15 ja 16 ohm?

Mulla on vanha laneyn nuppi jossa on takana 8 ja 15 ohmin kaiutin kuormat valittavana. Pystyykö tuommoisessa käyttämään 16 ohmin kaappia?

Kyllä.

Pystyykö tuommoisen sarjaan kytketyn kaapin vaihtaa rinnankytketyksi ilman muita muutoksia? (saisin sen 16 ohmisen muutettua 8 ohmiseksi)

Mikko V

Kaapissasi on ilmeisesti 2kpl:tta 8ohmin elementtejä kytkettynä sarjaan. JOs kytket ne rinnan tulee kokonaisimpedanssiksi 4ohm.

terv,
Mikko

No heitetäänpä vähän aiheeseen liittyen mutta kuitenkin ohi.
Tuossa mittailin huvikseni noita omien kitarakaappien elementtejä (kaikki 8ohm nimellisiä) ja V30 antaa yleismittarilla vastukseksi 7,2Ohm. Wharfedale GSH1230-8 antaa 6,2ohm ja celestion tube10 6,2ohm.
Rinnankytkettynä 2kpl wharfedale (Vox Custom) antaa 3,3Ohm ja V30 sekä wharfedale rinnan 4,1ohm.

Nämähän ei sinällään kerro mitään siitä miten se vahvistimelle näyttäytyy (tai antaa viitteitä) mutta jonkunlaista eroahan noiden täytyy vahvistimen kuormitukselle kuitenkin tehdä.

Tuli vaan mieleen, että mitä se käytännössä vaikuttaa jos juuri V30 on 7,2 ohm ja sen herkkyys on 100dB, kuntaas tube10 on 6,2ohm ja herkkyys 94dB, että tasaako kuorman keveys käytännössä hiukan herkkyyseroa (joka on kuitenkin melkoisen suuri).
Vai onko vain elementtien taajuusvasteet erilaiset ja mittari ei tajua sitä mitä musiikki tekee elementille ja käytännössä soitettaessa ohmit voi olla täysin muuta?

Vastusmittarilla mitattu resistanssi on kyllä kaiutinelementin todellinen impedanssi tasajännitteellä. Edellä esitetyt arvot ovat aika tyypillisiä nimellisimpedanssiin nähden. Vaihtojännitteellä tilanne muuttuu toisenlaiseksi. Puhekelan induktanssi tulee mukaan. Myös kaiuttimen mekaaniset osat, kuten kartion massa ja ripustusten ja kuormittavan ilman jousivoimat jne, kuvautuvat impedanssiin. Nämä näkyvät sitä kautta, että puhekelan liikkuessa siihen indusoituu jännite (muuttuva magneettikenttä indusoi muuttuvan jännitteen lankasilmukkaan), joka on vastakkaissuuntainen vahvistimen syöttämälle jännitteelle pienentäen syöttävää virtaa. Käytännössä kaiuttimen nimellisimpedanssi saavutetaan jonkin verran resonanssitaajuuden yläpuolella. Muualla impedanssi on suurempi. Riippuen kaiutintyypistä impedanssi voi olla moninkertainen nimellisimpedanssiin nähden. Resonanssitaajuuden alapuolella impedanssi lähestyy resistanssiarvoa.

Kaiuttimen herkkyys mitataan yleensä syöttämällä 1 W:n teho nimellisimpedanssiin ja mittaamalla äänenpaine metrin etäisyydeltä edestä. (Valitettavasti vain jotkut valmistajat käyttävät etäisyytenä puolta metriä saaden näin suurempia arvoja.) Kytkettäessä rinnan kaksi kaiutinta, joiden herkkyysero on 6 dB, epäherkempi kaiutin ei käytännössä lisää kuin marginaalisesti kokonaisäänenpainetta. Tilanne voi muuttua toistoalueiden ääripäissä, jos epäherkän kaiuttimen toistoalue on selvästi laajempi. Herkkyyseroja voidaan tasata vaimentamalla herkkää kaiutinta (tässä ei ole mitään järkeä ellei sitten haluta muokata taajuusvastetta), vahvistin ei sitä tee. Vahvistimesta otettava teho kuitenkin kasvaa kaksinkertaiseksi (jos kaiuttimien impedanssit ovat samoja).

  Vahvistimesta otettava teho kuitenkin kasvaa kaksinkertaiseksi (jos kaiuttimien impedanssit ovat samoja).

MOI
Onpas informatiivinen kirjoitus.

Transistorivahvistimessa on varmaan näin, mutta ei käsittääkseni putkikoneessa, johtuen putkien, päätemuuntajan ja kaiuttimen vuorovaikutuksesta.
Esimerkiksi löysin tähän hätään (TUT I s.6-31) 7ender Twinin arvoja (4x 6L6). Jos laitetaan 4Ω ulostuloon 4Ω kuorma, saadaan 68W (“puhdasta siniä”). Jos laitetaan samaan ulostuloon 8Ω kuorma saadaankin 45W.

