Bad Cat Mini Cat

[saastari]

Olen pikkuhiljaa väsäillyt otsikonmukaista kytkentää. Kytkentäkaavion löysin netistä:

http://www.freestompboxes.org/viewtopic.php?f=2&t=1756

Tuo kytkis ei taida olla ihan oikein piirretty Masterin osalta. Master volume käyttäytyy aivan kuin kytkiksen mukaan voi olettaakin, eli masterista ei saa volumeja nollille. Käsittääkseni Masterin toinen pää pitää vetää maihin, no problem, mutta miten tuo rinnalle merkitty 220k vastus pitäisi kytkeä? Netistä löytyvien valokuvien perusteella se kuitenkin kuuluu kytkentään.

Toinen probleema on kohtuullista suurempi verkkohurina, joka alkaa heti kun virrat lyö päälle (eli ennen putkien lämpenemistä). Itselleni mieleen tulivat maadoitus, tasurisilta ja verkkomuuntajan aiheuttama sähkömagneettinen kenttä. Olisko mikä näistä todennäköisin? Hurinan voimakkuus pysyy vakiona riippumatta volumen asennosta

[artosalo]

Kokeile maadottaa master-volumepotikan alapää. En näe mitään tarvetta 220k rinnakkaisvastukselle, eli kokeile mikä sen poisjättämisen vaikutus on.

Jos hurina alkaa heti kun virrat on kytketty, niin yksi mahdollisuus, johon olen törmännyt, on verkkomuuntajan magneettikentän kytkeytyminen
lähtömuuntajaan. Näin voi käydä jos muuntajat ovat hyvin lähellä toisiaan.

Mikä niiden keskinäinen suunta ja etäisyys on ?

Tasasuuntaajan jälkeinen suotokonkka on arvoltaan aika vaatimaton SE-vahvistimeen. Kokeile lisätä rinnalle yksi tai kaksi samanlaista.
Vaikuttaako parantavasti.

[Sancho]

Master potikasta toinen reuna menee pääteputkelle ja toinen laitetaan sitten maihin. Jätä 220k vastus paikalleen. On tärkeää että putken gridiltä on aina yhteys maahan vastuksen kautta.

Itse kokeilisin vielä laittaa masteriksi 250k poti ja sen rinnalle vaikka 2M vastus. Pitäisi kirkkauden säilyä paremmin pienillä masterin arvoilla, mutta tietenkin jos toimii hyvin noilla kytkennän arvoilla niin bueno.

Jos hurina alkaa välittömästi virran päälle laiton jälkeen, niin itse veikkaisin silloin, että poweri-muuntaja aiheuttaa häiriötä ulostulomuuntajaan. Vakio hurinan voimakkuuskin kait viittaisi tähän. Onhan muuntaja eri päin, eli käämit on kohtisuorassa toisiinsa nähden?

[Sancho]

En näe mitään tarvetta 220k rinnakkaisvastukselle, eli kokeile mikä sen poisjättämisen vaikutus on.

Eikö se suojele putkea jos potikan liuku irtoaa? Kun tuo 100k vastus on konkan takana, niin se kait ei toimi gridleak vastuksena.

[artosalo]

Tosiaan, nythän kytkennässä ei ole mitään vastusta pääteputken hilalta maihin, joten potikan alapään pitää ehdottomasti olla maissa.
Potikan rinnalle kannattaa laittaa erillinen hilavastus. Silloin ei potikan mahdollinen katkominen aiheuta säädettäessä rutinoita.
EL84:n speksien mukaan katodibiasoidussa asteessa hilavastus saa olla kooltaan enintään 1 M.

Yksi ihmeellinen yksityiskohta kytkennässä on hilalta maihin menevä 100k / 2,2 nF RC-piiri joka toimii alipäästösuodattimen ja sen rajataajuus on n. 700 Hz. Miksi näin alhainen rajataajuus ?

Yleensä volumepotikka kytketään siten, että signaali tuodaan potikan yläpäähän, alapää on maissa ja signaali otetaan liu'ulta.

