Fender Pro-Amp 1952 restaurointia

[jusmu]

Moro nääs.

Kaveri toi huoltoon tollasen otsikonmukaisen vanhan rouvan ja sille pitäis tehdä pientä ehostusta.

Tähän vahvistimeen on tehty osittainen konkkaremontti mielestäni hieman kyseenalaisesti. Neljä filtteri konkkaa on korvattu mm. kahdella kannulla ja tonepuolella on käytetty jotain malloryn kopioita jne.

Kannattaako tähän vaihtaa nyt sitten OrangeDropseja vai Malloryn 150's konkkia jos halajaa enemmän autenttisuutta??? Entä Mojotonen Öljykonkat, oliko jollain näistä kokemusta? Elkot ajattelin vaihtaa SpragueAtomseihin.

jusa

[harryk]

::)Joku guru on jossain todennut, ettei vanhoissa fenkuissa käytetty orange dropseja. Itse olen kokeillut paper-in oil konkkia signaalitiellä, orange dropseja ja malloryn 150-sarjaa sekä viimeisimpänä sozon konkkia marsu-projektissa jota en ole vielä päässyt testaamaan käytännössä. En ole huomannut juurikaan merkittäviä eroja noiden eri valmistajien konkkien välillä. Käytän pääasiassa malloryita nykyään mm. niiden järkevän fyysisen koon takia. Orange dropsit on varsinkin suuriarvoisina (47-100 nF) fyysisesti aika isoja. Jos dropsit mahtuu koneeseen, voi niitä käyttää varsin hyvin. Joku sanoo, että malloryt on tummempia ja dropsit kirkkaampia saundiltaan, mutta vahvarissa on yleensä tone-säädöt olemassa joilla voi tätä asiaa myös hoitaa. t. Harry

[Nimetön]

Hep. Vaikuttaa hienolta projektilta.

Itse laittaisin malloryä signaalitielle ja atomit suotoon (ne kannut *elvettiin sieltä). Luonnollisesti kannattaa noudattaa orjallisesti fenkun omia layoutkuvia jne. Ja kannattaa olla extra huolellinen sen kanssa. Vanhojen piuhojen eristeet on varmana melko kuivuneita ja haperoita, emmekä toki restaurointipuuhissa halua niitä joutua vaihtamaan. Ja jos siellä koneen sisällä on esim. semmoinen teipin palanen selviytynyt kaikki nämä vuodet, niin sitä et revi pois jne. Putkikartta jos on tallessa, niin sen kanssa varovasti myös. Samoin se kytkentälevy on saattanut vuosien aikana imaista itseensä melkomäärät kosteutta (suomen ihana ilmasto), joten jos vain mahdollista, kannattaa katsoa ettei ole mennyt huonoksi. Mutta tuskin on. Välillä vetävät todella pahasti mutkalle kyllä.

Ja kuvia sitten! 😉

Sulla on nyt hyvä tilaisuus palauttaa vanha rouva parhaiden aikojensa loistoon. *kateellinen salaa vähän* 🙂

Ainiin, ja oli toki kysymyskin: mimmoinen verkkomuuntaja tuossa on? Onkohan se vaihdettu, vai oliko fenkulla jo tuolloin export malleja eurooppaan?

[jusmu]

Ainiin, ja oli toki kysymyskin: mimmoinen verkkomuuntaja tuossa on? Onkohan se vaihdettu, vai oliko fenkulla jo tuolloin export malleja eurooppaan?

Tuohon on lisätty 230/110 muuntaja kotelon pohjalle joka tuo samalla painoa lisää. Tarkoituksena on poistaa myös toi lisätty muuntaja ja hoidella muunto ulkopuolisella muuntajalla. Samaan aikaan on tarkoitus tehdä elkoremppa myös vuoden -64 Fenderin kaikuun, joka toimii myös 110v jännitteellä. Nämä laitteet kulkevat monesti yhdessä keikoilla, joten yhdellä ekstra 110v virtalähteellä hoituu molempien hehkuttaminen.

Mitä mieltä olette potentiometrien vaihdosta? En ole vielä itse testannut laitteen sointia rahinoita ja kohinoita, mutta kuulemma rahisevat jonkun verran. Jotenkin tuntuu ilkeätä laittaa uusia moderneja potikoita tuohon, mutta toimivuuden kannalta se olisi suotavaa. Johdotukset ovat aikansa mukaan tyylikkäästi tehdyt mutta chassiksen pohjalla makaavat johdot ovat hieman “öljyiset”. Onkohan nuo syytä vaihtaa tuoreempiin?

Omistaja haluaisi itse tweedittää kotelon uudelleen, vaikkei tuo näytä pahalta ollenkaan. Ainoa syy mielestäni tuohon perusteelliseen restaurointiin on se, että kotelo nitisee hieman sormiliitoksistaan. Grillcloth ja kahva eivät myöskään ole alkuperäisiä.

