cathode bias resistor value

[leka]

Moi!

Surffailin netissä mutta en sitten jaksanut ihan mielettömästi kun täällä tätä tietoa on. 🙂

Miten tuo cathode bias resistor lasketaan pääteputkille?
Ajattelin tehdä vahvariin kytkimen jolla voi vaihtaa fixed bias / cathode bias. ( tästä löysin jonkun esimerkin. )
Mun vahvarissa on päätteessä pari Svetlanan 6L6GC:tä.
Entäs tuo katodivastuksen rinnalle tuleva kondensaattori, mitäs sillä aikaansaadaan soundiin? Aikenin sivuilla oli jotain että kondensaattoria kasvattamalla päätesärö lisääntyy?
Ajattelin molemmille putkille oman katodivastuksen laittaa ettei aivan pirun isoa vastusta tarvitse laittaa…
Olen nyt ajanut noita noin 60% fixed biassilla eli about samaan pitäisi noi katodivastukset mitoittaa…

Auttakaa miestä mäessä! 🙂

t. Leka

[Tubeman]

Moi!

Surffailin netissä mutta en sitten jaksanut ihan mielettömästi kun täällä tätä tietoa on. 🙂

Miten tuo cathode bias resistor lasketaan pääteputkille?
Ajattelin tehdä vahvariin kytkimen jolla voi vaihtaa fixed bias / cathode bias. ( tästä löysin jonkun esimerkin. )
Mun vahvarissa on päätteessä pari Svetlanan 6L6GC:tä.
Entäs tuo katodivastuksen rinnalle tuleva kondensaattori, mitäs sillä aikaansaadaan soundiin? Aikenin sivuilla oli jotain että kondensaattoria kasvattamalla päätesärö lisääntyy?
Ajattelin molemmille putkille oman katodivastuksen laittaa ettei aivan pirun isoa vastusta tarvitse laittaa…
Olen nyt ajanut noita noin 60% fixed biassilla eli about samaan pitäisi noi katodivastukset mitoittaa…

Auttakaa miestä mäessä! 🙂

t. Leka

Kannattaa tukeutua putkikohtaisiin datalehtiin,näissähän on annettu periaatteessa kaikki tarvittava tieto eri kytkentä variaatioille,konkan arvoja myöten.Aikenia kehiin sitten kun perusasiat on saatu fixattua kohdalleen,silloin on tiedossa perusasetus josta on hyvä lähteä tunaamaan
kohti säröistä soundia.

[Heikki]

Tuon katodivastuksen saa helposti laskettua niin että mittaat fixed-bias tilassa negatiivisen jännitteen ohjaushilalta olkoon se vaikka -40V ja sitten mittailet ja lasket anodin lepovirran, olkoon se vaikka 50mA. Sitten suoritetaan laskutoimenpide 40V / 0.050A = 800 ohm ja näin sait katodivastuksen arvon jolla saat anodivirran suurinpiirtein samaksi kuin mitä se oli fixed-biassina.

http://tdsl.duncanamps.com/tubesearch.php
Tuolta löytyy putkien datoja ja aivan kuten Tubeman sanoi niistä löytyy kyllä tietoa eri kytkennöille.

[leka]

Kiitos vinkeistä!
Tuolla Heikin antamalla tavalla saan helposti tuon laskettua.

Tiedän kyllä että datalehdistä selviää asioita mutta puusilmänä en löytänyt noista datalehdistä katodikonkan arvoihin mitään vinkkiä?

t. Leka

[Tubeman]

Kiitos vinkeistä!
Tuolla Heikin antamalla tavalla saan helposti tuon laskettua.