[saastari]

Ensimmäinen murhe on poissa. Vedin potikan ja 220k vastuksen toisen pään maihin, ja homma lähti pelittämään. Nyt ovat myös kaikki jännitteet loogisia ja niillä main kuin pitääkin. Vahvistin on melkolailla kirkasääninen, straton tallamikillä jopa riipivä, vaikka vetää treblet pois ja laittaa bassot melkein täysille.

Tuo hurina onkin sitten hankalampi juttu. Pitänee ruveta ruveta metalihommiin.

Kaiutinjakki on eristetty ja vedin sen maan etuasteen ground busin kanssa samaan pisteeseen. Lieneekö tuo oikea paikka vai pitäiskö vetää johonkin muualle?

Kiitokset hyvistä neuvoista!

[valimaki]

Moi!

Miksiköhön hehkupiirissä on nuo 220k:n vastukset maihin. Yleensä käytetään 100 ohmisia. Epäilisin, että tuo aiheuttaa hurinaa. Ainakin, jos vastukset unohtaa kokonaan pois, hurina on sietämätön.

Jarmo

[saastari]

Käytin muuntajaa, jossa hehkukäämissä on center tap. Tämän vedin luonnollisesti suoraan maihin.

[Wesgu]

Käytin muuntajaa, jossa hehkukäämissä on center tap. Tämän vedin luonnollisesti suoraan maihin.

Itse vedän keskitapin yleensä “luonnolisesti” päätteen katodille.

[artosalo]

Toinen probleema on kohtuullista suurempi verkkohurina, joka alkaa heti kun virrat lyö päälle (eli ennen putkien lämpenemistä). Itselleni mieleen tulivat maadoitus, tasurisilta ja verkkomuuntajan aiheuttama sähkömagneettinen kenttä. Olisko mikä näistä todennäköisin? Hurinan voimakkuus pysyy vakiona riippumatta volumen asennosta

Et ole vielä kertonut miten muuntajat on sijoitettu ja miten lähekkäin ne ovat.
Teepä sellainen testi, että ota pääteputki pois ja pane sitten virrat päälle.
Kerro miten hurisee ?

Jos hurina on ennallaan, niin vika ei silloin liity kytkentöihin vaan muuntajien väliseen ongelmaan.

[saastari]

Kokeilin center tapin vetoa maan sijasta pääteputken katodille. Tällä ei olut vaikutusta suuntaan tai toiseen. Hurinajännite on epäpuhtaan näköistä 50 hertsistä.  Skoopin putkella hurina näyttää lähinnä kaksikyttyräiseltä kamelilta: huippuja on jakson aikana kaksi peräkkäistä ylös ja yksi alas.

Seuraavaksi on edessä päätemuuntajan siirto.

[saastari]

Muuntajat ovat molemmat pystysuunnassa 90 asteen kulmassa keskenään. Väli on vain noin 3 senttiä.

[artosalo]

Etkö nyt voisi tehdä pyytämääni testiä jossa tutkit hurinan määrää ilman pääteputkea ?

[saastari]

Tempaisin pääteputken pois ja hurina on ennallaan. Siispä muuntajan siirtoon!

[artosalo]

Nyt ei kyllä juuri muuta tule mieleen, kuin että hurinajännite kytkeytyy suoraan verkkomuuntajalta päätemuuntajalle.
Jos ne kuitenkin ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden, niin olen yllättynyt että kytkentä on häiritsevän suuri.

Minä tekisin nyt niin, että jos jomman kumman johtimet antavat myöten, niin pääteputki edelleen poissa ja virrat päällä siirtelisin ja kääntelisin muuntajaa ja etsisin täysin hiljaisen kohdan ja asennon.
Sen jälkeen muuntaja kiinni – vaikka vasta tilapäisesti parilla ruuvilla – ja pääteputki paikalleen.
Sen jälkeen lähdetetään ikään kuin alusta ja arvioidaan hurinan määrää ja jos se on vielä liian suuri, niin perinteisiä menetelmiä käyttäen
tutkitaan mistä se johtuu ja mikä sen määrään vaikuttaa.

[Julkaisija]

Artikkelit