Jos sama kone käy 4x 6L6 sijaan 4x 6V6:lla saadaankin 4Ω ulostulolla 4Ω ja 8Ω  kuormiin sama (!) teho: 48W.

Transistorivahvistimessa on varmaan näin, mutta ei käsittääkseni putkikoneessa, johtuen putkien, päätemuuntajan ja kaiuttimen vuorovaikutuksesta.

Niin kauan kuin ollaan selvästi vahvistimien maksimitehojen alapuolella sekä putki- että transistorivahvistimet käyttäytyvät samalla tavoin. Kuormaimpedanssin putoaminen puoleen kasvattaa vahvistimesta otetun tehon kaksinkertaiseksi samalla lähtöjännitteellä.

Vahvistimesta saatava maksimi lähtöteho määräytyy toisella tavoin. Transistorivahvistimen maksimilähtötehon määrää käyttöjännite, transistorien pohjaaminen ja kaiutinimpedanssi niin kauan kuin kaiutinimpedanssi pysyy riittävän suurena. Transistorivahvistimissa on kuitenkin oltava virtarajoitus, joka estää transistoreita tuhoutumasta joko oikosulun tai liian pienen kaiutinimpedanssin takia. Tällöin lähtötehoa rajoittaa virtarajoitus.

Putkivahvistimissa maksimitehon määräytymiseen vaikuttavia parametrejä on enemmän. Vuorovaihepääteasteen maksimilähtötehon määräävät käyttöjännite, putken maksimivirta, putken pohjaamisjännite ja muuntajan resistiiviset häviöt. Virtarajoitusta putkivahvistimissa ei yleensä ole. Jos putkivahvistin sovitetaan optimaalisesti sekä 4 että 8 ohmin kuormaan, lähtötehot ovat kummassakin tapauksessa samat. Silloin kun molempia kaiuttimia (erikseen) syötetään samasta lähdöstä, ainakin toisen kaiuttimen sovitus ei ole optimissaan. Tällöin pääteputket näkevät anodeillaan eri suuren kuorman. 8 ohmin kaiuttimella impedanssi on anodilla suurempi (jos oletetaan 4 ohmin sovitus), jolloin myöskin putken maksimivirta on pienempi. Putki pohjaa pienemmällä virralla paremmin (ts. putken yli jää pienempi jännite) ja resistiiviset häviöt ovat pienempiä. Seurauksena on, että 8 ohmin kuormaan saadaan enemmän kuin puolet 4 ohmin kuorman tehosta. Sovituksista riippuen saatavat maksimitehot voivat olla toisinkinpäin.

Eri putkilla samasta vahvistimesta saatavat maksimitehot riippuvat vahvasti putkien ja kaiuttimien sovituksista.

[Sissi A3:n tekstistä lainaus:
Vahvistimesta saatava maksimi lähtöteho määräytyy toisella tavoin. Transistorivahvistimen maksimilähtötehon määrää käyttöjännite, transistorien pohjaaminen ja kaiutinimpedanssi niin kauan kuin kaiutinimpedanssi pysyy riittävän suurena. Transistorivahvistimissa on kuitenkin oltava virtarajoitus, joka estää transistoreita tuhoutumasta joko oikosulun tai liian pienen kaiutinimpedanssin takia. Tällöin lähtötehoa rajoittaa virtarajoitus.

******************************
Kysymys Sissi A3:lle

Tämä menee nyt off-topic mutta kysyn  silti:Tuo virtarajoitus .. Sinulla lienee hyllyssä SHRS:n ASA-CD, ASA Stereomaster 2993 on hanakka polttamaan
päätekivensä vaikka lepovirta ja muuta asetukset olisi kohdallaan,tässä vahvarissa lienee virranrajoitus ei taida toimia suunnitellulla tavalla koska tähän malliin tuli ASA:lla vaihdettua transistoreja sekä virranrajoitusta hoitavat PTC-vastukset useampaan kymmeneen koneeseen.Kyseisiä 0,27 ohmin ptc vastuksia ei nykyään saa mistään,,mikä olisi järjellinen tapa saada korvattua tuo PTC-viritelmä ja vanhus taas jaloilleen.Hyllyssä odottaa
yksi 2993 elvytystä.Jos aihe kiinnostaa,skema on siinä ASA-cd:ssä.

Niinpäs vähän rönsyili,tämän pähkäilynhän voi siirtää tuonne Hifi-osastolle,pysyy netikettikin kuosissaan.. 😉

Tuo värähtely epäily lienee paikallaan,tämä malli kun ilmestyi pajalle,tiesi heti että taas on pääteasteista toinen entinen.Tuossa on vielä
kummallinen 5 ohmin impedanssi kaiutinsuosituksena,ja alkuperäinen ASA ämyri oli 4 ohminen.