Tiedän kyllä että datalehdistä selviää asioita mutta puusilmänä en löytänyt noista datalehdistä katodikonkan arvoihin mitään vinkkiä?

t. Leka

Tunnetusti konkka päästää läpi vaihtojännitettä,ja vastuksen rinnalla se muodostaa R/C-kytkennän,tsekkasin laajemmalla otannalla datalättyjen antia ja näissä ei ole mainittu mitään edes nimellisarvoa,muistelen joskus oppineeni
viisauden että kokeilemalla se oikea löytyy,ja äänitaajuus vahvistimen ollessa kyseessä liikutaan asteikolla 25uF — 47uF ,eli kytkennän mukaan sanoi dosenttikin..  😀

edit: Mulgaisin muutamaa teosta aiheesta katodikonkka,yhdessä opuksessa (Diefenbach:Funktechnik ohne ballast) ei pahemmin asiaa puitu,ja kotimaisissa Wiio-Somerikko heitettiin aika laajalla skaalalla ,eli 1uF—->100uF eli jos tosiaan haluaa säätää toistoa niin ottaa laskutikun kouraan ja laskee kapasitiiviset reaktanssit tapauskohtaisesti.En nyt osaa sanoa miten takaisinkytkentä vaikuttaa taajustoistoon jos viilataan katodikonkan arvolla muuten,liekö Aikenin opuksissa aiheesta? :-

[okabass]

Tuon katodivastuksen saa helposti laskettua niin että mittaat fixed-bias tilassa negatiivisen jännitteen ohjaushilalta olkoon se vaikka -40V ja sitten mittailet ja lasket anodin lepovirran, olkoon se vaikka 50mA. Sitten suoritetaan laskutoimenpide 40V / 0.050A = 800 ohm ja näin sait katodivastuksen arvon jolla saat anodivirran suurinpiirtein samaksi kuin mitä se oli fixed-biassina.

http://tdsl.duncanamps.com/tubesearch.php
Tuolta löytyy putkien datoja ja aivan kuten Tubeman sanoi niistä löytyy kyllä tietoa eri kytkennöille.

MOI

Joo. Olemassa olevasta kytkennästä tai putkiluettelosta arvot. Ja kaavalla Rk=Ug/Ik. Rk=katodivastus; Ug=hilaetujännite (itseisarvo); Ik=katodivirta.

Yllä olevassa esimerkissä pitäisi vielä ottaa huomioon suojahilavirta, joka on n. 1/10 anodivirrasta eli 50mA+5mA= 55mA. Mutta tuokin on varmaan ihan riittävän tarkka.

Katodikonkan arvo saadaan kyllä (mm.Aiken tech info) laskemallakin. Siinä on olennaista alarajataajuus eli mistä alkaen vastus+konkka rajoittaa alapäätä. Suuri -yli 50µ- ei pahemmin rajoita alapäätä audiotaajuuksilla. Esimerkkinä perus 7enderin katodiblokin (22µF ja 1k5) -3dB:n piste on muistaakseni 9Hz tienoilla.

Melkein aina vanhat, koetellut kytkiksistä löytyvät arvot toimivat bueno.

[Hallen]

Moi, tolla alla olevalla kapasitiivisen reaktanssin kaavalla voi laskea myös
Kapasitiivinen reaktanssi pitäisi olla 110  katodivastuksesta matalimmalla taajuudella.
Kitaralla f=80hz(basso=40hz)
Esim. 250ohmin katodivastus haetaan (kap.reaktanssi) 25 ohmia
kokeile eri kapasitanssi arvoja laskukaavassa (100 uF antaa 20 ohmia 80hz:lla)
Tällä tyylillä pääsee aika lähelle oikeata arvoa tällein teoreettisesti.
Mutta korva sanoo kaiken. ;D
1 / (2 * pi * f * C)

where: 2 * pi = 6.2832; f = frequency in hertz and C = capacitance in Farads

[leka]

Kiitos kaikille vastauksista, tämähän on aivan vesiselvä nyt!
Täytyy kokeilla eri arvoilla ja antaa korvan päättää tuon kondensaattorin kanssa.

[Julkaisija]

Artikkelit