaikka vähän viritellä tuota entiseen kuntoonsa.
Huomasin että jossain grundigin manuaalissa oli viritysohjeitakin…

t. Timo

[hujanen]

Heippa!

Mistähän mahtaa johtua se yleinen hinku alkaa urakalla vaihtamaan lyyttejä, vaikka niissä hyvin harvoin on mitään vikaa, pois lukien putkikoneiden powerin suotokonkat. Etenkin 60-70-lukuisten trankkukoneiden lyytit ovat lähes ikuisia. Mutta komponentti kauppiaat tietysti hykertelee käsiään kun saa myytyä uusia konkkia, jotka todennäköisesti pettävät ennen kuin alkuperäiset.

Kysyy nimimerkki epätietoinen

[RG]

leka: “Olisiko kellään tuonne radiomuseoon pääsyä, mä en löydä mistään tähän huoltomanuaalia / kytkentäkaaviota.
En rupea levittelemään julkisesti jos sellainen mulle vaikka eksyisi jonkun toimesta.”

hujanen: “Mistähän mahtaa johtua se yleinen hinku alkaa urakalla vaihtamaan lyyttejä, vaikka niissä hyvin harvoin on mitään vikaa, pois lukien putkikoneiden powerin suotokonkat. Etenkin 60-70-lukuisten trankkukoneiden lyytit ovat lähes ikuisia. Mutta komponentti kauppiaat tietysti hykertelee käsiään kun saa myytyä uusia konkkia, jotka todennäköisesti pettävät ennen kuin alkuperäiset.”

Ei ole minullakaan kaaviota/pääsyä tuohon radiomuseon papereihin, mutta siihen voi rekisteröityä joko rahalla tai jäsenyyttä “ansaitsemalla” (toisin sanoen lataamalla sinne omia kaavioitaa yms. tietoja).

Lyytteistä olen sitä mieltä, että niiden ei pitäisi olla kulutustavaraa, jos laite mitoitetaan oikein.

En lähtisi vaihtamaa yhtään komponenttia, selvittämättä onko se viallinen. Suotokondensaattorin vika on yleensä kapasitanssin asteittainen pieneneminen, jolloin rippeli ja sitä myötä hurina kasvaa. Kytkentäkondensaattorissa vastaava voi ilmetä esim. heikentyneenä matalien äänien toistona.

Lyyttien viimeaikainen huono maine on lähtöisin 1990/2000-luvun taitteesta, mistä lähtien tietokoneita ja muita hakkurilla toimivia laitteita on ennenaikaisesti romutettu juuri sen vuoksi, että komponentteja käytetään jatkuvasti äärirajoilla. Kun tällainen konkka kuivuu, paisuu tai poksahtaa, se aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia.

Kondensaattorin elinikäennusteen tietyissä olosuhteissa voi karkeasti laskea Arhenniuksen kaavaa soveltaen http://www.illinoiscapacitor.com/tech-center/life-calculators.aspx

Toisin sanoen, jos elinikä on esim. 2000 tuntia 85 asteen lämpötilassa maksimijännitteellä, se toimii todennäköisesti 20 asteen lämpötilassa, jos jännite on 2/3 maksimistaan yli 270000 tuntia.

Lyyttien turhanpäiväinen vaihtaminen, etenkin museolaitteisiin ei ole perusteltua, paitsi jos on todellinen vika päällä.
(Olen nähnyt tilanteita, missä kaikkia lyyttejä on vaihdettu uusiin ja muutaman vuoden päästä niitä on vaihdettu takaisin vanhoihin jne.)

Ongelmaksi muodostuu se, ettei harrastelijalla usein ole tarvittavia menetelmiä tai laitteita komponentin kunnon todentamiseen. Kapasitanssin pystyy mittaamaan ainoastaan, kun kondensaattori (tai ainakin sen toinen pää) on irti laitteesta. ESR-mittaus onnistuu kondensaattoria irroittamatta, mutta vaatii eri mittarin.

Asian tekee myös ongelmaiseksi se, että jos kondensaattori on oikusulussa, ESR-mittaus antaa sille “hyvän” mittaustuloksen. (Ohmi- tai kapasitanssimittaus tosin paljastaa asian oikean laidan.)

t. /Robert

[T.S.]

Mä 1970-L korjailin radioita niin sanoisin että jos on raudatonpääteaste AC161/AC162 neliskulmaisilla trankuilla mittaa ne jos ei kajarista kuulu muuta kuin korkeintaan napsahdus virtaa kytkettessä?.Trankkujen ylimmäisen ja alimmaisen jalat kun on yhdessä siinää pitäis olla puolet paristojännitteestä.Siitä kai lähtee isokonkka kajarille päin?

[penla]

Kokeileppa lataa tästä linkistä:

http://freeservicemanuals.info/servicemanuals/download/Grundig/record%20boy%20207%20lw.pdf

ps. Muutaman kymmenen 60..70 luvun saksalaista transistoriradiota korjanneena yleisin vika on ollut 0.1 .. 1uF elkojen kuivaminen. Vika on että kuuluu tosi hiljaa tai ei sitten mitään. Viallinen kondensaattori on yleensä ilmaisimenm –> voimakkuudensäädön –> ensimmäisen audiotransistori ketjussa. Tässä radiossa C45 kannattaa tarkastaa.

Isommat yli 20uF huomattavasti harvemnmin vialla.

pena

[T.S.]

Onko ne lyytit sellaisia keltaisella muovilla päälystettyjä joissa punainen raita “NOKIA AL-ELKO” tai jotain luki.Se muovin yleensä repsottaa puoliksi irt.Mulla on 5kpl SALORA AUTOMATIC vanhempaa ja uudempaa joiss AL väriset SIEMENS lyytit ja kaikki soi hyvin vielä.Toi olikin hyvä vihje tutulla on BLAUPUNKT autoradio joka soi hiljaa.Minä korjailin noita 1970-L jolloin ei ollut lyyteissä vikaa vielä

[leka]

Suuri kiitos kaikille vastauksista!!!

Valitettavasti en ole muuton takia ehtinyt juuri tähän keskittymään…
Mittaan nuo transistorit ja tsekkaan tuon C45sen.

Mulla on vanha loewe opta radio jossa on alkuperäiset konkat 50-luvulta.
Kyllähän ne on aikoinaan tehty paljon paremmin tämä on tiedossa…

Kiitos myös skemasta!!!

Itse googletin muutaman tunnin enkä tuota löytänyt…

[Julkaisija]

Artikkelit