Ja toki dokumentoin projektin ja laitan herkut myös tähän ketjuun  🙂

[Nimetön]

Älä vaihda potikoita! Tai tee ainakin ensin kaikki mahdollinen niiden pelastamiseksi. Niissä on meinaan päivämääräleimat.

Ensimmäisenä suihkutat sinne kunnolla elektroniikanpuhdistusainetta (ei mitään öljy crc juttuja!). Todennäköisesti jo tuo auttaa, kun vuosikymmenten mönjät lähtee liikkelle. Mikäli hiiliradat kuitenkin on kuluneet, ja rahina tulee siitä, pitää alkaa kirurgiksi. Potikat pois koneesta, hemmetin varoen potikan kotelo auki, ja sitten siirtää sitä liu'un “piikkiä” tms. toiseen paikkaan hiiliradalla. Potikoiden rahina voi johtua myös huonoista erotuskonkista, mutta veikkaan että ihan likaa vaan on siellä.

Mitä tuo “öljy” siellä kotelon pohjalla oikeasti on? Onko koneeseen kaatunut jotain lientä sisään? Jokin kuumuudessa tummunut sokeriliemi lähinnä tulisi ensimmäisenä mieleen. Veikkaan että ihan puhdistaminen riittää tuossakin tapauksessa. Nyrkkisääntönä sanon: vaihda niin vähän osia kuin mahdollista. Tietenkin elkot (myös putkien katodeilta) vaihtoon jne. mutta jos ei ihan oikeaa syytä ole jotain vaihtaa, niin älä vaihda.

Tuohon uudelleenpäällystämiseen vielä. Älkää hitossa uusia kankaita siihen laittako. Irroitatte vanhat ehjinä (tai niin ehjinä kuin ikinä mahdollista) ja korjaatte kaapin liitokset kuntoon. Sitten vanhat kankaat takaisin päälle. Lämpö auttaa paljon kankaiden irroittamisessa.

[Jallu]

Tuossa yksi restaurointifirma vähän paljastelee liikesalaisuuksiaan: http://www.vintage-amp.com/cbrestor.htm
Itselläni oli -61 Gibson vahvarissa tweedit nimenomaan kuumaliimalla (luu- tai nahkaliima). Kuumailmapistoolin kanssa meni homma vähän turhan hitaasti, ja välillä vähän savukin pöllähteli. Pistinpä sitten saunan tulille ja laatikon lauteille. Kun lämpö oli noussut sataan asteeseen, pidin siinä vielä pari tuntia että huonosti lämpöä johtava puukin lämpiäisi. Kankaat lähtivät sen jälkeen helposti ehjinä irti. Vähän se näppejä lämmitti kun kaikki sisänurkat olivat aika tiukasti painettu kiinni. Mutta kun reunasta sai kunnon otteen, oli sen jälkeen irroittaminen helppoa. Hikihän siinä tuli ja pari palovammaa lauteiden kuparinauloista (ei, ei ole minun tekemät lauteet). Sitä luuliimaakaan ei tarvitse hioa pois vaan sen voi käyttää uudelleen.
Kotelon liitoksetkin voivat hyvinkin olla luuliilmalla tehty.

[maza]

Mä en ole tähän päivään mennessä nähnyt yhtäkään potikkaa, josta ois oikeesti hiiliradat kuluneet loppuun.

Joka ainoan potikan olen saanut kunnostettua uuden veroiseksi, kun olen ne avannut, putsannut (öljyttömällä) kontaktisprayllä + vanupuikoilla kaikki kontaktit, taivutellut metalliset kontaktiliuskat oikeaan suuntaan jne. ja hienosti toimii; ilman rahinoita jne. Tän käsittelyn jälkeen vielä sprayt sisään ja vaseliinia / öljyä tms. oikeisiin paikkoihin tarvittaessa.

Aikaa menee jokunen minuutti per potikka irrotuksen jälkeen. Mielestäni maksaa vaivan.

[Jallu]

Hyvä aine potikoiden puhdistukseen on DeoxIT. Vähän hankalaa löytää suomesta, mutta kyllä sitä suomessakin myydään. Olen tämän syksyn aikana muutamassa laitteessa testannut ja maineensa veroiseksi todennut. Toinen muutaman testauksen perusteella käyttökelpoisen tuntuinen aine on Bilteman myymä “Oxide Clean” -spray. Liekö sattumaa tai ei mutta molemmat aineet ovat saman värisiä punaisia.
Tästä lähtien käytän rutisevien ja pätkivien potikoiden ja kontaktien puhdistukseen ainoastaan näitä aineita. Siniset ja ruskeat prf:t jäävät toimivien kontaktien ylläpitotehtäviin.

