Vs: Vs: Boosteri LTP:hen

#87268
artosalo
Jäsen

Mutta jos häntävastus olisi ääretön, niin eikö ulostulo olisi nolla?
Jos perinteiseen triodikytkentään lisätään häntävastus, niin sen arvoa suurentamalla ulostulo pienenee.

LTP (=differentiaalivahvistin) on eri asia kuin tavallinen yhteiskatodikytketty vahvistinaste.
Huomaa, että LTP:ssä eri puoliskojen katodit on kytketty yhteen.
Mieti LTP kytkennän toimintaa siltä kannalta, että tulopuolen hilalle ei tuoda mitään signaalia.
Silloin oletettavasti kummankin putkipuoliskon läpi kulkee sama virta ja anodeilla vaikuttaa sama jännite (–> Ra:t samat)

Jos nyt tuloon kytketään vaikkapa + 1 V suuruinen pulssi, niin mitä tapahtuu?
Ensimmäisen puoliskon virta kasvaa huomattavasti, jolloin sen katodin (joka on kiinni toisen puoliskon katodissa) jännite nousee koska katodivastuksessa tapahtuu ohmin lain mukainen jännitehäviö.

Mitä tapahtuu toisessa puoliskossa ?
Sen hila on kytketty vaihtojännitteen suhteen maapotentiaaliin, jolloin katodilla tapahtuva nopea jännitteen nousu kasvattaa toisen puoliskon hilan ja katodin välistä (negatiivista) jännitettä. Tämän seurauksena virta  putkessa laskee.

Jälkimmäinen puolisko saa siis ohjauksensa  ensimmäiseltä puoliskolta “katodin kautta”.
Kun virta ensimmäisessä puoliskossa kasvaa, niin se toisessa laskee ja päin vastoin.

Se miten paljon virta kummassakin muuttuu, olettaen, että putket ovat identtiset, riippuu toisen puoliskon saamasta ohjausjännitteestä. Mitä suurempi yhteinen “häntävastus” on sitä tarkemmin jännitteen muutos katodilla vastaa sisään tulevaa jännitteen muutosta. Jos “häntävastus” on hyvin pieni, niin siinä syntyvä jännitehäviö on myös pieni, jolloin jälkimmäinen puolisko saa pienemmän ohjausjännitteen. Tästä taas seuraa, että LTP:n anodeilla vaikuttaa eri suuret vaihtojännitteet, joka pitää kompensoida jollakin tavalla. Yksi vaihtoehto on käyttää ei-inveroivalla (jälkimmäinen) puolella suurempaa anodivastusta.

Tästä syystä huippuluokan LTP-tyypin vaiheenkääntäjässä käytetään usein ns. vakiovirtageneraattoria, joka näkyy signaalijännitteellä hyvin suurena resistanssina (satoja kilo-ohmeja… megaohmeja).

Jos englanti sujuu, niin voit tutustua asiaan vaikka tältä sivustolta lähtien:

http://www.freewebs.com/valvewizard/acltp.html