Vs: Vs: Kondensaattoreiden soundi

#72544
harryk
Jäsen

:)Korva on siitä jännä elin, että sitä voidaan huijata luomalla illuusio jostain tietystä kuulokuvasta. Kun musiikkia kuunneltiin analogisilla lp-levyillä, asiaan kului, että ne suhisivat, rätisivät ja napsuivat. Tätä pidettiin huonona juttuna ja kun cd-levy tuli, kaikki olivat vähän aikaa innoissaan siitä kuinka hifiä sen ääni oli. Jonkin ajan kuluttua puristit alkoivat kuitenkin väittää, että cd-levyn ääni on epäluonnollinen ja kylmä verrattuna lp-levyn lämpimiin sävyihin ym. CD-levyltä kun puuttuivat nuo ihmiseen korvaan juurtuneet suhinat ym. Sama juttu voidaan laajentaa esim. vastusten äänellisiin eroihin. Ajatus on tehdä lähiaikoina joku Bluetone-putkivahvistin pelkästään metallikalvovastuksilla kuullakseni itse onko niistä syntyvä kuulokuva kylmä ja steriili kuten jotkut väittävät. Olisi hienoa saada aikaan vehje josta ei tiedä onko se päällä vai ei ennenkuin laittaa kitaran soimaan. Tämä asia johdattaa meidät takaisin sylttytehtaalle eli konkkien äänellisten erojen pariin. Kaiken edellä kirjoitetun jälkeenkin uskallan väittää kuulevani äänellisen eron saman arvoisen keraamisen ja esim. öljykonkan välillä. Siitä huolimatta ämyrillä, putkilla ja päätemuuntajalla on isompi vaikutus koko vahvistimen saundimaailmaan.

Olen vielä sen verran kohtelias sanoessani, että suuri osa Kiinasta tulevasta tavarasta on laadultaan huonoa, mutta joukkoon mahtuu myös varmaan asiallisiakin vehkeitä tänä päivänä. Ostin taannoin Harley Bentonin pikkuputkicombon Thomannilta hintaan 79 € enkä ole lähtöön huonompiäänistä vahvistinta vielä tavannut vaikka montaa on tullut kuunneltua. Modasin sen uuteen uskoon ns. kunnon osilla, mutta homma kaatui lopuksi combon huonoon 8″ kaiutinelementtiin. Nyt se vehje on putkivahvistinten taivaassa tai helvetissä joka on oikea paikka sille.  ;)t. Harry