[jusmu]

Hyvä aine potikoiden puhdistukseen on DeoxIT. Vähän hankalaa löytää suomesta, mutta kyllä sitä suomessakin myydään. Olen tämän syksyn aikana muutamassa laitteessa testannut ja maineensa veroiseksi todennut. Toinen muutaman testauksen perusteella käyttökelpoisen tuntuinen aine on Bilteman myymä “Oxide Clean” -spray. Liekö sattumaa tai ei mutta molemmat aineet ovat saman värisiä punaisia.
Tästä lähtien käytän rutisevien ja pätkivien potikoiden ja kontaktien puhdistukseen ainoastaan näitä aineita. Siniset ja ruskeat prf:t jäävät toimivien kontaktien ylläpitotehtäviin.

Olen käyttänyt tuollaista Kontakt 60 suhhuutinta. Purkin kyljessä suositellaan käyttämään voitelevaa (tottakai saman firman mönjää) tuon käytön jälkeen.

[Jallu]

Joo ne Kontakt:it ja PRF:t ovat hyviä rahisemattomien kontaktien puhtaana pitämiseen ja lievästi likaantuneiden puhdistukseen, mutta kovemmin hapettuneisiin paikkoihin suosittelen niitä aiemmin mainitsemiani punaisia liemiä. Ero on niin huomattava, ettei sitä usko ennen kuin itse kokeilee.
Monesti on rutiseva kontakti puhdistunut “vanhoillakin” liemillä. Reilusti ruskeaa kontaktispraytä potikkaan ja sitten pyörittelyä laidasta laitaan. Kannattaa antaa aineen vaikuttaa vaikka useitakin päiviä välillä lisää suihkuttaen ja pyöritellen. Sitten pesu rasvattomalla puhdistusspraylla jonka jälkeen kevyt suihkautus voiteluaineeksi. Jotkut eivät käytä rasvaisia aineita lainkaan, mutta itse olen niitä käyttänyt potikoissa ja sellaisissa kontaktipinnoissa joissa ei ole kipinöinnin ja sitä myötä rasvan karstoittumisen vaaraa.
Itse asiassa hapettumia harvemmin edes saa liukenemaan noihin tavallisiin rasvattomiin puhdistusaineisiin. Taitavat olla jotkut vain rasvanpoistoaineita.
Jokunen paha tapaus on saanut crc:tä tai wd-40:ä reilun annoksen muutamaksi päiväksi, ne liuottavat aika hyvin ajan tuomaa likaa pinnoista.
Jos on potikan saa purettua tai se on avonainen, niin dremelin hiilikuituharjojakin voi kokeilla. Puhdistin sellaisella kerran vettä saaneen ja valkoiseksi hapettuneen piirilevyn pintaliitoskomponentteineen. Platasta tuli kuin uusi, hapettumat lähti mutta komponenttien merkinnätkin säilyivät.

[jusmu]

Uralin tarjonnasta en ainakaan löytänyt 10w 250 tehovastusta hiloille, niin mitähän tämä vahvistin sanoo jos sen korvaa 220 vastuksella? Ja onko väli tonen kannalta käyttääkö noissa ensimmisissä .1uF konkissa 630v vai 250v jännitteen kestoa. Alkuperäiset ovat speksattu 200voltille. Isompi tehonkestoisissa konkissa on paksumpi johdin ja sen kanssa on mukavampi työskennellä ja se näyttää myös paremmalta 😉

[Hallen]

Moi,
tarkoitiko kuitenkin katodia jolla on skemassa yhteinen 10W vastus?
Vastuksissa oli ennenvanhaan aikas isot toleranssit.
Kannattaa mitata vastusarvo jos mahdollista.

[jusmu]

kyllä, keitodi keitodi. Juu, mittaillaampas….

[ceesami]

Uralin tarjonnasta en ainakaan löytänyt 10w 250 tehovastusta hiloille, niin mitähän tämä vahvistin sanoo jos sen korvaa 220 vastuksella?

Jaa miksi se pitää vaihtaa? Noin mutu-pohjalta laittaisin kyllä mieluummin isomman kuin pienemmän vastuksen. Ainakin ne muutamat vanhat Fenkut, jotka mulla on käyneet on käyneet muutenkin kuumana.

Ja onko väli tonen kannalta käyttääkö noissa ensimmisissä .1uF konkissa 630v vai 250v jännitteen kestoa. Alkuperäiset ovat speksattu 200voltille. Isompi tehonkestoisissa konkissa on paksumpi johdin ja sen kanssa on mukavampi työskennellä ja se näyttää myös paremmalta 😉

Joo, 630V konkilla saa todennäkösesti paremman soundin, koska ne on kalliimpia 😉
Ei ole väliä siis.

[jusmu]

Jaa miksi se pitää vaihtaa? Noin mutu-pohjalta laittaisin kyllä mieluummin isomman kuin pienemmän vastuksen. Ainakin ne muutamat vanhat Fenkut, jotka mulla on käyneet on käyneet muutenkin kuumana.

tässä pelissä on kaksi vastusta kytketty rinnan. Tarkoituksena vain tehdä alkp. oloinen leiska.

[Julkaisija]

Artikkelit