G-Lab – releiden laadusta

[dolphinblue]

    Terve!
   

    Pedaalivuoren kasvusta johtuen haussa on kattava looper-järjestelmä, jolla voisi pistää koko matolaatikkokatraan järjestykseen jottei keikoilla joudu tanssimaan katrillia pedaalilaudan äärellä oikeita yhdistelmiä etsiessä.
   
    Olen katsellut G-labin tuotteita:
   
    http://www.glab.com.pl/offer
   
    Vaikuttaa mainioilta vehkeiltä, mutta kysymysmerkkinä on releepohjaisten looppien laatu. Itse olen todella tarkka soundisyöppöjen pedaalien suhteen, joten mietityttää että imeytyykö releiden läpi kulkevasta signaalista kuitenkin joitan taajuuksia jopa bypass-asetuksella..?
   
    Soitan itse A-luokan putkivahvistimen läpi, joten pienetkin erot on todella selkeästi kuultavissa. Onko kellään kokemusta / tietoa G-labin releiden laadusta? Imevätkö ne kitarasta sointia vaiko ei?
   

    Kiitoksia,
   
    Markus

[Tubeman]

Ilmeisesti tarkoitat kulkeeko signaali kärkien ollessa auki? Ei kulje.Puhelinvaihteet oli ennenmuinoin tännä releitä,ja ylikuulumiset tuli kaapeleiden saadessa kosteutta tunneleissa,ja saattoi satunnaisesti kuulla toisella linjalla puhuvien lätinät.

[uraltone]

Ei laadukkaat releet vaikuta soundiin mitenkään. Hyvin suunniteltu ja releillä toteutettu looper systeemi on erinomainen. G lab:sta ei ole kokemuksia, joten niiden laadusta en osaa sanoa juuta enkä jaata 🙂

terv,
Mikko

[dolphinblue]

Kiitoksia kommenteista!

Hyvin tehdyt relepohjaiset looper-vaihtoehdot ovat itse asiassa kiinnostaneet jo jonkin aikaa…keskustelua true bypass-systeemien ylivoimaisuudesta on ollut puolesta ja vastaan, ja tätä nykyä valmistajat tuntuvat käyttävän “true bypass” -heittoa pääasiallisesti mainoslauseena.

Tässä eräs “vastaan” -argumentti johon törmäsin:

http://www.tech21nyc.com/tech_notes/technotesFrameset.html

No, paras kuitenkin kokeilla itse ensin. Kyse on kuitenkin ensisijaisesti laitteesta, ei menetelmästä.

T:M

[Nimetön]

No, paras kuitenkin kokeilla itse ensin. Kyse on kuitenkin ensisijaisesti laitteesta, ei menetelmästä.

*elvetin hyvin sanottu!

[okabass]

Ilmeisesti tarkoitat kulkeeko signaali kärkien ollessa auki? Ei kulje.Puhelinvaihteet oli ennenmuinoin tännä releitä,ja ylikuulumiset tuli kaapeleiden saadessa kosteutta tunneleissa,ja saattoi satunnaisesti kuulla toisella linjalla puhuvien lätinät.

MOI

Saattoipa sentraalisantrojen uteliaisuuskin vaikuttaa “ylikuluvuuteen”. 😉

[okabass]

MOI
Mulla on tällainen pitkäaikainen kokemus Sony stereolaitteesta ja sen releestä. Laite on vuodelta 1983. Siinä on sellainen “tumpsauksen” estorele. Ehkä joku 10-15 vuotta sitten ääni alkoi hiipuilemaan, voimistui ja hiipui jälleen. Etsin vikaa, ja paikallistin sen ko. releeseen. Avasin ja puhdistin kosketuskärjet, ja laite pelitti niin kuin pitääkin. Kunnes nyt on taas alkanut sama häikkä.
Eli releissä saattaa esiintyä tällaista vikaa, etenkin kun virrat on pienet. Toinen juttu: olen kuullut, että on kaasutäytteisiä releitä mm. Omron, joissa ei ilmeisesti synny hapettumaa. Tällaisia on käytetty (huippu) studiolaitteissa mm. isoissa 2″  kelanauhureissa esim. Otari.

[Tubeman]

Ilmeisesti tarkoitat kulkeeko signaali kärkien ollessa auki? Ei kulje.Puhelinvaihteet oli ennenmuinoin tännä releitä,ja ylikuulumiset tuli kaapeleiden saadessa kosteutta tunneleissa,ja saattoi satunnaisesti kuulla toisella linjalla puhuvien lätinät.

MOI

Saattoipa sentraalisantrojen uteliaisuuskin vaikuttaa “ylikuluvuuteen”. 😉

Totta,silloin puhelintekniikan manuaalivälitteisinä aikoin ei tunnettu salassapitosäädöstä,myötäkuuntelu plugi oli varmaan hauskempi kuin netti nykyään.. Onneksi ei näitä ole nykyään.

[Tubeman]

MOI
Mulla on tällainen pitkäaikainen kokemus Sony stereolaitteesta ja sen releestä. Laite on vuodelta 1983. Siinä on sellainen “tumpsauksen” estorele. Ehkä joku 10-15 vuotta sitten ääni alkoi hiipuilemaan, voimistui ja hiipui jälleen. Etsin vikaa, ja paikallistin sen ko. releeseen. Avasin ja puhdistin kosketuskärjet, ja laite pelitti niin kuin pitääkin. Kunnes nyt on taas alkanut sama häikkä.
Eli releissä saattaa esiintyä tällaista vikaa, etenkin kun virrat on pienet. Toinen juttu: olen kuullut, että on kaasutäytteisiä releitä mm. Omron, joissa ei ilmeisesti synny hapettumaa. Tällaisia on käytetty (huippu) studiolaitteissa mm. isoissa 2″  kelanauhureissa esim. Otari.

Elikkä “debuggasit” relettä.Pölyhattara kärkienvälissä estää popituksen aika tehokkaasti ja jopa aikaansai käynnin päätetransistorikauppaan pahimmillaan.  😀

[uraltone]

Eli releissä saattaa esiintyä tällaista vikaa, etenkin kun virrat on pienet. Toinen juttu: olen kuullut, että on kaasutäytteisiä releitä mm. Omron, joissa ei ilmeisesti synny hapettumaa. Tällaisia on käytetty (huippu) studiolaitteissa mm. isoissa 2″  kelanauhureissa esim. Otari.

Saatavilla on releitä joiden kärjet ei hapetu, mutta hinta normaaleihin muutaman euron releisiin voi hyvin olla 5-10 kertainen. Kaupallisissa kitaralooppereissa on todennäköisesti käytetty ihan “tavallisia” piensignaalireleita.

terv,
Mikko

[Jone the Bone]

Itselläni ei ole myöskään kokemuksia kaupallisista rele-looppereista, mutta sensijaan rakentelin itse jokin aika sitten loopperiboksin, jossa looppien kytkentä hoidetaan releitten (2-napainen vaihtokytkin = 'true bypass') avulla. Releet on kiinnitetty piirilevyihin mikropiirien kannoilla, joten releen vaihto mahdollisten ongelmien ilmetessä on helppoa.

Ohmimittauksien perusteella releiden kärkien ollessa suljettuina kontakteihin ei jää vastusta sen enempää kuin tavallisissa laadukkaissa jalkakytkimissäkään, joten signaalihäviöitä ei myöskään ole odotettavissa enempää. Toisaalta, ohitustilanteessa rele vastaa myös mekaanista jalkakytkintä, eli 'signaalivuotoa' tms. ylikuulumista ei synny.

Kuulohavainnot täsmäävät myös mittausten kanssa, eli ainakaan uusien releiden ollessa kyseessä signaali ei vaikuta vääristyvän tai värittyvän mitenkään kulkiessaan releiden kärkien läpi.

Käyttämäni releet ovat ns. standardilaatua, joten ne tulevat toimimaan pitkään, tai sitten eivät – aika näyttää. Koska näiden releiden kotelointi ei ole ilmatiivis, kontaktikärkien hapettuessa ylimenovastus luonnollisesti kasvaa ajan myötä vaikuttaen myös signaalin kulkua heikentävästi. Ongelma ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön, sillä siitä selviää releenvaihdolla varsin näppärästi.

Kuvia oman loopperiboksini rakennusvaiheista voi tsiikata allaolevasta linkistä. Boksi on ns. proletäärimalli ilman hienouksia, mutta seuraavaan yksilöön on tulossa 'ohjelmointimahdollisuus' dip-kytkimillä. Se, jos mikä, on luksusta :-)))

http://users.jyu.fi/~tukiaine/home/looper_frame.html

[Tohtori R]

Eli releissä saattaa esiintyä tällaista vikaa, etenkin kun virrat on pienet. Toinen juttu: olen kuullut, että on kaasutäytteisiä releitä mm. Omron, joissa ei ilmeisesti synny hapettumaa. Tällaisia on käytetty (huippu) studiolaitteissa mm. isoissa 2″  kelanauhureissa esim. Otari.

Saatavilla on releitä joiden kärjet ei hapetu, mutta hinta normaaleihin muutaman euron releisiin voi hyvin olla 5-10 kertainen. Kaupallisissa kitaralooppereissa on todennäköisesti käytetty ihan “tavallisia” piensignaalireleita.

terv,
Mikko

Meillä on duunissa vuosikymmenet vanhoja testereitä mitkä sisältävät satoja ELOHOPEARELEITÄ ja ne tuntuu ainakin olevan melkein ikuisia…
ja jos jotain häikkää tuleekin niin heiluttaa vähän korttia niin että elohopea levittyy taas kaikille pinnoille ja taas toimii!
siitä en tiedä miten tollasia nykyään mistään sais kun ovat kasari tekniikkaa ja nykyään on kaikenmuailman rohs jne tirektiivit :-

[Asemamies]

Irroittelin tuossa päivänä muutamana töissä vanhasta kaasukromatografista komponentteja varastoon. Näkyi olevan esivahvistimen signaalilinjoilla käytössä reed-releitä. Eiköhän reedeistä voisi kehitellä jotain laadukasta kytkintä, niissä kun kontakti on lasin sisällä?

[Julkaisija]

Artikkelit